Tämä saattaa pistää nykyiset teoriat nykyihmisen alkuperästä uusiksi.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=45590:hammasloeytoe-israelissa-saattaa-olla-vanhin-merkki-nykyihmisestae&catid=38:tiede&Itemid=7
Tähän mennessä varhaisimmat tunnetut nykyihmisen Homo sapiensin jäänteet on löydetty Itä-Afrikasta, ja niillä on ikää 200 000 vuotta.
Löytö kyseenalaistaa käsityksen siitä, että nykyihmisen alkukoti olisi Afrikassa. Tel Avivin yliopiston arkeologian instituutti esitteli tiedemaailmaa kutkuttavat havaintonsa tiistaina.
Professori Avi Gopherin johtama ryhmä on löytänyt kahdeksan ihmishammasta Qesemin luolasta Rosh HaAyinin kaupungin läheltä. Ensimmäiset hampaat löytyivät jo vuonna 2006, mutta tutkijaryhmä selvitti niiden ikää useilla tavoilla ennen löydön julkistamista. Hampaiden iänmäärityksessä on käytetty apuna muun muassa luolan tippukivien analyysia.
- Hampaita on siellä täällä luolassa. Vanhimmat ovat 400 000 vuotta vanhoja. Tämä asettaa kyseenalaiseksi laajasti omaksutun näkemyksen, että Afrikka oli nykyihmisen syntypaikka, Gopher sanoi.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=45590:hammasloeytoe-israelissa-saattaa-olla-vanhin-merkki-nykyihmisestae&catid=38:tiede&Itemid=7
Tähän mennessä varhaisimmat tunnetut nykyihmisen Homo sapiensin jäänteet on löydetty Itä-Afrikasta, ja niillä on ikää 200 000 vuotta.
Löytö kyseenalaistaa käsityksen siitä, että nykyihmisen alkukoti olisi Afrikassa. Tel Avivin yliopiston arkeologian instituutti esitteli tiedemaailmaa kutkuttavat havaintonsa tiistaina.
Professori Avi Gopherin johtama ryhmä on löytänyt kahdeksan ihmishammasta Qesemin luolasta Rosh HaAyinin kaupungin läheltä. Ensimmäiset hampaat löytyivät jo vuonna 2006, mutta tutkijaryhmä selvitti niiden ikää useilla tavoilla ennen löydön julkistamista. Hampaiden iänmäärityksessä on käytetty apuna muun muassa luolan tippukivien analyysia.
- Hampaita on siellä täällä luolassa. Vanhimmat ovat 400 000 vuotta vanhoja. Tämä asettaa kyseenalaiseksi laajasti omaksutun näkemyksen, että Afrikka oli nykyihmisen syntypaikka, Gopher sanoi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eihän se oikein miellytä Juutalaisia, että Afrikasta ollaan lähtöisin. Sieltä on tullut näitä huijauksia ennenkin. Geenitutkimukset kertovat totuuden.
Media kusee tämänkin löydön uutisoinnin aika rajusti. Löydön tehneiden tutkijoiden tiivistelmä julkaisustaan kuuluu näin: "This study presents a description and comparative analysis of Middle Pleistocene permanent and deciduous teeth from the site of Qesem Cave (Israel). All of the human fossils are assigned to the Acheulo-Yabrudian Cultural Complex (AYCC) of the late Lower Paleolithic. The Middle Pleistocene age of the Qesem teeth (400–200 ka) places them chronologically earlier than the bulk of fossil hominin specimens previously known from southwest Asia. Three permanent mandibular teeth (C1-P4) were found in close proximity in the lower part of the stratigraphic sequence. The small metric dimensions of the crowns indicate a considerable degree of dental reduction although the roots are long and robust. In contrast, three isolated permanent maxillary teeth (I2, C1, and M3) and two isolated deciduous teeth that were found within the upper part of the sequence are much larger and show some plesiomorphous traits similar to those of the Skhul/ Qafzeh specimens. Although none of the Qesem teeth shows a suite of Neanderthal characters, a few traits may suggest some affinities with members of the Neanderthal evolutionary lineage. However, the balance of the evidence suggests a closer similarity with the Skhul/Qafzeh dental material, although many of these resemblances likely represent plesiomorphous features."
