kertokaas fiksummat että kuinka paljon suomenkielessä on lainasanoja muista eurooppalaisista kielistä?
Olen nyt hollantia joutunut kuuntelemaan tyttöystävän takia ja ei sitä puheesta huomaa mutta esim. hollantilaista kirjotusta kun lukee niin on yllättävän paljon samankaltaisia sanoja suomenkielen kanssa joiden tarkoituskin on sama?
hollannin ja suomenkielet
kiinnostaistietäänää
13
1492
Vastaukset
Suuri(n) osa suomen sanoista on lainaa muista eurooppalaisista kielistä - enimmäkseen ruotsista ja saksasta, ruotsin kautta ranskasta, jonkin verran venäjästä, ja nykyisin on paljon uusia lainasanoja englannista.
Hollannista tutut sanat veikkaisin germaanisiksi lainoiksi, mutta on vaikea arvata tarkemmin, kun et esittänyt yhtään esimerkkiä.
Muuan tuttavani, joka opiskeli hollantia, totesi hämmästyksekseen, että kielessä oli lukemattomia yhtäläisyyksiä hänen kotikielensä - Pohjanmaan rannikkoruotsin - kanssa. Tietyt alkuskandinaaviset kieliainekset, jotka olivat kadonneet saksasta, ruotsista ym., olivat jäljellä hollannin kielessä ja Pietarsaaren murteessa.
Sen sijaan hollannin ja suomen yhtäläisyyksiä en voi ymmärtää. Olen hiukan joutunut kääntämään hollantia suomeksi, mutta en ole juuri löytänyt yhtäläisyyksiä.
Kerro joitain esimerkkejä!Paljonhan suomessa on lainasanoja, mutta laskentatavasta riippuu, onko niitä enemmistö. Onko esimerkiksi ”laadukas” lainasana? Sen kantasana ”laatu” on kyllä lainaa venäjästä (!), mutta voiko siitä johdetun sanan sanoa olevan lainasana, jos johdin on supisuomalainen?
Hollannissa on suomalaiselle tuttuja sanoja monesta syystä: on kansainvälisiä sanoja, on germaanisia sanoja, jotka ovat lainautuneet suomeen ja muuttuneet niin vähän, että yhteys on tunnistettavissa, ja ennen muuta on paljon ruotsista tuttuja sanoja.
Hollantihan on, hiukan värikkäästi sanottuna, kurkkutautisen puhumaa alasaksaa, ja ruotsin sanastosta on erään arvion mukaan 80 % alasaksalaisia lainoja. (Tietysti ruotsin ja hollannin välillä on paljon yhtäläisyyksiä yhteisen germaanisen alkuperän takia, ja niiden erottaminen lainoista voi olla vaikeaa.)- Anonyymi
Syynä on se, että suomalaiset (Y-DNA:n N-haploryhmä) ja oikeat alankomaalaiset (ei Y-DNA:n R-haploryhmää olevat, jotka ovat itäaasiasta ja niiden "esi-isät" Y-DNA:n P-haploryhmä kaakkoisaasiasta) ovat tulleet samasta paikkaa, eli Israelista länsi-Iraniin ja Irakiin ja Armenian kautta Eurooppaan ja Euroopasta jatkoivat Suomeen. Irakin ja länsi-Iranin kielessä on paljon samaa
- klompje
Puhun hollantia melkein toisena äidinkielenäni, mutta itse en kyllä ole huomannut sanojen samankaltaisuutta suomen kielen sanojen kanssa.
