Runonurkkaillaan 31

tulenlieskatt

Helmikuu
Puolivälissä on jo helmikuu,
pakkasetkin taas intoutuu.
Aurinko on yllä pilvien,
hymyää iloisesti silmää iskien,

Kevät ja tunteen myrskyt
nuo pienet, isot tyrskyt,
runoksi toiveet muotoilee
elämänmenoa kokoilee.

Runonurkka ujosti kaipailee
hyllyjä runoille raivailee.
Yhdessä mukavaa on aina
öisin, viikolla ja sunnuntaina

Hyviä on vanhat ja uudet
annetaan niille mahdollisuudet.
Siispä aivotuote tänne heitä
älä torkkupeiton alle niitä heitä.


Upeaa kevättä pakkasesta huolimatta ja uusien lukuhetkien toivossa terveisin Tulenlieskat.

67

885

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • *Kukkahame*

      Valkoinen pumpulitäkki suojaa maata
      valkoisempaa ei edes olla saata,
      Kylmä viima kulkee suunnalta pohjoisen
      mutta ulkona tarkenee reilusti pukien.
      Tulee vastaan vaari, vanhempi ihminen
      punaiset on posket, hänelle hymyilen,
      "Päivää rouva", eikö sua palele yhtään
      hänelle pian sopivan vastauksen sopivan nyhtään.
      "Ei mua palele, hiljattain ulos lähdin
      liukkaus pelottaa , kuljen varoen", siks sulle hymähdin.
      Kylmänsininen taivas, lämmin auringon valo,
      tuossa kotini, nosturein koristelu talo.

      • *Kukkahame*

        Käsintehdyssä on käsintehdyn leima
        liiat sanat siinä mausteina!


      • sinisirkku-
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Käsintehdyssä on käsintehdyn leima
        liiat sanat siinä mausteina!

        Oihan lipstikka
        oiva kikka
        soppaa keittää
        sekaan heittää.
        Entäs tilli
        talttuu villi
        maku kalan.
        Pienen palan
        leipää mukaan
        vastustaako kukaan?
        Piparjuuri kirpeän
        antaa maun virkeän.
        Persilja rautaa antaa
        jaksaa taakkoja kantaa.
        Valkosipuli vallan roimaa
        syöjille antaa ehtaa voimaa.
        Baliliikka hienoinen parhain
        salaatinlehdellä keväällä varhain.


      • akkka
        sinisirkku- kirjoitti:

        Oihan lipstikka
        oiva kikka
        soppaa keittää
        sekaan heittää.
        Entäs tilli
        talttuu villi
        maku kalan.
        Pienen palan
        leipää mukaan
        vastustaako kukaan?
        Piparjuuri kirpeän
        antaa maun virkeän.
        Persilja rautaa antaa
        jaksaa taakkoja kantaa.
        Valkosipuli vallan roimaa
        syöjille antaa ehtaa voimaa.
        Baliliikka hienoinen parhain
        salaatinlehdellä keväällä varhain.

        Nuhanenä pakkasessa
        kiukunpuuska akkasessa,
        viimassa poskia pureskeli
        sanoja tuhmia jo aatteli.


      • Sumus

        ÄLÄ USKO MITÄ SANON

        Älä anna minun hämätä itseäsi,
        älä erehdy luulemaan kasvojani aidoiksi,
        sillä kannan tuhansia eri naamioita, joista en uskalla luopua,
        vaikka yksikään niistä ei ole omani.
        Teeskentely on taidetta, josta on tullut toinen luontoni,
        mutta näethän lävitseni,
        Jumalan tähden, näe lävitseni!
        Annan helposti vaikutelman itsevarmuudesta,
        tasapainosta niin itseni kuin maailman kanssa,
        elämäni aurinkoisuudesta.
        Saatan sanoa, että itseluottamus on nomeni
        ja itsevarmuus peilini,
        että purjehdin tyynillä vesillä,
        ruori vakaasti käsissäni enkä tarvitse ketään.
        Mutta älä usko minua. Ethän.

        Pinnaltani saatan näyttää tyyneltä,
        mutta se on vain naamion harhaa.
        Pinnan alla ei olekaan mielenrauhaa, vaan mielen kaaos,
        todellinen minäni, sekasortoinen, pelokas, yksinäinen.
        Mutta tämän minä piilotan. En halua kenenkään tietävän siitä.
        Kauhistun ajatellessani heikkouttani ja pelkään paljastuvani.
        Sentähden luon epätoivon vimmalla naamion,
        jonka taakse piiloudun,
        teennäisen ja huolettoman julkisivun,
        joka varjelee minut katseelta joka Tietää.
        Mutta juuri sellainen katse on pelastukseni,
        ainoa pelastukseni, ja tiedän sen.
        Pelastava katse, jos se vain on ymmärtävä ja rakastava,
        voi vakuuttaa minulle sen,
        mistä en omin voimineni voi vakuuttua:
        että olen jonkin arvoinen.

