Miten Suomessa on varauduttu vilenevään ilmastoon? Jos viileneminen jatkuu muutamia vuosikymmeniä ja lämpötila tippuu vaikka asteen puolitoista, niin miten käy maanviljelykselle? Kasvuausi lyhenee ja ruoka kallistuu entisestään?
http://www.accuweather.com/video/732067458001/why-the-globe-will-(is)-cool(ing)-or-will-appear-to.asp?channel=vbbastaj
http://www.accuweather.com/video/732067458001/why-the-globe-will-(is)-cool(ing)-or-will-appear-to.asp?channel=vbbastaj
Vastaukset 28
Vanhimmat
Niin on varauduttu.
Ainakin puoluetuet ja eduskunnan eläkkeet on turvattu.
Veit repliikkini. Mutta hyvähän se on, että valtio kerää näin pahan päivän varalle. Saadaampa ostettua sitten ruoka-apua, jos tarvis tulee. Itse en osallistu näihin talkoisiin, vaan siirryin puulämmittäjäksi. Ja puuta on.
"kansanedustaja" termi pitäisi muuttaa.
Miten olisi ... "itsensäedustaja"?
Joululomillaankin kansanedustajat kipaisivat etelän lämpimään, brysselin lentobonuspisteillä tietty maksettiin matkat ja hotellit, perhe mukana, olihan se kivaa.
Mielenterveysongelmaisen Kelan elätin avaus on taas - kuten tavallista - hölynpölyä ja roskaa.
Ilmasto lämpenee lähivuosikymmeninä voimakkaasti ihmisen aiheuttaman ilmakehän sotkemisen ansiosta, erityisesti vähemmän koulutettu ja keskimääräistä tyhmempi kansanosa on siitä vastuussa.
Siksi polttoaineiden ja energian verotus tulee nousemaan enemmän kuin mikään koskaan ja se on aivan oikein.
Vain keskivertoa tyhmenpi voi esittää moisen lauseen.
50 % väestöstä on valitettavasti keskimääräistä typerämpää.
Erityisesti tällä palstalla se näkyy aika karusti.
" Ilmasto lämpenee ihmisen aiheuttaman ilmakehän sotkemisen ansiosta "
onko nyt jo niin, että vihreillä ja muilla ilmastohörhöillä on niin pahat ilmavaivat, että metaanipitoisuus nousee huolestuttavasti
Sullon suunnattomat matemaattiset lahjat. Mikset ryhtyisi ilmastodatan adjustoijaksi? Juuri nyt adjustointi tapahtuu ylöspäin, mutta kunhan on vielä 2-3 pakkastalvea ja eteläisellä pallonpuoliskolla saman verran pakkaskesiä takana päin, niin aletaankin pelotella jääkaudella ja adjustoidaan alaspäin, pelotteen vahventamiseksi. Olisiko sinusta siihen hommaan?
Lämpenemisen harhauskossa ehätettiin myymään talvikunnossapitokalusto, ajamaan organisaatiot alas, vuokraamaan jäänmurtajat ulos. Jo tämän talven tappiot etelä-Suomen yrityselämälle lasketaan sadoissa miljoonissa.
Ja pahempaa on tulossa; onneksemme tänä talvena on runsas lumentulo pelastanut maaperän routaantumiselta kymmenien metrien syvyydeltä ja veistöjä jäätymästä pohjia myöden. Aina näin ei välttämättä käy vaan nyt koetut hirmupakkaset voivat iskeä lumettomaan maahan. Silloin on 1880-luvun nälkävuosien toisinto sitten käsissä ja mitataan mahdollisuudet saada apua tilanteessa jossa maan omavaraisuus on nolla.
Harvinaisen vähän on lunta sadellut täällä Etelä-Lapissa tänä talvena. Eipä tule aivan heti mieleen muuta kuin tuo 1987 omituinen alkutalvi jolloin joulukuun lopulla oli vain muutama sentti lunta ja mäntyjen juurille kävi huonosti.