Tutkijat lopettavat julkaisunsa näin: " There are three scenarios that might account for the morphological details in the Qesem teeth. The first one is of a local archaic Homo population occupying southwest Asia during the Middle Pleistocene, to which the Qesem specimens would be attributed. Perhaps relevant in this regard, the Qesem lithic assemblages studied to date indicate a local origin, with no evidence of African and or European cultural affinities (Barkai et al., 2005; Gopher et al., 2005; Barkai et al., 2009). Albeit the lack of other diagnostic Middle Pleistocene SW Asian teeth, considering the evidence in its entirety, we believe that the Qesem ‘‘package’’ is more Skhul/Qafzeh like, even if some of its features are plesiomorphous.
The second scenario is one of long-term in situ evolution of Neanderthals in southwest Asia. The presence of shoveling and a lingual tubercle in the stratigraphically younger maxillary teeth may be indicating the emergence of the Neanderthal morphological pattern during the Middle Pleistocene in southwest Asia. This would parallel the situation documented in Europe, where the Neanderthal evolutionary lineage has been shown to have roots extending deep into the Middle Pleistocene (Arsuaga et al., 1997; Stringer and Hublin, 1999; Bischoff et al., 2007). Under this scenario, southwest Asia would represent one regional subpopulation within the wider geographic range of the evolving Neanderthal lineage. Nonetheless, the large and well dated samples of fossil humans from Skhul/Qafzeh that post-date the Qesem specimens but predate most of the Neanderthal specimens from the region do not show an accentuation of Neanderthal features.
The third scenario is that more than one Pleistocene human taxon is represented within the Qesem dental sample. The mandibular teeth are stratigraphically deeper (older) but are smaller and lack plesiomorphous features identified in the chronologically later specimens. The differences between these chronologically disparate samples may reflect a population or species level distinction, and may involve population replacement on a local scale. Resolution of these alternative scenarios must await further discoveries of additional and more complete Middle Pleistocene remains from southwest Asia. Nevertheless, the Qesem specimens represent an important contribution to the growing sample of Pleistocene human fossils from this circum-Mediterranean region of the Old World."
Missään vaiheessa tutkijat eivät väitä löytäneensä Homo sapiensin hampaita! Tutkijat eivät väitä ihmisen kehittyneen Israelissa!
"Media kusee tämänkin löydön uutisoinnin Aika rajusti. Löydön tehneiden tutkijoiden tiivistelmä julkaisustaan kuuluu näin:"
"Tämä tutkimus esittelee kuvaus ja vertailu Lähi Pleistoseenikauden pysyviä ja lehtipuita hampaat sivustolla Qesem Cave (Israel). Kaikki ihmisen fossiileja on osoitettu Acheulo-Yabrudian Cultural Complex (AYCC ) ja myöhään Ala kausi. Lähi pleistoseeni ikä Qesem hampaat (400-200 KA) asettaa ne aikajärjestykseen aikaisemmin kuin suurin osa fossiilisista hominin yksilöiden aiemmin tunnettu Lounais-Aasiassa. kolme vakituista alaleuassa hampaat (C1-P4) löytyi lähellä ja alaosassa geofysikaalisia järjestyksessä. pieni metrinen mitat kruunuja osoittavat huomattavaa