        Mutta tätä en voi sinulle kertoa.
        En uskalla. Pelkään.
        Pelkään, että katseesi ei ole ymmärtäväinen eikä rakastava.
        Pelkään että halveksit minua,
        naurat minulle ja naurusi tappaa minut.
        Pelkään, että pohjimmiltani en ole mitään,
        en ole minkään arvoinen.
        Ja hylkäät minut, jos näet sen.
        Niinpä pelaan peliäni, epätoivoista peliäni.
        Ulkonaisesti olen turvassa julkisivuni takana,
        mutta sisäisesti olen vapiseva lapsi.
        Ja niin alkaa tämä naamioiden juhlakulkue
        elämäni kuoren tyhjällä pinnalla.
        Joutavia juttelen sinulle,
        pinnallisen puheen suostuttelevin sävyin.
        Kerron siitä, millä on vähiten merkitystä
        enkä mitään siitä, mikä on todella tärkeää.
        Miten itkenkään sisimmässäni.

        Älä anna pakonomaisen puheeni hämätä sinua.
        Älä usko mitä sanon, vaan yritä kuunnella tarkasti,
        mitä haluaisin kyetä sanomaan,
        mitä minun pitäisi elämäni tähden sanoa,
        mutta en voi.

        En pidä tästä piiloleikistä. En todellakaan.
        Inhoan tätä pelaamaani valheellista peliä.
        Haluaisin välittömästi olla aito ja luonnollinen,
        oma todellinen itseni, mutta sinun on autettava minua siinä.
        Sinun on ojennettava kätesi,
        vaikka sitä minä näytän vähiten haluavan.
        Ainoastaan sinä voit pyyhkiä silmistäni
        tämän tyhjän, kuolemaa enteilevän tuijotuksen.
        Vain sinä sinä voit herättää minut eloon.
        Joka kerta, kun olet ystävällinen, lempeä ja rohkaiseva,
        joka kerta kun yrität ymmärtää,
        koska todella välität,sydämeni saa siivet,
        hyvin pienet siivet, mutta siivet joka tapauksessa.

        Herkkyydelläsi ja osanotollasi,
        ymmärryksesi voimalla
        voit puhaltaa elämän liekin minuun.
        Tahdon sinun tietävän tämän.
        Tahdon sinun tietävän kuinka tärkeä sinä minulle olet,
        kuinka olennaisesti voit auttaa sen henkilön luomisessa, joka minä olen.
        Jos vain tahdot.
        Haluathan, sillä sinä yksin voit murentaa sen muurin,
        jonka takana vapisen.
        Sinä yksin voit poistaa naamioni.
        Sinä yksin voit vapauttaa minut paniikin
        ja epätoivon varjomaailmasta,
        yksinäisyyteni eristyssellistä.
        Ethän kulje ohitseni.
        Jumalan tähden, älä kulje ohitseni.

        Pysähtyminen ei ole sinulle helppoa.
        Mitä lähemmäksi minua tulet, sen sokeammin lyön takaisin,
        sillä vakaumus omasta arvottomuudesta
        tekee muurit paksuiksi.
        Taistelen juuri sitä vastaan,
        jonka eniten haluaisin puolelleni voittaa.
        Mutta minulle on kerrottu, että rakkaus on voimakkaampi
        kuin kaikki maailman muurit.
        Ja tähän perustuu toivoni.
        Yritäthän murtaa muurini lujin mutta hellin käsin,
        sillä ymmärräthän, haavoittuvainen olen lapsen lailla.

        Saatat ihmetellä kuka minä oikein olen.
        Olen ihminen jonka tunnet oikein hyvin.
        Olen jokainen mies ja jokainen
        nainen jonka tielläsi kohtaat.

        Sharon Miller. Suomentanut Hannele Pöysä


      • yks on laulu ylitse
        Sumus kirjoitti:

        ÄLÄ USKO MITÄ SANON

        Älä anna minun hämätä itseäsi,
        älä erehdy luulemaan kasvojani aidoiksi,
        sillä kannan tuhansia eri naamioita, joista en uskalla luopua,
        vaikka yksikään niistä ei ole omani.
        Teeskentely on taidetta, josta on tullut toinen luontoni,
        mutta näethän lävitseni,
        Jumalan tähden, näe lävitseni!
        Annan helposti vaikutelman itsevarmuudesta,
        tasapainosta niin itseni kuin maailman kanssa,
        elämäni aurinkoisuudesta.
        Saatan sanoa, että itseluottamus on nomeni
        ja itsevarmuus peilini,
        että purjehdin tyynillä vesillä,
        ruori vakaasti käsissäni enkä tarvitse ketään.
        Mutta älä usko minua. Ethän.

        Pinnaltani saatan näyttää tyyneltä,
        mutta se on vain naamion harhaa.
        Pinnan alla ei olekaan mielenrauhaa, vaan mielen kaaos,
        todellinen minäni, sekasortoinen, pelokas, yksinäinen.
        Mutta tämän minä piilotan. En halua kenenkään tietävän siitä.
        Kauhistun ajatellessani heikkouttani ja pelkään paljastuvani.
        Sentähden luon epätoivon vimmalla naamion,
        jonka taakse piiloudun,
        teennäisen ja huolettoman julkisivun,
        joka varjelee minut katseelta joka Tietää.
        Mutta juuri sellainen katse on pelastukseni,
        ainoa pelastukseni, ja tiedän sen.
        Pelastava katse, jos se vain on ymmärtävä ja rakastava,
        voi vakuuttaa minulle sen,
        mistä en omin voimineni voi vakuuttua:
        että olen jonkin arvoinen.

        Mutta tätä en voi sinulle kertoa.
        En uskalla. Pelkään.
        Pelkään, että katseesi ei ole ymmärtäväinen eikä rakastava.
        Pelkään että halveksit minua,
        naurat minulle ja naurusi tappaa minut.
        Pelkään, että pohjimmiltani en ole mitään,
        en ole minkään arvoinen.
        Ja hylkäät minut, jos näet sen.
        Niinpä pelaan peliäni, epätoivoista peliäni.
        Ulkonaisesti olen turvassa julkisivuni takana,
        mutta sisäisesti olen vapiseva lapsi.
        Ja niin alkaa tämä naamioiden juhlakulkue
        elämäni kuoren tyhjällä pinnalla.
        Joutavia juttelen sinulle,
        pinnallisen puheen suostuttelevin sävyin.
        Kerron siitä, millä on vähiten merkitystä
        enkä mitään siitä, mikä on todella tärkeää.
        Miten itkenkään sisimmässäni.

        Älä anna pakonomaisen puheeni hämätä sinua.
        Älä usko mitä sanon, vaan yritä kuunnella tarkasti,
        mitä haluaisin kyetä sanomaan,
        mitä minun pitäisi elämäni tähden sanoa,
        mutta en voi.

        En pidä tästä piiloleikistä. En todellakaan.
        Inhoan tätä pelaamaani valheellista peliä.
        Haluaisin välittömästi olla aito ja luonnollinen,
        oma todellinen itseni, mutta sinun on autettava minua siinä.
        Sinun on ojennettava kätesi,
        vaikka sitä minä näytän vähiten haluavan.
        Ainoastaan sinä voit pyyhkiä silmistäni
        tämän tyhjän, kuolemaa enteilevän tuijotuksen.
        Vain sinä sinä voit herättää minut eloon.
        Joka kerta, kun olet ystävällinen, lempeä ja rohkaiseva,
        joka kerta kun yrität ymmärtää,
        koska todella välität,sydämeni saa siivet,
        hyvin pienet siivet, mutta siivet joka tapauksessa.

        Herkkyydelläsi ja osanotollasi,
        ymmärryksesi voimalla
        voit puhaltaa elämän liekin minuun.
        Tahdon sinun tietävän tämän.
        Tahdon sinun tietävän kuinka tärkeä sinä minulle olet,
        kuinka olennaisesti voit auttaa sen henkilön luomisessa, joka minä olen.
        Jos vain tahdot.
        Haluathan, sillä sinä yksin voit murentaa sen muurin,
        jonka takana vapisen.
        Sinä yksin voit poistaa naamioni.
        Sinä yksin voit vapauttaa minut paniikin
        ja epätoivon varjomaailmasta,
        yksinäisyyteni eristyssellistä.
        Ethän kulje ohitseni.
        Jumalan tähden, älä kulje ohitseni.

        Pysähtyminen ei ole sinulle helppoa.
        Mitä lähemmäksi minua tulet, sen sokeammin lyön takaisin,
        sillä vakaumus omasta arvottomuudesta
        tekee muurit paksuiksi.
        Taistelen juuri sitä vastaan,
        jonka eniten haluaisin puolelleni voittaa.
        Mutta minulle on kerrottu, että rakkaus on voimakkaampi
        kuin kaikki maailman muurit.
        Ja tähän perustuu toivoni.
        Yritäthän murtaa muurini lujin mutta hellin käsin,
        sillä ymmärräthän, haavoittuvainen olen lapsen lailla.

        Saatat ihmetellä kuka minä oikein olen.
        Olen ihminen jonka tunnet oikein hyvin.
        Olen jokainen mies ja jokainen
        nainen jonka tielläsi kohtaat.

        Sharon Miller. Suomentanut Hannele Pöysä

        Kovin olet vaikea
        elämäsi ankea.
        Itsekö lienne syypää
        vaikea sinua ymmärtää.

        Ilman jos jäät, syyttää et voi ketään
        vaatii niin paljon, enkä nää.
        Ansaisitko kaiken, vaan vaaditko vain
        Ymmärrystä toisen, eikö itseäsi lain.
        Likoon voi laittaa
        mitähän haittaa,
        vaikka sokeana huudat
        etkä vastausta saa!
        Kuka sua säälis, parastas anna
        taakkasi yksin kunnialla kanna.
        Se, mikä jälkehesi jää
        ei ole pajon enempää
        kuin massan laulu ja iskut niille
        jotka on kohonneet aatoksen siiville.
        Siinä on laulu, laula se niin
        että voit lukeutua onnellisiin.


    • Lumi välkkyy häikäisten,
      aurinkolasejani kaivelen,
      asettelen suojiksi silmien
      liialta valolta niitä suojaten.

      Aurinko kultainen jo lämmittää
      vierellä seinän, siihen jää
      kulkuni hitaiden askelten
      kuutelen ääniä lintujen.
      Varpuset, tiaiset tirskuttaa
      mieluista se on kuunneltavaa.

      On jäänyt lyhty jouluinen
      koivun oksaan, kuin kuunnellen.
      Kynttilää ei enää lyhdyssä nää
      kevättä lie, enteilevää.
      Aika talven on parhaimmillaan
      pulkat, sukset, odottaa laskijaa.
      Hip hei hurraa, talven ihanat riemut, nautitaan.

      • tulenlieskat****

        Ystävyys naurua, lohtua jakaa
        muistojakin vuosien takaa.
        Jos on mieli matalalla
        kuin oisi pikkujakkaralla,
        keskustelu kanssa ystävän,
        suo hetken miellyttävän.

        Kallein on aarre on ystävyys
        sitä ei ravista kylmä, ei syys.
        Ystävyys elämää ravitsee, ihannoi,
        kiitos luojalle kun hänet loi.
        Hyvää ystänpäivää jokaiseen päivään
        kultareunuksia pilvien häivään.


        Hyvää ystävänpäivää toivottelee Tulenlieskat


      • *Kukkahame*
        tulenlieskat**** kirjoitti:

        Ystävyys naurua, lohtua jakaa
        muistojakin vuosien takaa.
        Jos on mieli matalalla
        kuin oisi pikkujakkaralla,
        keskustelu kanssa ystävän,
        suo hetken miellyttävän.

        Kallein on aarre on ystävyys
        sitä ei ravista kylmä, ei syys.
        Ystävyys elämää ravitsee, ihannoi,
        kiitos luojalle kun hänet loi.
        Hyvää ystänpäivää jokaiseen päivään
        kultareunuksia pilvien häivään.


        Hyvää ystävänpäivää toivottelee Tulenlieskat

        Hyvä ystävä on kuin nastarengas - se ei petä.
        Hyvä ystävä on kuin kesä - se on aina yhtä odotettu.
        Hyvä ystävä on kuni koti - siitä ei voi koskaan luopua
        Hyvä ystävä on kuin aspiriini - se auttaa.
        Hyvä ystävä on kuin kaatosade - se piristää.

        Tämän olen joskus kauan sitten saanut ja laitan nyt sen kaikille!


    • täällä,

      On noita runoilijoita, niin muistasiko kukaan sellaisia sanoja jonka alku on jotenkin tälläinen.

      Elon mainingit korkeina käyvät, niiden keskellä kulkee mun tie?

      Sävel soi päänsisässä aamulla kun heräsin, mutta sanoja en muista. Kiitos sinulle etukäteen joka muistat.

      • akkka

        Ystäväni, en päivää muistanut
        ystävänpäivä joka hetki on.
        Jos en suo nää muistanhan
        pienet kinat ja naurun hersyvän.
        Neuvot kulkee molemmin puolin
        ei kitkaa aiheuta, hymyyn
        saa ja neuvot mieleen jää
        ystävät toisiaan ymmärtää.


      • Tulenlieskat***
        akkka kirjoitti:

        Ystäväni, en päivää muistanut
        ystävänpäivä joka hetki on.
        Jos en suo nää muistanhan
        pienet kinat ja naurun hersyvän.
        Neuvot kulkee molemmin puolin
        ei kitkaa aiheuta, hymyyn
        saa ja neuvot mieleen jää
        ystävät toisiaan ymmärtää.

        Pakkanen kai sormia puristaa
        nurkan hiljaisia hyllyjä kuristaa.
        Tapahtumat pakkasukko hiljentää
        kylmää, ei voi mennä minnekkää.

        Kuu-ukkokin palella taitaa
        onko sekään enää laitaa.
        Hiljaisuudesta joku ponsi uusi
        vaikkapa pieleen mennyt muusi.

        Nenä punasena kuin liikennevalo
        tuulenhenkenä poskilla kylmäpalo.
        Iloa jotakin sentään riittää,
        hyttyset poissa, pitää nyt kiittää.


      • Ramoona*
        Tulenlieskat*** kirjoitti:

        Pakkanen kai sormia puristaa
        nurkan hiljaisia hyllyjä kuristaa.
        Tapahtumat pakkasukko hiljentää
        kylmää, ei voi mennä minnekkää.

        Kuu-ukkokin palella taitaa
        onko sekään enää laitaa.
        Hiljaisuudesta joku ponsi uusi
        vaikkapa pieleen mennyt muusi.

        Nenä punasena kuin liikennevalo
        tuulenhenkenä poskilla kylmäpalo.
        Iloa jotakin sentään riittää,
        hyttyset poissa, pitää nyt kiittää.

        minäkin yksin tuolla höpisen
        ja juttuseuraa kaipailen
        se mikä mua kiinnostaa
        muille on kuin ilmaa vaan

        kulttuuriahan tämäkin
        sen ketjussani unohdin
        kiitos tulenkieskat sulle
        ja muillekin runon tuottajille !


      • tulenlieskat***
        Ramoona* kirjoitti:

        minäkin yksin tuolla höpisen
        ja juttuseuraa kaipailen
        se mikä mua kiinnostaa
        muille on kuin ilmaa vaan

        kulttuuriahan tämäkin
        sen ketjussani unohdin
        kiitos tulenkieskat sulle
        ja muillekin runon tuottajille !

        Kulttuuria tää on ottakai
        sanat suunnan sai.
        Runossa voi ajatuksiaan tuulettaa
        vaikka kuinka alkais puuduttaa.
        Juttuseura voi runoksi kääntyä
        yksinäisyyteen ei jouda nääntyä.
        Seura runonurkan mukavaa on
        eikä kynnys nurkan mahdoton.

        Kulttuuria itse tehden näin
        mieli kulkee eteenpäin.
        Kun hymyyn venyy suu
        päivät iloksi muuntautuu.
        Ihanaa on runojanne lukea
        kirjoittajia nurkassa tukea.
        Yhdessä siis kulttuuria keräilemme
        ajatuksiin uusiin, taas heräilemme.

        Kiitos Runoilijoille
        ajatusten punoilijoille.
        Kaikille kirjoittajille
        runonurkan tekiöille.
        terveisin Tulenlieskat


      • tulenlieskat*** kirjoitti:

        Kulttuuria tää on ottakai
        sanat suunnan sai.
        Runossa voi ajatuksiaan tuulettaa
        vaikka kuinka alkais puuduttaa.
        Juttuseura voi runoksi kääntyä
        yksinäisyyteen ei jouda nääntyä.
        Seura runonurkan mukavaa on
        eikä kynnys nurkan mahdoton.

        Kulttuuria itse tehden näin
        mieli kulkee eteenpäin.
        Kun hymyyn venyy suu
        päivät iloksi muuntautuu.
        Ihanaa on runojanne lukea
        kirjoittajia nurkassa tukea.
        Yhdessä siis kulttuuria keräilemme
        ajatuksiin uusiin, taas heräilemme.