Voihan sitä tietysti miettiä esimerkiksi sanaa naimisiin vs naaimaschine. Kuulostaa samalta kun natiivit käyttävät ko sanoja. Mutta hollannin sana kyllä tarkoittaa ompelukonetta vaikka se foneettisesti lausutaankin naaimasiin(e). Hauskalta kuulostanee, kun suomalainen nainen tulee lomalle hollantilaisen siippansa kanssa ja suvun sisällä tietysti keskustellaan kuka kenkin kanssa on mennyt naimisiin. Hollantilainen tietysti ihmettelee, kuinka noi suomalaiset puhuvat aina ompelukoneista! - lainat
esim.
last - lasti
vracht - rahti
on käyneet mielessä, tosin en tiedä onko ne tulleet hollannista vaiko saksan tai ruotsin kautta suomen kieleen. on niitä kyllä ollu monia muitakin muttei ne nyt satu mieleen... :) Nuo ovat tyypillisiä esimerkkejä alasaksasta peräisin olevista sanoista. Molemmat ovat tulleet suomeen ruotsista, johon ne taas ovat lainautuneet alasaksasta. Hollannissa on samantapaiset sanat, koska se on läheistä sukua alasaksalle.
Suomen kielen rahti-sanan vanhin tunnettu kirjoitusasu on Agricolan ”frachti”, jossa yhteys alkuperään on selvempi (vrt. nykyruotsin sanaan ”frakt”).- Toinen nimimerkki
Ihan suoraan on lainattu kip pisch, eli kippis, joka mainitaan aina kaljatuoppia nostettaessa.
- kflsiutlsädtruahdörj
en kyllä kans keksi mitään muuta suoraa lainausta kuin ehkäpä
rouva = vrouwEipä ole rouva-sanakaan hollannista peräisin. Tämän kertoo oikeastaan jo loppu-a, sillä ei lainasanoihin yleensä ole keksitty sitä lisätä, vaan loppuun on tarvittaessa pantu -i.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan ”rouva-sana juontuu germaanisista kielistä, mutta kun tarjolla on monia alkumuodoksi sopivia sanoja, on mahdotonta tietää tarkalleen, mistä kielestä se on lainattu”. Kyseeseen tulevat lähinnä muinaisruotsi (frua ~ fruwa) ja saksan kielen eri muodot (kuten muinaisyläsaksan frouwa).
Rouva-sana esiintyy jo Agricolan teksteissä, joten senkin takia on melko mahdotonta, että sana olisi lainattu hollannista – lainaaminen kun edellyttää jonkinlaista kielellistä kosketusta. Hollantilaisperäisiä sanoja on kyllä suomessa jonkin verran (lähinnä kai merenkulkutermejä), mutta ne lienee kaikki lainattu ruotsista tai muusta välittäjäkielestä, ei suoraan hollannista. Tällainen saattaa olla esimerkiksi ”kuunari” < ruotsin ”skonare”, joka pohjautuu hollannin sanaan ”schoener” (lausutaan suunnilleen ”shuuner”, missä ”h” ääntyy kuten esim. suomen sanassa ”lahti” ja on siksi hyvin voitu korvata k:lla sanan lainautuessa) mutta todennäköisesti epäsuorasti, englannin kautta.
- turkkusesta
Eikös hollannin kieli ole alasaksan murre, joskus keskiajalla ovat varmaankin muistuttaneet vielä enemmän toisiaan?
Jostain olen lukenut että Turku ammoin oli pullollaan Hansa-kauppiaita, etupäässä Pohjois-Saksasta siis.
Suoran lainat alasaksasta/hollannista tuskin ovat mahdottomia. - Anonyymi
hollannin kieli on aika erikoisen kuuloinen. Se on vähän kuin englanninkielen ja saksankielen sekoitus.
- Anonyymi
On se ihmeellistä kun ajattelee esim seuraavia sanoja: tv, radio atomi, pommi, super, market, city market, auto, baana, pitsa, pitseria, alkoholi, konjakki, meisseli, herra, tupakka jne. lista on loputon. Hollanti ja suomi täytyy olla sukulaiskieliä enemmän kuin viro tai unkai.
Baie dankie. - Anonyymi
Ikivanha ketju on jostain syystä kaivettu esiin. Hollantia ymmärtää aika hyvin, jos osaa ruotsia ja saksaa, liittymät englanninkieleen ovat vähäisemmät.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1302295
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu292188Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121559Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett131464Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701241- 1001131
- 171067
- 88923
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon18828Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks122798