Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen hämmästelee sitä, mihin tarvitaan tilaaja-tuottaja -mallia kaupungin hankinnoissa (Sosiaalitieto 12/2010).
http://www.sosiaalitieto.fi/lehti/?ARTIKKELI_NUM=51745
Ymmärrän, että Sosiaalitieto-lehdessä julkaistu juttu on Kilpeläisen oma kirjoitus, vaikka varsinainen signeeraus puuttuu. Hän kirjoittaa:
"Tilaaja-tuottajamalleja on alettu ottaa kunnissa käyttöön 2000-luvun alusta lähtien. Siinä vaiheessa Englannissa, Ruotsissa ja monissa muissa maissa niistä alettiin jo luopua, koska ne oli todettu tehottomiksi.
Suomessa julkisen palvelutuotannon tuottavuus on heikentynyt koko 1990-luvun ja 2000-luvun ja on ymmärrettävää, että haetaan tehokkaampia tapoja järjestää palveluita. Tilaaja-tuottajamalli ei kuitenkaan täytä tehokkuusvajetta. Mallia arvostellaan muun muassa siksi, että sitä toteutetaan vain n ä e n n ä i s e s t i ja kahden p ä ä l l e k k ä i s e n organisaation ylläpito aiheuttaa kustannuksia." (Harvennus minun.)
Sosiaalitieto-lehti kertoo, että tilaaja-tuottajamallissa tehtävät hajautetaan organisaatiossa. Yksi organisaatio tilaa, toinen tuottaa. Elinkeinoelämän keskusliiton tuore toimitusjohtaja Mikko Pukkinen kutsuu mallia kauppaleikiksi (Polemiikki 4/2010).
http://www.kaks.fi/arkisto
Kilpeläinen jatkaa:
"Tilaaja-tuottajamallissa vastuu pirstaloituu eikä se ole kenenkään käsissä. Malliin sisältyy sopimusohjaus eli se, että tilaaja ja tuottaja tekevät sopimuksen palvelujen määrästä, laadusta ja hinnasta. Tämä ei korvaa organisaation läpi kulkevaa ymmärrystä eikä kokonaisnäkemystä palvelun suunnittelusta ja kehittämisestä.
Kokemus on osoittanut, että kuntien oma palvelutuotanto taipuu huonosti, jos ollenkaan, reformeihin. [...]
Oma palvelutuotanto voisi muuttua ja tuottavuus parantua, jos kunnan oma tuotanto asetettaisiin näennäismarkkinoiden sijaan aitoon kilpailutilanteeseen muun ulkopuolisen palvelutuotannon kanssa."
Auvo Kilpeläinen arvioi, että tällainen näennäinen puuhailu (=leikki) käy kalliiksi yhteiskunnalle:
"Kun aitoa kilpailua ei nyt ole ja kunnallispoliittisesti sitä on miltei mahdoton toteuttaakaan, voin viiden vuoden kokemuksella sanoa, että kauppaleikkiähän tämä on. Mutta aika kallista sellaista."
http://www.sosiaalitieto.fi/lehti/?ARTIKKELI_NUM=51745
Ymmärrän, että Sosiaalitieto-lehdessä julkaistu juttu on Kilpeläisen oma kirjoitus, vaikka varsinainen signeeraus puuttuu. Hän kirjoittaa:
"Tilaaja-tuottajamalleja on alettu ottaa kunnissa käyttöön 2000-luvun alusta lähtien. Siinä vaiheessa Englannissa, Ruotsissa ja monissa muissa maissa niistä alettiin jo luopua, koska ne oli todettu tehottomiksi.
Suomessa julkisen palvelutuotannon tuottavuus on heikentynyt koko 1990-luvun ja 2000-luvun ja on ymmärrettävää, että haetaan tehokkaampia tapoja järjestää palveluita. Tilaaja-tuottajamalli ei kuitenkaan täytä tehokkuusvajetta. Mallia arvostellaan muun muassa siksi, että sitä toteutetaan vain n ä e n n ä i s e s t i ja kahden p ä ä l l e k k ä i s e n organisaation ylläpito aiheuttaa kustannuksia." (Harvennus minun.)
Sosiaalitieto-lehti kertoo, että tilaaja-tuottajamallissa tehtävät hajautetaan organisaatiossa. Yksi organisaatio tilaa, toinen tuottaa. Elinkeinoelämän keskusliiton tuore toimitusjohtaja Mikko Pukkinen kutsuu mallia kauppaleikiksi (Polemiikki 4/2010).
http://www.kaks.fi/arkisto
Kilpeläinen jatkaa:
"Tilaaja-tuottajamallissa vastuu pirstaloituu eikä se ole kenenkään käsissä. Malliin sisältyy sopimusohjaus eli se, että tilaaja ja tuottaja tekevät sopimuksen palvelujen määrästä, laadusta ja hinnasta. Tämä ei korvaa organisaation läpi kulkevaa ymmärrystä eikä kokonaisnäkemystä palvelun suunnittelusta ja kehittämisestä.
Kokemus on osoittanut, että kuntien oma palvelutuotanto taipuu huonosti, jos ollenkaan, reformeihin. [...]
Oma palvelutuotanto voisi muuttua ja tuottavuus parantua, jos kunnan oma tuotanto asetettaisiin näennäismarkkinoiden sijaan aitoon kilpailutilanteeseen muun ulkopuolisen palvelutuotannon kanssa."
Auvo Kilpeläinen arvioi, että tällainen näennäinen puuhailu (=leikki) käy kalliiksi yhteiskunnalle:
"Kun aitoa kilpailua ei nyt ole ja kunnallispoliittisesti sitä on miltei mahdoton toteuttaakaan, voin viiden vuoden kokemuksella sanoa, että kauppaleikkiähän tämä on. Mutta aika kallista sellaista."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kilpeläisellä on ollut viime aikoina tällaisia hyviä ajatuksia, niin byrokraatilta kuin vaikuttaakin ulospäin. Ihmiset voisivat vähän relata ja irtautua siten hienosta virkamiehen roolistaan.
Pitäisi osata kasvaa ulos siitä kuoresta.
Kilpeläinenkin voisi olla hyvä rakentava voima tässä yhteiskunnassa, kun hän vain rohkenisi vielä enemmän... Mutta tämäkin on hyvä alku. Kiitos hänelle hienoista ajatuksista! Muutamia olen bongannut.
We must do re-thinking.
Aivan ja yksi suuri moka on ollut ja tulee olemaan sairaankuljetus.Todellinen rahareikä ja verorahojen haaskausta tehoton ja huonosti hoidettu organisaatio.