Uusi virtalähde?

Eli idea olisi seuraava: ensin ladataan 10 kondensaattoria, jotka ovat sarjassa, ja seuraavassa vaiheessa ne tyhjennetään rinnan. Näin saataisiin vaikka 230V verkkojännite 23 volttiin. Voisiko toimia (jos ei nyt mietitä ohjauselektroniikkaa)? Kuinka kovaa rääkkiä kondensaattoreille? Muuta huomioitavaa?
9413
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Noita on rakennettu jo 1900-luvun alussa ja niitä käytetään jännitteen alentamisen lisäksi myös jännitteen korottamiseen ja hyvinkin korkeiden jännitteiden tuottamiseen.

Esimerkiksi Cockcroft–Walton -generaattori on keksitty 30-luvulla, jo aiemmin keksityn Marx-generaattorin pohjalta, juurikin korkeajännitelähteeksi. Hieno vehje, koska se ei tarvitse mitään kummoisempaa ohjauselektroniikkaa, vaan koostuu pelkästään konkista ja diodeista.

Äänestä

Karin elektroniikkasivut jo tiesinkin ja ideana nimenomaan oli ettei muuntajaa tarvittaisi. Sen myös tiesin että vastaavia virityksiä on tehty, mutta minua kiinnosti etä miksi niitä ei (ilmeisesti) käytetä paljoa. Olisi kumminkin toinen, jokseenkin tyhmä kysymys: Onko tosiaan niin, että kondensaattorin latautuessa sen läpi kulkeva virta menee vain hukkaan?

Äänestä
  • "Onko tosiaan niin, että kondensaattorin latautuessa sen läpi kulkeva virta menee vain hukkaan? "

    Ei mene, mutta konkka on energiavarastona melko mitätön ja kun sitä lähtee huippuarvosta purkamaan vakiokuormaan, alenee jännite hyvin nopeasti.

    Äänestä

  • Korkeajännitelähteiksi ne ovat ihan ok yksinkertaisuutensa vuoksi.

    Muissa sovelluksissa hakkuritehonlähteet on yleensä parempia (halvempia, pienempiä, tarkempia...).

    Äänestä

  • rty... kirjoitti:

    Korkeajännitelähteiksi ne ovat ihan ok yksinkertaisuutensa vuoksi.

    Muissa sovelluksissa hakkuritehonlähteet on yleensä parempia (halvempia, pienempiä, tarkempia...).

    Tai lisäyksenä vielä, että tarkoitin nimenomaan käämiä käyttäviä hakkureita. Onhan tuo pelkkiä kondensaattoreitakin käyttävä virtalähde hakkuri.

    Äänestä

  • 26 kirjoitti:

    "Onko tosiaan niin, että kondensaattorin latautuessa sen läpi kulkeva virta menee vain hukkaan? "

    Ei mene, mutta konkka on energiavarastona melko mitätön ja kun sitä lähtee huippuarvosta purkamaan vakiokuormaan, alenee jännite hyvin nopeasti.

    minäkin olen ajatellut, mutta käytetäänhän kondensaattoreita esim. high pass filttereissä. Silloin kondensaattori kytketään sarjaan vaikka kaiuttimen kanssa. Eikö siitä voi päätellä, että kondensaattorin läpi kulkee virtaa (edellä mainittu "hukkavirta") kaiuttimelle? Ainakin popitus kuuluu kaiuttimesta ihan hyvin. Jos ei niin selittäkää.

    Ja vielä yksi lisäkysymys: olisiko jollakin tiedossa kaava jolla voidaa laskea kuinka kauan kondensaattorilla menee tyhjentyä, jos tiedetään kapasitanssi ja virta (oletetaan virran pysyvän vakiona)? Kysymykseni saattavat olla tyhmiä, mutta minkä sille voi kun omat tiedot on lähes kokonaan ongittu netistä ja täten kovin hajanaisia.

    Äänestä

  • Mursun0rsu kirjoitti:

    minäkin olen ajatellut, mutta käytetäänhän kondensaattoreita esim. high pass filttereissä. Silloin kondensaattori kytketään sarjaan vaikka kaiuttimen kanssa. Eikö siitä voi päätellä, että kondensaattorin läpi kulkee virtaa (edellä mainittu "hukkavirta") kaiuttimelle? Ainakin popitus kuuluu kaiuttimesta ihan hyvin. Jos ei niin selittäkää.

    Ja vielä yksi lisäkysymys: olisiko jollakin tiedossa kaava jolla voidaa laskea kuinka kauan kondensaattorilla menee tyhjentyä, jos tiedetään kapasitanssi ja virta (oletetaan virran pysyvän vakiona)? Kysymykseni saattavat olla tyhmiä, mutta minkä sille voi kun omat tiedot on lähes kokonaan ongittu netistä ja täten kovin hajanaisia.

    Tau = R x C ja viiden taun kuluttua konkka on purkautunut 98 %.
    Vakiovirtakuormaa on hyvin harvoin. Yleensä kuorma on aina vakio vastukseltaan.

    Ja mitä virtaan tulee, siirtyy se konkan läpi jännitemuutosten kautta. Jos konkan eristeaineen läpi kulkee reaalista virtaa, on konkka entinen.

    Äänestä

  • 17 kirjoitti:

    Tau = R x C ja viiden taun kuluttua konkka on purkautunut 98 %.
    Vakiovirtakuormaa on hyvin harvoin. Yleensä kuorma on aina vakio vastukseltaan.

    Ja mitä virtaan tulee, siirtyy se konkan läpi jännitemuutosten kautta. Jos konkan eristeaineen läpi kulkee reaalista virtaa, on konkka entinen.

    Yritän noitten tietojen avulla lähteä selvittämään asioita.

    "Vakiovirtakuormaa on hyvin harvoin." Tiedän, tarvitsisinkin vain suuntaa antavan, mahdollisimman yksinkertaisen kaavan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mursun0rsu kirjoitti:

Eli idea olisi seuraava: ensin ladataan 10 kondensaattoria, jotka ovat sarjassa, ja seuraavassa vaiheessa ne tyhjennetään rinnan. Näin saataisiin vaikka 230V verkkojännite 23 volttiin. Voisiko toimia (jos ei nyt mietitä ohjauselektroniikkaa)? Kuinka kovaa rääkkiä kondensaattoreille? Muuta huomioitavaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu