Luin kirjaa vuodelta 2005 Avaruus. Siinä sanottiin sivulla 147. että Linnurata ja Andromeda galaksit syöksyvät toisiaan kohti 483 000 kilometriä tunnissa. Ja että muutaman miljardin vuoden päästä ne todennäköisesti törmäävät toisiinsa. Ja muodostavat yhden jättiläismäisen elliptisen galaksin. Voiko tämä pitää paikkaansa ja millä todennäköisyydellä?
Jutusta heräsi kysymyksiä. Kuka on mitannut vauhdin: "Kas, 483 000 km/h!"? Mistä tietää että on kova vauhti? Ovatko laskelmat luotettavia tiedemiehillä? Miksi avaruudessa on todella kovia vauhteja (ihmisen mittapuulla), eikä körötellä hitaasti tai pysytä paikallaan ? Myös jos jakaa minuutteihin tai sekunteihin tuon luvun, se on melkoisen nopea vauhti edelleen. Jos avaruudessa on mahdoton mitata ylös, alas, sivulle suuntia - kuitenkin galaksit (nämä kyseiset) liikkuvat toisiaan kohti vetovoimaisesti.
Entä kuinka avaruusluotain pysyy/pysyisi linnunradan tuntumassa, mikäli poikkeaa kiertoradoilta ulos tai mikä lie reuna-alue? Miten luotain saa/saisi linnunradan kiinni, ellei olisi älyttömän nopea? Tyhmiä kysymyksiä, mutta olisi mielenkiintoista tietää. Jos kirjan mukaan galaksit törmäävät joskus, onko silloin maapallolla vielä elämää? Ja minkälaista. Hurjaa ajatella miten maapalolle kävisi sellaisessa galaksijutussa. :( Jotenkin aina luulee että maapallo on ikuinen, mutta ei se kai niin mene. Muistelin aiemmin lukeneeni vain auringon sammumisesta 5 miljardin vuoden päästä? Muistanko ihan väärin.? Pari miljardia vuotta olisi vähemmän aikaa.
Jutusta heräsi kysymyksiä. Kuka on mitannut vauhdin: "Kas, 483 000 km/h!"? Mistä tietää että on kova vauhti? Ovatko laskelmat luotettavia tiedemiehillä? Miksi avaruudessa on todella kovia vauhteja (ihmisen mittapuulla), eikä körötellä hitaasti tai pysytä paikallaan ? Myös jos jakaa minuutteihin tai sekunteihin tuon luvun, se on melkoisen nopea vauhti edelleen. Jos avaruudessa on mahdoton mitata ylös, alas, sivulle suuntia - kuitenkin galaksit (nämä kyseiset) liikkuvat toisiaan kohti vetovoimaisesti.
Entä kuinka avaruusluotain pysyy/pysyisi linnunradan tuntumassa, mikäli poikkeaa kiertoradoilta ulos tai mikä lie reuna-alue? Miten luotain saa/saisi linnunradan kiinni, ellei olisi älyttömän nopea? Tyhmiä kysymyksiä, mutta olisi mielenkiintoista tietää. Jos kirjan mukaan galaksit törmäävät joskus, onko silloin maapallolla vielä elämää? Ja minkälaista. Hurjaa ajatella miten maapalolle kävisi sellaisessa galaksijutussa. :( Jotenkin aina luulee että maapallo on ikuinen, mutta ei se kai niin mene. Muistelin aiemmin lukeneeni vain auringon sammumisesta 5 miljardin vuoden päästä? Muistanko ihan väärin.? Pari miljardia vuotta olisi vähemmän aikaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nopeus on mitattu valon Dopplersiirtymällä. Tässä tapauksessa spektriviivat siirtyvät sinisen valon suuntaan suorassa suhteessa Andromedan ja Linnunradan suhteelliseen nopeuteen. Normaalistihan suurissa mittakaavoissa havaitaan vastaavaa punasiirtymää.
Paikallaan pysyminen tai "hitaasti körötteleminen" pitää avaruudessa verrata aina johonkin kiintopisteeseen. Esimerkiksi maa kiertää aurinkoa muistaakseni n. 30 km/sek. Kun googlaat "Keplerin neliölaki", löytynee jotain tietoa kiertoratojen suhteesta ratanopeuteen. En tarkastanut.
Mikään avaruusluotain ei kykene poistumaan linnunradasta. Ensinnäkin siihen meneisi niillä nopeuksilla älyttömästi aikaa ( miljardeja vuosia? En viitsi kalkyloida)
Sellaisessa galaksijutussa maapallolle ei kävisi kuinkaan. Galaksien "törmäys" kestänee itsessään pidempiä ajanjaksoja kuin ihmiskunta on ollut edes olemassa ja silti tähtien törmäilyt ovat harvinaisia. Galaksit kun ovat tyhjää täynnä.
Luotain, kuten koko muukin linnurata, lähestyy tuota nopeutta kohden Andromedan galaksia. Ne liikkeet ja vauhti, joita luotaimella on, ovat mitättömiä verrattuna tähän liikkeeseen suhteessa Andromedaan. Luotain ei siis tipu kyydistä mihinkään, vaan lähestyy siinä kuin koko linnunratamme Andromedaa jatkuvasti. Kyse on samasta asiasta kuin sinulla itselläsi. Vaikka maapallo liikkuu valtavaa nopeutta aurigon ympäri ja linnunrata lähestyy Andromedaa, ei sinun tarvitse tehdä yhtään mitään pysyäksesi tässä kyydissä.