Sitä ei sitten Lapin puikulaa ens syksynä pottupelloista nostella. Ei auta vaikka jääkairan kans keväällä istuttaisi kymmeneen metriin routaantuneeseen maahan.
Alkutalvena 1987 happosateet satoivat mäntyjen juuristojen päälle ja kun lunta oli vähän, neulaset kellastuivat seuraavana kesänä.
Viljan varmuusvarastot ovat lähes tyhjät ! Viljaa saa ulkomailta yllinkyllin...heh, hinta vaan nousee tavattomasti.
Ei mee lakeerikenkiin lunta, niinkuin käydessäsi tuossa naapurissa Grankullassa.
Westendissäkin saattaa olla lunta paskahyyssikköpolulla.
Onneksi sulla on noita lukaaleja, jos kylmä alkaa ahdistamaan, voithan lentää Marabelloon
paltsiisi.
Me rupusakki saamma kärvistellä pääosin lähiöissä.
Routa painui tuolloin ennätyssyvälle eikä turvemailla ehtinyt sulaa koko seuraavana kesänä. Mäntyjen juuret vaurioituivat ohuen lumipeitteen ja kovien pakkasten takia.
Happosateilla ei ollut ilmiön kanssa mitään tekemistä, asioiden todellinen laita toki vahvistui myöhemmin monessa tutkimuksessa jotka ovat edelleen saatavilla jos asia jotain kiinnostaa.
Nyt on selvinnyt, että pohjois-eurooppaan on tulossa tavaton kylmyys ,kylmän ajanjakson pituus on tuhoisinta mitä on nähty. Ahneet sähköyhtiötkin ovat vaikeuksissa, koska katastrofi katkoo sähkönjakelua kun ylikuormittunut verkko ei kestä.
Katastrofin jatkuessa osa talouksista jättää sähkölaskut maksamatta, siihen on monia syitä, ensinnäkin töihinpääsy on vaikeaa jopa mahdotonta, nettiyhteydet toimivat satunnaisesti, eikä laskuja voi maksaa.
Liikenne on pysähtynyt polttoaineen vaikean saannin vuoksi, junat eivät kulje, vesijohdot ovat poikki, viemärit jäätyvät, siellä missä vielä on lämpöä...on löyhkä kamala. Sairaudet räjähtävät käsiin, sairaalojen varavoima on ylikuormittunut... Jäätilanne on tekee kuljetukset meren yli lähes mahdottomaksi.
Bisnestä tehdään jopa puupalikoilla, jätepuilla ja alkeellisilla lämmityslaitteilla joihin ei vähävaraisilla ole edes varaa ja nämä kuolevatkin kylmään massoittain.
Parempiosaiset yrittävät päästä lentämällä lämpöisempiin maihin, mutta vain käteinen kelpaa, eikä suomessa olevalla omaisuudella ole enää takuukykyä, rahaa ei saa, pankkiin pitäisi päästä henkilökohtaisesti, muttei pankissa ole henkilökuntaa ja netti on poikki.
Jäätietä yritetään ajaa ruotsin kautta etelämopään mutta maat ovat sulkeneet rajansa.
Parhaat selviytymismahdollisuudet ovat niillä jotka elävät syrjäisessä hirsimökissä jossa sattuu olemaan mittavat polttopuuvarannot, perinteinen ruokakellari täynnä perunoita ja pystyy suojelemaan niitä vaikka voimakeinoin.
Taitaa olla sinne pääkaupunkiseudulle satanut pari vaaksaa lunta kun avohoidokit hyppivät seinille jo tuohon malliin?
:D
Kun routa ja lumi ei sula kesänaikana, sataa seuraavan syksyn lumi vanhan päälle, lumi heijastaa auringonsäteet tehokkaasti sekä säilöö energian maahan. Tämä on käytännössä jääkauden alkua.
Koska kaikki sade tulee lumena, on viidenvuoden peite yli kymmenmetriä.
Lumen kärrääminen alkaa olla jo tässä vaiheessa mahdotonta. On joko sopeuduttava elämään jään päällä tai lähdettävä jo ylikansoitetuihin maihin.
