Keski-Pohjanmaalla ,Sievissä, Kannuksessa ja Kaustisella on tällaisia murresanoja kuin: Maitua, mietua, keittua jne., eli o lausutaan puhuessa uuksi. Kun sitten taas naapuripitäjässä Nivalassa o -kirjain pysyy myös lausuessa oona.
Voisiko tämä johtua ruotsin kielen vaikutuksesta vuosisatojen takaa, kun esim. 1500 -luvulla ja vielä jälkeenpäin Sievissäkin papisto ja monet virkamiehet olivat ruotsinkielisiä. Paljon muitakin yksittäisiä murresanojasanoja on vieläkin, esim. Sievissä, ruotsin kielestä johdettuja, kuten nooli ja höyli.
Tuo o-kirjaimen muuttuminen uuksi noin suppealla alueella hiukan ihmetyttää.
Voisiko tämä johtua ruotsin kielen vaikutuksesta vuosisatojen takaa, kun esim. 1500 -luvulla ja vielä jälkeenpäin Sievissäkin papisto ja monet virkamiehet olivat ruotsinkielisiä. Paljon muitakin yksittäisiä murresanojasanoja on vieläkin, esim. Sievissä, ruotsin kielestä johdettuja, kuten nooli ja höyli.
Tuo o-kirjaimen muuttuminen uuksi noin suppealla alueella hiukan ihmetyttää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
oo kääntyy uuksi Nivalassakin !Yhtä selvästi .Tiedän koska Nivalassa asun. Meillä juuvaan maitua,pijetään pipua päässä ja syyvään maitokeittua! Eikä se u-alue niin suppea ole. Oulun alapuolelta aina Kokkolaan se o on u.
Niitä ruotsin lainasanoja vilisee joka murteessa! Tuolla Kainuussa ja Koillismaallakin sanotaan esim. Tässä on aivan nokko (nog =tarpeeksi,riittävästi). Tehdään arpeettia tai ollaan pansuunilla.
Papit ja maalliset virkamiehet olivat Suomessa ruotsinkielisiä aina 1800-luvun lopulle.
Tuossa naapuripitäjässä Haapavedellä,joka oli edistyksellinen pitäjä monessa suhteessa,oli jo 1800- luvulla emäntäkoulu ja kansanopisto. Siellä asui myös kihlakunnantuomari ja metsäyhtiöiden "forstmästareita".Siis säätyläisiä oli normaalia enemmän. Niimpä siellä pidettiin vielä 1890-luvulla ruotsinkielisiä kalaaseja. Oli uudenvuoden vastaanottajaiset johon tuli svensktalande gäster aina Oulua myöten.