hampaiden vähennys, vaikka juuret ovat pitkät ja vankat. Sen sijaan kolme eristyksissä pysyvä yläleuan hampaat (I2, C1, ja M3) sekä kaksi yksittäistä putoava hampaat löydettiin sisällä yläosa järjestyksessä ovat paljon suuremmat ja näkyä plesiomorphous piirteitä kaltaisia Skhul / Qafzeh yksilöitä. Vaikka yksikään Qesem hampaat näkyy sarja neandertalin merkkejä, muutamia ominaisuuksia voi ehdottaa Joissakin suuntausten jäsenten kanssa neandertalin evoluution linjaa. kuitenkin tasapaino näyttöä siitä lähemmäs samankaltainen kuin Skhul / Qafzeh hammas materiaalia, vaikka monet näistä resemblances edustavat todennäköisimmin plesiomorphous ominaisuuksia. "
Tutkijat lopettavat julkaisunsa Nain: "On olemassa kolme skenaariota, jotka saattavat huomioon morfologiset yksityiskohtia Qesem hampaat. Ensimmäinen on paikallinen arkaainen Homo väestön miehittää Lounais-Aasiassa aikana Lähi Pleistoseenikauden johon Qesem yksilöt olisivat syynä. Ehkä tältä osin merkitystä, Qesem lithic kokoonpanokohtien tutkittu tähän mennessä osoittaa paikallista alkuperää, ei ollut näyttöä Afrikkalainen ja tai Euroopan kulttuuritaustan omaavien (Barkai et al. 2005; Gopher et al. 2005; Barkai et al., 2009). Tosin ei ole muita diagnostisia Lähi pleistoseeni SW Aasian hampaita, kun otetaan huomioon todisteiden kokonaisuudessaan, mielestämme Qesem''paketin''on Skhul / Qafzeh kuten, vaikka joitakin piirteitä ovat plesiomorphous.
Toinen skenaario on yksi pitkän aikavälin paikan päällä kehityksestä Neanderthals Lounais-Aasiassa. Läsnäolo lapioi ja kielitaitoinen tuberkkeli vuonna stratigraphically nuorempi yläleuan hampaat voidaan osoittaa syntymistä Neanderthalin morfologiset aikana mallin Lähi pleistoseeni Lounais-Aasiassa. Tämä rinnakkainen tilanne dokumentoitu Euroopassa, jossa Neandertalin evoluution linjan on osoitettu olevan juuret ulottuu syvälle Lähi pleistoseeni (Arsuaga et al. 1997, Stringer ja Hublin, 1999, Bischoff et al., 2007). Tämän skenaarion, Lounais-Aasiassa muodostaisi alueellisen alaryhmän sisällä laajemmalla maantieteellisellä alueella kehittyvää neandertalin linjaa. Kuitenkin suuret ja hyvin päivätty näytteitä fossiilisten ihmisille Skhul / Qafzeh jälkeisen päivämäärän Qesem yksilöt, mutta ajalta ennen suurimman Neanderthalin yksilöitä alueella ei näytä korostuu neandertalin ominaisuuksia.
Kolmas skenaario on, että useampi kuin yksi pleistoseeni ihmisen taksoni edustettuina Qesem hammas näyte. Alaleuassa hampaat ovat stratigraphically syvemmälle (vanhempi), mutta ovat pienempiä ja puute plesiomorphous ominaisuudet yksilöity kronologisesti myöhemmin näytteitä. Erot näiden kronologisesti erilaisia näytteitä voidaan ottaa huomioon populaation tai lajin tasolla ero, ja voi aiheuttaa väestön korvaaminen paikallisella tasolla. Päätöslauselma Skenaarioissa on odotettava vielä löytöjä enemmän ja täydellinen Lähi pleistoseeni jäänteitä Lounais-Aasiassa. Kuitenkin Qesem yksilöt ovat tärkeä panos kasvaa näyte Pleistoseenikauden ihmisen fossiileja tämä olo-Välimeri-alueen vanhassa maailmassa. "
"Missään vaiheessa tutkijat eivät väitä löytäneensä Homo sapiensin hampaita! Tutkijat eivät väitä Ihmisen kehittyneen Israelissa!"
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/Ihminen osasi purjehtia jo 130 000 vuotta sitten/art-1288360142830.html