        Kiitos Runoilijoille
        ajatusten punoilijoille.
        Kaikille kirjoittajille
        runonurkan tekiöille.
        terveisin Tulenlieskat

        voisinko sovelias olla laisin.
        Tänne runojen pihapiirin,
        on se vaikeaa löytää riimiin,
        sopivaa kerrontaa,että keran kuuluin tähän
        runopiiriin.
        Pois lähdin ,mieleni pahoitin,kun
        monica tuo runojen kuningatar,
        hyökkäsi kimppuun kuin paholainen,
        kaiketi hänellä oikeus ja minä alamainen.
        Olen jotenkin siipirikko ja nivelriikko
        työntyy jokaiseen aamuun,
        kun silmäni avaan ja huomaan,
        elossa tänään ja hoidettavakin hyvin jaksaa
        ei vois olla tärkeämpää,sen vuoksi jaksan.
        Ama jättää jäähyväiset,
        tuntein syvin ,mutta toivottavasti menestyvin


      • ajastin
        rituliini_38 kirjoitti:

        voisinko sovelias olla laisin.
        Tänne runojen pihapiirin,
        on se vaikeaa löytää riimiin,
        sopivaa kerrontaa,että keran kuuluin tähän
        runopiiriin.
        Pois lähdin ,mieleni pahoitin,kun
        monica tuo runojen kuningatar,
        hyökkäsi kimppuun kuin paholainen,
        kaiketi hänellä oikeus ja minä alamainen.
        Olen jotenkin siipirikko ja nivelriikko
        työntyy jokaiseen aamuun,
        kun silmäni avaan ja huomaan,
        elossa tänään ja hoidettavakin hyvin jaksaa
        ei vois olla tärkeämpää,sen vuoksi jaksan.
        Ama jättää jäähyväiset,
        tuntein syvin ,mutta toivottavasti menestyvin

        Samalla kaikki viivalla
        ei paremmuus jonoa.
        Ei siementä riitaisaa
        vain yhdes oloa kivaa.
        yhteinen ilonhenki
        runolla kirjottaenki.
        Omallalaillaan voi kirjoittaa
        arvostella ei täällä ketään
        itseä saa toteuttaa
        runoista joku aina pitää.
        Asioita hauskoja tai sattuvia
        elämän tieltä.


      • joutavoinen
        ajastin kirjoitti:

        Samalla kaikki viivalla
        ei paremmuus jonoa.
        Ei siementä riitaisaa
        vain yhdes oloa kivaa.
        yhteinen ilonhenki
        runolla kirjottaenki.
        Omallalaillaan voi kirjoittaa
        arvostella ei täällä ketään
        itseä saa toteuttaa
        runoista joku aina pitää.
        Asioita hauskoja tai sattuvia
        elämän tieltä.

        Runonurkka poissa
        näkyvistä pudonneena
        jotakin on tehtävä
        ideoita keksittävä
        runo suonen tukos
        ajatusten katkos
        pois on hoidettava
        rauta salpa avattava
        ulos tästä kirmaan
        runoja jo hirnun
        josko olen hepo?
        näin kirjoitin kun
        oli pieni pakko.


      • akkka
        ajastin kirjoitti:

        Samalla kaikki viivalla
        ei paremmuus jonoa.
        Ei siementä riitaisaa
        vain yhdes oloa kivaa.
        yhteinen ilonhenki
        runolla kirjottaenki.
        Omallalaillaan voi kirjoittaa
        arvostella ei täällä ketään
        itseä saa toteuttaa
        runoista joku aina pitää.
        Asioita hauskoja tai sattuvia
        elämän tieltä.

        Pakkanen aamulla paukahteli
        naapurin koira haukahteli.
        Sisään pyrkii lämpöiseen
        ruokakuppinsa viereen.
        Kevättä aurinko näyttelee
        kylmä poskia hivelee.
        Kevät kurkistaa päivisin
        pakkasta hätyyttelee'
        Yöllä kuutamo tietä näyttää
        hopeaa pilviin käyttää.


      • 1841
        akkka kirjoitti:

        Pakkanen aamulla paukahteli
        naapurin koira haukahteli.
        Sisään pyrkii lämpöiseen
        ruokakuppinsa viereen.
        Kevättä aurinko näyttelee
        kylmä poskia hivelee.
        Kevät kurkistaa päivisin
        pakkasta hätyyttelee'
        Yöllä kuutamo tietä näyttää
        hopeaa pilviin käyttää.

