lihapata vakuli

Moikka, kerro miten sinä sen teet, jaa tietosi kiitos :o)
Onko takataskussa olemassa erityisiä kikka kakkosia ?

Viimeksi piti tehdä niin tulen palavalla kiireellä tätä asiakkaalle
että itseltä jäi kokonaan maistamatta koko vatkuli, se hautui
viime hetket autossa kylmälaukussa (pitää siis myös lämpimän).

Kulmapaistia lihakauppiaalta melko kookkaina palasina, ruskistettuna voissa sipulin kanssa.
Pinnalle ruis-vehnäjauhoseosta ja ruskistusliemet lisättiin pataan.
Lopuksi kuutioitua porkkanaa joka myös pyöräytettiin voissa pannun kautta
sekaan. Kokonaisia mustapippureita, pari laakerinlehteä, suolaa, puoli pulloa
olutta ja ...
...kun tätä tehtiin (ammatti)kokin kanssa niin hän murskasi joukkoon muutaman
digestive keksin ja kertoi että juju on siinä.
Harmi vaan kun ei ennättänyt maistamaan tätä.
Kotona ei oikein liharuokia isommin kulu vaan voisihan tätäkin joskus kokeilla vaihtelun vuoksi
varsinkin jos löytyisi jotain uutta konstia tehdä se.
No tänään poikkeus sääntöön - palvattua hirviryynäriä uunissa haudutettuna lisukkeineen
pakkaspäivän kunniaksi :o)

porkkanapää kirjoitti:

Moikka, kerro miten sinä sen teet, jaa tietosi kiitos :o)
Onko takataskussa olemassa erityisiä kikka kakkosia ?

Viimeksi piti tehdä niin tulen palavalla kiireellä tätä asiakkaalle
että itseltä jäi kokonaan maistamatta koko vatkuli, se hautui
viime hetket autossa kylmälaukussa (pitää siis myös lämpimän).

Kulmapaistia lihakauppiaalta melko kookkaina palasina, ruskistettuna voissa sipulin kanssa.
Pinnalle ruis-vehnäjauhoseosta ja ruskistusliemet lisättiin pataan.
Lopuksi kuutioitua porkkanaa joka myös pyöräytettiin voissa pannun kautta
sekaan. Kokonaisia mustapippureita, pari laakerinlehteä, suolaa, puoli pulloa
olutta ja ...
...kun tätä tehtiin (ammatti)kokin kanssa niin hän murskasi joukkoon muutaman
digestive keksin ja kertoi että juju on siinä.
Harmi vaan kun ei ennättänyt maistamaan tätä.
Kotona ei oikein liharuokia isommin kulu vaan voisihan tätäkin joskus kokeilla vaihtelun vuoksi
varsinkin jos löytyisi jotain uutta konstia tehdä se.
No tänään poikkeus sääntöön - palvattua hirviryynäriä uunissa haudutettuna lisukkeineen
pakkaspäivän kunniaksi :o)

Lue lisää

Olin reisussa muutaman päivän eestimaalla, vaikka olen näköjään kalapalstalla siitä huolimatta hääräillyt. Kyllä sitä ihminen yltää moneksi kun oikein yrittää, eikä minulla ollut edes läppäri matkassa!

Tuosta vatkulista. En ole sitä kummemmin halunnut tuunailla, vaan pyrin tekemään sen perinteisellä tavalla joka tarkoittaa edullisten ruhonosien käyttöä, kuten rintaa etuselkää lapa jne. Niistä leikkelen sllaisia 2-3 sentin kokoisia kuutioita jotka ruskistan ensin pannulla ja sitten jauhotan vehnäjauhoilla. Ruisjauhoja käytetään luullakseni siellä itäsuomessa, eipä juuri täälläpäin. Porkkanat viipaloin noin sentin paksuisiksi ja joskus ruskistan myös ne. En laita laakerinlehteä enkä liioin mustaa pippuria vaan sitä maustepippuria joka ei ole pippuri ensinkään, mutta antaa kivan maun. Sipulin pilkon aivan pieneksi ja kuullotan sen ennen kastikkeen joukkoon laittamista.
Liemeksi vettä ja mahdollisesti hyvää lihalientä, lopuksi tarkistan suolan. Pata saa hiljakseen porista 2-3 tuntia, eli kunnes lihat ovat lähes hajoamispisteessä. Tietääkseni nimi vatkuli tulee juuri noista miltei hajoamassa olevista lihoista!

Vanha kokki kirjoitti:

Olin reisussa muutaman päivän eestimaalla, vaikka olen näköjään kalapalstalla siitä huolimatta hääräillyt. Kyllä sitä ihminen yltää moneksi kun oikein yrittää, eikä minulla ollut edes läppäri matkassa!

Tuosta vatkulista. En ole sitä kummemmin halunnut tuunailla, vaan pyrin tekemään sen perinteisellä tavalla joka tarkoittaa edullisten ruhonosien käyttöä, kuten rintaa etuselkää lapa jne. Niistä leikkelen sllaisia 2-3 sentin kokoisia kuutioita jotka ruskistan ensin pannulla ja sitten jauhotan vehnäjauhoilla. Ruisjauhoja käytetään luullakseni siellä itäsuomessa, eipä juuri täälläpäin. Porkkanat viipaloin noin sentin paksuisiksi ja joskus ruskistan myös ne. En laita laakerinlehteä enkä liioin mustaa pippuria vaan sitä maustepippuria joka ei ole pippuri ensinkään, mutta antaa kivan maun. Sipulin pilkon aivan pieneksi ja kuullotan sen ennen kastikkeen joukkoon laittamista.
Liemeksi vettä ja mahdollisesti hyvää lihalientä, lopuksi tarkistan suolan. Pata saa hiljakseen porista 2-3 tuntia, eli kunnes lihat ovat lähes hajoamispisteessä. Tietääkseni nimi vatkuli tulee juuri noista miltei hajoamassa olevista lihoista!

