Onko totta että kaikki miehet juovat joka viikonloppu viinipullosta kahteen tai niin paljon kuin alkoholia tarjolla on? Näin saan kuulla, että totta on, kun totean kumppanilleni olevani huolissani hänen alkoholin käytöstään, missä olen nähnyt erityisen huolestuttavia piirteitä viimeisten kuukausien aikana.
Kumppanilla on käytössään mielialalääkkeitä, joita hän ottaa säännöllisesti, lääkkeiden aikana ei tulisi käyttää alkoholia. Mies tietää tämän, myös sen miksi alkoholia ei tulisi käyttää, eli masennusoireet saattavat pahentua, muisti mennä juomisen yhteydessä sekä ilmeisesti suurempi riippuvuus juomiseen myös syntyy em. syistä. Silloin kun mies juo, hän ei ota päivän lääkeannostaan. Sen verran hän ottaa huomioon lääkitystään, muuten ei. Alkoholimäärät ovat suuria kerta-annoksia, jos hän perjantaina illalla kuuden aikaan alkaa nauttimaan viiniä, on ennen puoltayötä sellainen vimma saada alkoholia lisää, että kapakkaan on lähdettävä, jos juomista ei kotoa löydy.
Viimeisten viiden viikon aikana hän on juonut neljänä viikonloppuna. Ensimmäisen juontiviikonlopun jälkeen hän oli selvästi masentunut, itkuinen - silloin totesi että parempi olisi lopettaa viinan juonti kokonaan. Tuli kuitenkin seuraava viikonloppu, mikä päättyi kapakkareissuun ja kotiin mies tuli klo 5 aamulla - oli kaatuillut ja silmäkulma auki. Tämän kerran jälkeen mies ei enää ollutkaan masentunut juomisesta vaan siitä, että minä en anna hänen juhlia omalla tavallaan, näin hän on aina ennen tehnyt...Sitten tulikin jo kolmas ja neljäs viikonloppu, joiden jälkeen hän on ollut erittäin väsynyt seuraavan viikon raskaassa fyysisessä työssä ja tarve ottaa alkoholia kasvaa viikonloppua kohti selvästi.
Mielialalääkkeiden käytön alussa, kuuden viikon aikana, mies ei käyttänyt alkoholia koska ei tuntenut tarvetta siihen, mutta sen jälkeen hän kokeili alkoholia pieniä määriä, mistä se sitten lähti - nyt tuntuu että hän juo enemmän kuin koskaan suhteemme aikana.
Parin vuoden kuluttua tulee 50 vuotta täyteen, jos hän sitä päivää onnistuu näkemään - rajaa kun ei ole olemassa niin kauan kuin hän pystyy lasin huulilleen nostamaan.
Miehen toiveet minun suhtautumisesta hänen tilanteeseen vaihtelevat:
toisaalta mies on myös todennut että minun pitäisi kieltää häneltä juominen siinä vaiheessa kun näen että hän on liian humalassa, samoin kieltää kapakkaan lähteminen - tämä on kuitenkin kovasti ristiriidassa sen kanssa, että hän syyllistää minua elämänsä rajoittamisesta, kun yritän pyytää häntä juomaan vähemmän, en ole sitä kieltänyt vaan yrittänyt saada hänet näkemään suuren alkoholimäärän riskit.
Kaikkiin miehen ystävyyssuhteisiin liittyy runsas alkoholin käyttäminen. Nyt olisi tulossa laivaristeily, missä on perinteisesti juotu pari vuorokautta, viime vuonna kolmekin peräkkäin.
Mielialalääkkeiden käytöstä ei kukaan hänen ystävistään tiedä, hän ei kerro, enkä minäkään voi sitä tehdä, en vaikka tiedän, että jonkun ystävistä pitäisi tietää lääkityksestä sekä siitä, että alkoholi voi aiheuttaa suuriakin ongelmia silloin jos määrät ovat suuria. Mies ei anna lupaa kertoa - totesi vain, että kyllä hän rajansa tietää.
Tuntuu kuin miehen persoonallisuus olisi muuttumassa.
Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista kokemusta - entä miten olette selvinneet eteen päin?