        Aamun kupakka pakkanen
        puita ravistaa, huomenta toivottaa.
        Kylmää, ihan puistattaa
        jospa lämpiäisi vähän
        ja lenkille itsensä saisi.
        Hyvää huomenta kuitenkin.


      • *Kukkahame*
        1841 kirjoitti:

        Aamun kupakka pakkanen
        puita ravistaa, huomenta toivottaa.
        Kylmää, ihan puistattaa
        jospa lämpiäisi vähän
        ja lenkille itsensä saisi.
        Hyvää huomenta kuitenkin.

        Eilen kuljeskelin järven jäällä
        auringossa pikkupakkassäällä.
        Seutu kaunis lumivalkoinen
        kiehtoo mieltä hanki puhtoinen.
        Hiljainen on luonto talvinen
        eipä kuulu laulu lintujen.




        Timantteina hanki eessäin hohti
        kun kuljin mietteissäni aurinkoa kohti.


      • ajastin
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Eilen kuljeskelin järven jäällä
        auringossa pikkupakkassäällä.
        Seutu kaunis lumivalkoinen
        kiehtoo mieltä hanki puhtoinen.
        Hiljainen on luonto talvinen
        eipä kuulu laulu lintujen.




        Timantteina hanki eessäin hohti
        kun kuljin mietteissäni aurinkoa kohti.

        Kiiruulla ainotossut jalassani
        postia lähdin hakemaan.
        Postilaatikolle päästessäni
        raudat oli tossunpohjastani
        omaan reissuun kadonneet.
        Varomattomasti astuissani
        liidon sain pyrtölleni mahtavan.
        ja naapurille naurun makean.
        Siinä kiire katosi, myös näköala
        hatunlierin reunan alle.


      • sinisirkku-
        ajastin kirjoitti:

        Kiiruulla ainotossut jalassani
        postia lähdin hakemaan.
        Postilaatikolle päästessäni
        raudat oli tossunpohjastani
        omaan reissuun kadonneet.
        Varomattomasti astuissani
        liidon sain pyrtölleni mahtavan.
        ja naapurille naurun makean.
        Siinä kiire katosi, myös näköala
        hatunlierin reunan alle.

        Olo vesileikin jälkeen rento
        ihan kunto melkein hento.
        Ilon kiljahdukset kaikuu
        korvissani naurut raikuu.
        Äidit saivat vahtia
        minä poljin tasatahtia
        Nälkä syntyi hurjanlainen
        ateria maistuvainen
        melkeinpä se ahmittiin
        salaatteja kannettiin.
        Unijukka silmät sulkee.
        unten maahan lapset kulkee.
        .


      • Tulenlieskat***
        sinisirkku- kirjoitti:

        Olo vesileikin jälkeen rento
        ihan kunto melkein hento.
        Ilon kiljahdukset kaikuu
        korvissani naurut raikuu.
        Äidit saivat vahtia
        minä poljin tasatahtia
        Nälkä syntyi hurjanlainen
        ateria maistuvainen
        melkeinpä se ahmittiin
        salaatteja kannettiin.
        Unijukka silmät sulkee.
        unten maahan lapset kulkee.
        .

        Onpa mukavia runoja
        osanneet taas punoa.
        Kiitos hyvästä annista
        eihän pakkanen lannista.
        No enpä sitä usko lain
        aivojen tuuletusta vain.

        Joka päivä nurkan avaan,
        joka runon siellä tavaan.
        Ja lämmön aallon rintaan
        tuo runot hyvin pintaan.
        Toivottelen päivää hienoa
        ja tuulta,lämmintä vienoa.

        t: Tulenlieskat


      • joutavoinen
        Tulenlieskat*** kirjoitti:

        Onpa mukavia runoja
        osanneet taas punoa.
        Kiitos hyvästä annista
        eihän pakkanen lannista.
        No enpä sitä usko lain
        aivojen tuuletusta vain.

        Joka päivä nurkan avaan,
        joka runon siellä tavaan.
        Ja lämmön aallon rintaan
        tuo runot hyvin pintaan.
        Toivottelen päivää hienoa
        ja tuulta,lämmintä vienoa.

        t: Tulenlieskat

        Ensivaikutelma
        otsikosta se lähtee
        sellainen on nyrkkisääntö
        seuraan Emma gaalaa
        pitää olla tarkkana ettei vaikutelmalle tapahdu mitään
        parempi jos ei siihen ohjelmaan sotkeudu ollenkaan
        vaan tähän runoon ja vaikutelmaan
        jos joku kysyisi itseltäni sanoisin
        aíka hyvä vaikutelma.