Lue lisää

No eipä siinä mitä, mukavahan se on Eestinmaalla välillä piipahtaa.
Täältä tulee matkaa vaan Helsinkiin sen verran että ei viitsi lähteä kun asiakseen,
mutta "itä-Suomeen" ajelee päiväseltään. Suolakurkut on jo vuosia haettu sieltä samoin kun
kaikkea muuta elintarviketta mitä nyt sattuu milloinkin olemaan tarjolla, valikoimat vaihtelee.
Syksyllä sieltä saa tosi hyvää ja isoa keltasipulia meikäläisittäin pilkkahintaan, oliko parin kilon
pussi 50 sentin luokkaa. Kaalisäilykkeitä, porkkanaa, karpalosuklaata (ainoa mitä syön makeeta)
teetä, kahvikeksejä. Ruplan kurssi heitelee, mutta näillä hankinnoilla ei kovin radikaalisti.

Tuo ruisjauho on kai tosiaan enempi täkäläinen tapa, näiden vilja-vainoiden keskellä kun elellään.
Vatkulissa on kai yhtä monta reseptiä kun kokkia, mutta mukava on vaihtaa mielipteitä ja kuulla
kuinka muut sen tekee.
Eilen illalla tongin taas pakastinta ja löysin hirveä (... yllätys yllätys... ) ja mietin että sitähän varmaan
voisi kokeilla myös siitä. Liekkö nimi sitten vatkuli vai mikä, no- liekkö sillä suurtakaan väliä :o)

Minäkin olen täällä monesti ollut tietämättäni, kone kiinni ja kotonta poissa mutta kai se
alter ego sitten käypi kirjoittelemassa vaikka minkä sortin asiaa näille sivuille.
Niin että sinun ei ollenkaan kannata välittää noista stooreista, antaa koirien haukkua, karavaani kulkee.

Iloista päivänjatketta - 26 astetta ja kesällä saman verran plussaa, toivon mukaan :o)

porkkanapää kirjoitti:

No eipä siinä mitä, mukavahan se on Eestinmaalla välillä piipahtaa.
Täältä tulee matkaa vaan Helsinkiin sen verran että ei viitsi lähteä kun asiakseen,
mutta "itä-Suomeen" ajelee päiväseltään. Suolakurkut on jo vuosia haettu sieltä samoin kun
kaikkea muuta elintarviketta mitä nyt sattuu milloinkin olemaan tarjolla, valikoimat vaihtelee.
Syksyllä sieltä saa tosi hyvää ja isoa keltasipulia meikäläisittäin pilkkahintaan, oliko parin kilon
pussi 50 sentin luokkaa. Kaalisäilykkeitä, porkkanaa, karpalosuklaata (ainoa mitä syön makeeta)
teetä, kahvikeksejä. Ruplan kurssi heitelee, mutta näillä hankinnoilla ei kovin radikaalisti.

Tuo ruisjauho on kai tosiaan enempi täkäläinen tapa, näiden vilja-vainoiden keskellä kun elellään.
Vatkulissa on kai yhtä monta reseptiä kun kokkia, mutta mukava on vaihtaa mielipteitä ja kuulla
kuinka muut sen tekee.
Eilen illalla tongin taas pakastinta ja löysin hirveä (... yllätys yllätys... ) ja mietin että sitähän varmaan
voisi kokeilla myös siitä. Liekkö nimi sitten vatkuli vai mikä, no- liekkö sillä suurtakaan väliä :o)

Minäkin olen täällä monesti ollut tietämättäni, kone kiinni ja kotonta poissa mutta kai se
alter ego sitten käypi kirjoittelemassa vaikka minkä sortin asiaa näille sivuille.
Niin että sinun ei ollenkaan kannata välittää noista stooreista, antaa koirien haukkua, karavaani kulkee.

Iloista päivänjatketta - 26 astetta ja kesällä saman verran plussaa, toivon mukaan :o)

Lue lisää

Minä toin muassani erinomaista savustettua naudanpaistia jokusen kilon a 10.75e /kg. Vastaavat kotimaassa alk. 25 e/kg. Mutta tuossa eestiläisessä on sopivampi suola. Muutenkin kunnon leikkeleitä ostan pakasteen täyteen aina siellä piipahtaessani. Leikkelen kokonaiset paistit ja kinkut sekä makkarat sopiviin käyttöpaloihin jotka sitten pakastan. Kun tarvitsen leivänpäällystä otan mieleiseni palan ja siivutan sen leikkelekoneellani.
Sieltä "itäsuomesta" saa erinomaista smetanaa ja maitorahkaa. Huippuhyviä ovat ne kevätsipulit jotka ovat mausteliemessä, puhumattakaan sienistä ja eritoten hapankurkuista!
Hyviä reissuja sinulle sinnepäin!
Minun "ystäväni" ovat selvittäneet tuon ihmetyypin kotipaikan!