Kumppanilla on käytössään mielialalääkkeitä, joita hän ottaa säännöllisesti, lääkkeiden aikana ei tulisi käyttää alkoholia. Mies tietää tämän, myös sen miksi alkoholia ei tulisi käyttää, eli masennusoireet saattavat pahentua, muisti mennä juomisen yhteydessä sekä ilmeisesti suurempi riippuvuus juomiseen myös syntyy em. syistä. Silloin kun mies juo, hän ei ota päivän lääkeannostaan. Sen verran hän ottaa huomioon lääkitystään, muuten ei. Alkoholimäärät ovat suuria kerta-annoksia, jos hän perjantaina illalla kuuden aikaan alkaa nauttimaan viiniä, on ennen puoltayötä sellainen vimma saada alkoholia lisää, että kapakkaan on lähdettävä, jos juomista ei kotoa löydy.
Viimeisten viiden viikon aikana hän on juonut neljänä viikonloppuna. Ensimmäisen juontiviikonlopun jälkeen hän oli selvästi masentunut, itkuinen - silloin totesi että parempi olisi lopettaa viinan juonti kokonaan. Tuli kuitenkin seuraava viikonloppu, mikä päättyi kapakkareissuun ja kotiin mies tuli klo 5 aamulla - oli kaatuillut ja silmäkulma auki. Tämän kerran jälkeen mies ei enää ollutkaan masentunut juomisesta vaan siitä, että minä en anna hänen juhlia omalla tavallaan, näin hän on aina ennen tehnyt...Sitten tulikin jo kolmas ja neljäs viikonloppu, joiden jälkeen hän on ollut erittäin väsynyt seuraavan viikon raskaassa fyysisessä työssä ja tarve ottaa alkoholia kasvaa viikonloppua kohti selvästi.
Mielialalääkkeiden käytön alussa, kuuden viikon aikana, mies ei käyttänyt alkoholia koska ei tuntenut tarvetta siihen, mutta sen jälkeen hän kokeili alkoholia pieniä määriä, mistä se sitten lähti - nyt tuntuu että hän juo enemmän kuin koskaan suhteemme aikana.
Parin vuoden kuluttua tulee 50 vuotta täyteen, jos hän sitä päivää onnistuu näkemään - rajaa kun ei ole olemassa niin kauan kuin hän pystyy lasin huulilleen nostamaan.
Miehen toiveet minun suhtautumisesta hänen tilanteeseen vaihtelevat:
toisaalta mies on myös todennut että minun pitäisi kieltää häneltä juominen siinä vaiheessa kun näen että hän on liian humalassa, samoin kieltää kapakkaan lähteminen - tämä on kuitenkin kovasti ristiriidassa sen kanssa, että hän syyllistää minua elämänsä rajoittamisesta, kun yritän pyytää häntä juomaan vähemmän, en ole sitä kieltänyt vaan yrittänyt saada hänet näkemään suuren alkoholimäärän riskit.
Kaikkiin miehen ystävyyssuhteisiin liittyy runsas alkoholin käyttäminen. Nyt olisi tulossa laivaristeily, missä on perinteisesti juotu pari vuorokautta, viime vuonna kolmekin peräkkäin.
Mielialalääkkeiden käytöstä ei kukaan hänen ystävistään tiedä, hän ei kerro, enkä minäkään voi sitä tehdä, en vaikka tiedän, että jonkun ystävistä pitäisi tietää lääkityksestä sekä siitä, että alkoholi voi aiheuttaa suuriakin ongelmia silloin jos määrät ovat suuria. Mies ei anna lupaa kertoa - totesi vain, että kyllä hän rajansa tietää.
Tuntuu kuin miehen persoonallisuus olisi muuttumassa.
Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista kokemusta - entä miten olette selvinneet eteen päin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Useimmilla alkoholin käyttö on kohtuullista. Miehesi ei ota vastuuta itsestään.
- Hän väittää, että kaikki muutkin juovat yhtä paljon. (lapsenomainen puolustus. Muiden tekemisten ei pitäisi merkitä. Hyppäisikö hän vuorenrinteeltä alas koska muutkin tekee niin?)
- Hän antaa viinan ohjata hänen tekemisiään.
- Hän menettää täysin kontrollinsa. Hän on kuin haavanlehti.
- Hän ei välitä hoitaa itseään. Mielialalääkkeet ja viina eivät kuulu yhteen. Ne yhdessä aiheuttavat fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia.
- Hän valehtelee.
- Hän ei tiedä rajojaan ja vaikka tietäisi, ei osaa/halua hallita itseään.
- Hän asettaa sinut vastuuseen itsestään ja sitten syyllistää sinua, kun yrität ottaa vastuun. Hän itse välttelee vastuuta itsestään kaikin keinoin.
Kuten alkoholistit yleensä, miehesi käyttäytyy kuin lapsi.