Ikävä sanoa, mutta Suomi ei ole ollut ravinnon suhteen omavarainen yli vuosikymmeneen. Jos puhutaan pelkästään kaloreista, niin kokonaistuotanto riittäisi ehkä juuri ja juuri pitämään hengissä koko poppoon, mutta se tosin tarkoittaisi sitä, että suurin osa joutuisi syömään yksinomaan eläinten rehuviljasta valmistettua velliä. Nami.
Ravinnontuotannon keskeinen ongelma on se, että suomalainen tuotanto on täysin riippuvainen tuontirehuista ja lannoitteista, eli on mahdollista että edes kaloritarvetta ei kyetä tyydyttämään kriisitilanteessa.
Mitä tulee varautumiseen, niin eiköhän se jää jokaisen itsensä huoleksi - valtiolta on turha odottaa suurtakaan apua.
Lapioden hinta ja saatavuus vaarantuu, koska kaikki kaivavat kuumeisesti maakellareita.
parkuen kontillaan sheikeiltä öljyä lämpökattilan alle. Lumen takia risuja ei löydy metsistä, tuulipropelit ovat jääklimpit lavoista roikkuen hiljaa kuin tikku paskassa. 1800-luvun lopun kriisivuodet on vain hilpeä pikku maistiainen mitä tämä kylmeneminen tuo tullessaan..
Otetaan vaan rauhallisesti. Pitää vaan olla velttoilematta. Ei pidä jäädä kotiin kalsarit jalassa rapsuttelemaan munia. Ruvetkaa tekee jotain mukavaa ja etsikää ihmisiä joiden kanssa jutella asiouista. Kyllä niitä jostain löytyy. Ja sitten kannattaa alkaa miettimään sitä rahan hankintaa ja toimeentuloa itselle ja lapsille.
Ongelmana ei ole maailmassa energian saanti, vaan sen hinta, jos ilmastokatastrofinen tapahtuma sotkee markkinat.
Yhteiskunta ei toimi ollenkaan ilman sähköä, pelkästään sen rajoittaminen olisi jo katastrofi nykyihmiselle.
Infrastruktuurin perustoiminto, kuten vesi ja viemäröinti toimii osittain sähkön varassa.,painovoimaiset viemärit ovat korvattu paikoin pumppuasematoimisilla systeemeillä jossa paska kulkee ylämäkeenkin...jos sähköä vain on
saatavissa.
Jos vesi ja viemäritoiminnot kaupungeissa häiriintyisivät , se toisi vakavan terveysongelman, jonka rinnalla maksu ja rahapalvelu katkokset olisi sivuseikkoja. Paska lentäisi sanan varsinaisessa merkityksessä kadulle.
Johtui teistön puuttumisesta. Nälkävuosinakin Suomi oli elitarvikkeiden viejä.
Silloinen Katainen, J. Snellman sanoin nälkävuosien olleen hänen elämänsä suurin virhe. Snellman nimittäin ei uskonut uutisia joita tuli pitkin SUomea, että sato on menetetty. Kataisen tyyliin mies kehotti porukkaa pärjäämään omillaan. Sitten kun alko ihmiset kuolla nälkään lumeen, oli liian myähöistä lähettää apua.
Meikäläisen isoäiti kertoi miten hänen isoäitinsä oli kertonut mummolleni noita tarinoita kuolevista ja paleltuvista ihmisistä, mierolaisista. Mummo luikautti jonkun ikivanhan laulunkin Pienestä mierolaisesta.
Snellmanin taakkaa painaa about 100 000 sielun taakka.
Ollut puolitoista kuukautta (Suomessa) vähän viileämpää niin nyt jo jollakin on ilmasto viilenemässä vuosikymmeniksi. Taitaa pahin puhuri käydä korvien välissä missä pelkkää tyhjää kuten niin monilla palstan hörhöillä.
keväällä kun vappuna on vielä metrinen hanki..
Tuleepahan kesä kipakammin.