Pitänee kertoa hauskasta erehdyksestäni, joka selvisi minulle vasta tänään. Olin toki pajon aiemmin lukenut 5x5-asteen ruudukosta, jota maapallon lämpötiloille käytetään ilmastotieteessä. Ajattelin, että kyse on jonkinlaisen pallokooridinaatiston tasakokoisista ruuduista.
Tänään minulle selvisikin, kun toin aineistoa Calciin, että eihän se olekaan niin, vaan kyse on meidän maapallon napakoordinaatistosta, kaksinapaisesta vieläpä. Siis siitä, mitä käytetään karttapalloissakin.
Tämä hauska virhe tuntuu esim. tällä sivulla esitettyä kuvaa katsottaessa:
http://hadobs.metoffice.com/crutem3/
Karttahan on CIV4:stäkin tuttu, nelikulmainen maailma. Ruudut ovat kuvassa saman kokoisia päiväntasaajalla ja napa-aluilla, mutta reaalimaailmassa napa-alueiden ruutujen koko on murto-osa päiväntasaajan maastoruuduista.
Ei tässä muuten mitään, mutta tämmöinen meinaa pukata mieleen selitystä, että ilmastonmuutos näkyy voimakkaammin napa-aluilla jne. (-;
Tänään minulle selvisikin, kun toin aineistoa Calciin, että eihän se olekaan niin, vaan kyse on meidän maapallon napakoordinaatistosta, kaksinapaisesta vieläpä. Siis siitä, mitä käytetään karttapalloissakin.
Tämä hauska virhe tuntuu esim. tällä sivulla esitettyä kuvaa katsottaessa:
http://hadobs.metoffice.com/crutem3/
Karttahan on CIV4:stäkin tuttu, nelikulmainen maailma. Ruudut ovat kuvassa saman kokoisia päiväntasaajalla ja napa-aluilla, mutta reaalimaailmassa napa-alueiden ruutujen koko on murto-osa päiväntasaajan maastoruuduista.
Ei tässä muuten mitään, mutta tämmöinen meinaa pukata mieleen selitystä, että ilmastonmuutos näkyy voimakkaammin napa-aluilla jne. (-;
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja meinaat, että koulutetut ammattimaiset ilmastontutkijat eivät ole tuota huomanneet ja tienneet?
Tiedoksesi, että kyllä ovat.
Sen sijaan joku maailman tunnetuimmista denialistihörhöistä ei tiennyt. Etkä näköjään sinäkään ennen tätä päivää.
Käytetty karttaprojektio hämää pinta-alasuhteissa. Tänään vasta sain tietää, että ne laskentaruudukon perusruudutkin ovat keskenään erikokoisia ja eri muotoisia pohjoisesta etelään. Hiukka viitseliäisyyttä, niin kaikki ruudut olisivatkin samankokoisia ympyröitä (-;
Eiköhän tälläkin palstalla ole pällistelty lämpötilamuutostäpliä kartalla? Paha tietää, onko niiden pinta-alat vertailukelpoisia jne. kun tasaisen maan ajan karttaa käyttävät tutkijat eivät toki korosta katsojalle tekemiään ansoja. Ainakin tässä olisi lisäkoulutuksen huutava tarve.
Alkuperäinen ainestolähde:
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/
Tarkemmin Absolute temperatures for the base period 1961-90 (see Jones et al., 1999)
Oliskohan muuten fysiikan amatöörit nimenneet suhteelliset Celsius-lämpötilat absoluuttisiksi (eli Kelvin-) lämpötiloiksi, mutta ei tuo taida paljoa haitata? Kts. tarvittaessa oikea tieteellinen määritelmä:
http://scienceworld.wolfram.com/physics/AbsoluteTemperature.html
Sainpas nyt laskettua 5°x5° -ruutujen pinta-alat yms. Pohjoisin ja ja eteläisin rengas muodostuu ruuduista, joiden pinta-ala on 13474 km^2, kun päiväntasaajaa lähinnä olevat ruudut ovat kooltaan 308600 km^2, suhde on siis n. 1:23. Tämä sama suhde on tietenkin kyseisten ruutujen yläpuolisten ilmamassojenkin välillä ja painokertoimissa laskettaessa maapallon keskilämpötilaa.
Väärin laskettu maapallon keskilämpötila olisi tasa-arvoisille ruuduille 4,658 °C ja ruutujen pinta-aloilla painotettu keskiarvo on 13,974 °C. Jälkimmäinen arvo on aika lähellä maapallon keskilämmöksi tituleerattua arvoa 14 °C. Tämä viittaisi siihen ettei sentään matematiikan amatöörit ole laskeneet vertailukeskiarvoa (-;
Maapallon vertailulämpötilojen keskiarvominimi osuu tammikuulle (12,1 °C) ja maksimi heinäkuulle (15,9 °C). Kun maapallo on lähinnä aurinkoa joulun tienoolla, tuolle ajalle osuva lämpötilaminimi antaa aika selvän viitteen siitä, että pelkkä auringon kokonaissäiteily ei ole ihan suorassa suhteessa maapallon pinnan keskilämpötilaan.
Toisaalta tuo kuukausivaihtelu maapallon keskilämpötilassa antanee viitteen siitäkin, milloin pitää alkaa huolestumaan kylmenemisestä tai lämpenemisestä. Siis varmaankin silloin, kun vuoden keskiarvon muutos vertailukohtaan on suurempi kuin kuukausikeskiarvojen vaihtelu.
Paitsi alkuperäinen alotus oli nerokas.
Tämän todistan seuraavasti, kun pallon maalaa pääväreillä pohjoisnavalta pohjoisnavalle
korkeuspiirien mukaan, laittaessaan sen porakoneen päähän pyörimään, niin päiväntasaaja muuttuu valkoiseksi, kun taas navat Hansenin väriseksi.
Olisiko Hansen niin hölmö ettei ymmärtänyt ilmiöitä, ei ole vissiin käynyt leikkikoulua.
Kuka kiistää ensimmäiseksi?