onko tähtitieteessä käytössä yleisesti yksiköt, valosekunti , -minuutti ,-tunti ,-vrk, ,-kk , -siis,että saisi paremman tuntiuman auringon lähi alueesta.
Toiseksi onko sellaiset kuin esim, valosekunti -,valominuutti -, valotunti- ,valovrk- ,valokk-, valovuosikuutiot
käytössä, --että tajuais paremmin suurissa tilavuuksissa olevat tähtien tiheydet ym.??
Toiseksi onko sellaiset kuin esim, valosekunti -,valominuutti -, valotunti- ,valovrk- ,valokk-, valovuosikuutiot
käytössä, --että tajuais paremmin suurissa tilavuuksissa olevat tähtien tiheydet ym.??
Vastaukset 10
Vanhimmat
mitä haet kysymykselläsi...
Tähtitieteessä yleisesti käytettyjä yksiköitä ovat:
Tähtitieteellinen yksikkö, Maan radan halkaisija. Käytetään aurinkokunnan koon hahmottamiseen.
Parsec, etäisyys jossa maan rata näkyy yhden kulmasekunnin suuruisena. Käyttökelpoinen sillä tähtien etäisyyksiä mitataan parallaksin perusteella, eli sen kuinka paljon ne näkyvät heiluvan taustansa suhteen maan vuoden aikana.
Valovuosi, aika jonka valo kulkee vuodessa. Käytetään varsinkin pidemmillä etäisyyksillä ja helpompi normaali-ihmisen hahmottaa kuin parsec.
Noiden suhteet toisiinsa löytyvät taulukosta:
http://www.astrofilitrentini.it/mat/dati/unita_e.html
Tilavuusmittana olen yleensä nähnyt käytettävän kuutioparsecia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Parsec#Volume_units
http://imagine.gsfc.nasa.gov/docs/ask_astro/answers/980123d.html
tähtitieteellinen yksikkö on siis Auringon ja Maan keskietäisyys, eli puolet siitä mitä edellä väitin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Astronominen_yksikkö
...Että se taustatähti on juuri niin kaukana, että se kerralla kulmallaan hahmottaa TÄSMÄLLEEN 2*Au etäisyyden maapallon radasta???! Mahdotonta - mielestäni, ja taustatähdelläkin ON PARALLAKSI jos ei osata mitata täsmälleen taustatähden ja edustatähden välisellä kulma-ajalla, kulmien erotuksesta parallaksia ja TÄLLÖINKIN olisi tulos suhteutettava siihen kulmaan(esim 120-astetta) jossa koko hamotusalue 2*Au tulisi katettua.
Itse pidän nykyistä parallaksimenettelyä PETOKSENA! Ei voida todistaa että ne mitattavien tähtien taustatähdet olisivat JUURI SILLÄ ETÄISYYDELLÄ, joka tekisi 2*Au-mitan omalle radallemme!
Omia "parallaksi"-mentelmiähän olen käsitellyt:
http://personal.inet.fi/koulu/karppi/omat_tekstit.html
Jostain syystä testi lyhenee toisinaan 2,4 megasta 770 kilotavuun, ilmeisesti välillä tallennuksissani ja päivityksissäni Word lisää kuvat suoraan tekstiin ja toisinaan se käyttää linkin kuvatiedostoja???!
En ole itse tuota tekstiä koe-imuroinut vähään aikaan, ja kertokaa jos siinä on jokin ilmeinen virhe - joko asioissa itsessään tai kuvien näytössä tai kaavojen ilmaisussa!
Eli noin 100 000 000 00 valosekuntia... (10^10 valosekuntia, hieman yli)
Magnitudilla voidaan väittää kaikenlaisia lukemia noiden tähtien näkyvyydestä, mutta itse väittäisin noita tähtiä niin himmeiksi etteivät näy maan päälle....
osattiin mitata hyvin tarkasti jo ajat sitten...
Mutta uusimmat mittaukset perustuvat Hipparcos satelliitin dataan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos#The_Hipparcos_reference_frame
Sinun menetelmääsi en jaksanut tutustua sillä arvelen sen olevan huuhaata koska jo sivusto oli niin ruma eikä innosta doc muotoisia tiedostoja latailla, muunna ne edes pdf:ksi tai perushtml muotoon.
Jatkuvasti tulee tommosia virheitä, miksihän pitää olla niin "hätäinen"
Onko totta, että minkä tahansa kaukaisen taustatähden parallaksi heijastaisi siitä mittausvälitään 2*Au-mitan.
Html_nä oli jotain ongelmia Vistakoneen Explorerilla saada kuvia näkymään.
Miksi arvelet menetelmäni olevan huuhaata? Ei kovin kilittiä asiallista yliopisto-opiskelijaa arvostella huuhaaksi matemattisilta taidoiltaan:-) Mutta tuttu suhtautuminen tietysti teekkareihinkin noin ylipäänsä.
Nykyinen parallaksimenettely kyllä on huuhaata, vaikka periaate tietysti ihan oikein, muttei tiedetä taustatähden parallaksi suuruutta, ja sitä väliä mikä heijastuu kulmana omaan rataamme, EI VARMASTI OLE AINA 2*AU, itse asiassa sangen harvinaisissa tapauksissa niin käy!
Mieti ITSE sitä Wikipedian kuvaa ja geometriaa, niin havaitset että nykyinen parallaksimenettely on ihan P:STÄ!
Lisäsin tekstiin jopa tyhjiä välirivejä, jottei vaikuttaisi liian "tiiviltä".
Eikä ole RUMA teksti -eih!
Itse asia tietysti on RUMA, jos ei tykkää pikkukaavoista - matemaattiisista...
Taustatähden parallaksilla ei ole mitään merkitystä. Olet voinut joskus jotain opiskellakin, mutta nyt hattusi on kirjoituksistasi päätellen niin homeessa, että korkeakouluopiskelu lienee mahdotonta.
Taustatähden parallaksi saadaan mielivaltaisen pieneksi valitsemalla sopiva taustatähti. Taustatähden parallaksilla ei ole merkitystä jos se on pienempi kuin paras mahdollinen mittaustarkkuus. Ilmakehästä johtuen parhailtakaan havaintopaikoilta ei päästä juurikaan kulmasekunnin kymmenesosaa parempaan tarkkuuteen. Eli jos taustatähden parallaksi on tätä pienempi, on se käytännössä yhtä kuin nolla.