      • 6328
        joutavoinen kirjoitti:

        Ensivaikutelma
        otsikosta se lähtee
        sellainen on nyrkkisääntö
        seuraan Emma gaalaa
        pitää olla tarkkana ettei vaikutelmalle tapahdu mitään
        parempi jos ei siihen ohjelmaan sotkeudu ollenkaan
        vaan tähän runoon ja vaikutelmaan
        jos joku kysyisi itseltäni sanoisin
        aíka hyvä vaikutelma.

        Miittatädin fani olen nyt
        on hieno vesa sukuun syntynyt!
        Niin vaivattoman vapaa
        se ilon iltaan takaa.
        Niin lämmön että oivalluksen
        nyt avaan mielelläni TV:n uksen.


      • ajastin
        6328 kirjoitti:

        Miittatädin fani olen nyt
        on hieno vesa sukuun syntynyt!
        Niin vaivattoman vapaa
        se ilon iltaan takaa.
        Niin lämmön että oivalluksen
        nyt avaan mielelläni TV:n uksen.

        Ikäkulta jos pitkälle venyy
        on eessä kumma menyy.
        Vanhusko jo kuuskymppisenä
        reippaana toimivana ihmisenä.
        Vaiko vanhus seitsenkymppinen
        miete väen nuorenpuoleisen.
        Toimivat ikäihmiset aivan hyvin
        vaan titteli on vanhus syvin.
        Kohdellaan kuin pientä lasta
        joka karkuun pääsyt on kapalosta.


      • ajastin kirjoitti:

        Ikäkulta jos pitkälle venyy
        on eessä kumma menyy.
        Vanhusko jo kuuskymppisenä
        reippaana toimivana ihmisenä.
        Vaiko vanhus seitsenkymppinen
        miete väen nuorenpuoleisen.
        Toimivat ikäihmiset aivan hyvin
        vaan titteli on vanhus syvin.
        Kohdellaan kuin pientä lasta
        joka karkuun pääsyt on kapalosta.

        muvava juonia,
        Vaikka ahven oli ovelampi,
        koukkun ei tarttununut edes hauki.
        Se lähestyvä kevät ja rakkani näen
        luona pihapolun,
        Hän minut vielä tuntee,
        ja joskus syliinsä sulkee.

        Rakkaan ihmisen kera kulku on kepeää,
        mutta joskus tulee päivä,että repeää
        kaikki tunteet jotka patoaa,
        ne karkaa jonnekin,sitä itsekkään tiedä en minne ne katoaa


      • rituliini_38 kirjoitti:

        muvava juonia,
        Vaikka ahven oli ovelampi,
        koukkun ei tarttununut edes hauki.
        Se lähestyvä kevät ja rakkani näen
        luona pihapolun,
        Hän minut vielä tuntee,
        ja joskus syliinsä sulkee.

        Rakkaan ihmisen kera kulku on kepeää,
        mutta joskus tulee päivä,että repeää
        kaikki tunteet jotka patoaa,
        ne karkaa jonnekin,sitä itsekkään tiedä en minne ne katoaa

        kaiketi haittaa ei laisin,
        vaikka takaisin sen saisin.
        Kyllä te rakkaat mukanakulkijat sen tiedätte,
        että näitä kömmähdyksiä meille sattuu ja sen siedätte.
        Kalevalanpäivä tänään koittaa,
        ja uusi aamu voittaa,
        kaiken harmauden.

        Ruskottaa itätaivas ja viimeistä päivää
        helmikuista saatamme muistojen joukkoon,
        kylmä kuukausi joutaakin unohduksen loukkoon.


      • *Kukkahame*
        rituliini_38 kirjoitti:

        kaiketi haittaa ei laisin,
        vaikka takaisin sen saisin.
        Kyllä te rakkaat mukanakulkijat sen tiedätte,
        että näitä kömmähdyksiä meille sattuu ja sen siedätte.
        Kalevalanpäivä tänään koittaa,
        ja uusi aamu voittaa,
        kaiken harmauden.

        Ruskottaa itätaivas ja viimeistä päivää
        helmikuista saatamme muistojen joukkoon,
        kylmä kuukausi joutaakin unohduksen loukkoon.

        Uusi viikko alkamassa
        säällä suunta vaihtumassa,
        eilen madaltui jo hanki
        pakkasen on ollut vanki.
        Eilen, lämpöastesäässä
        painui hiekka pihajäässä,
        siinä sitten liukasteltiin
        nastoja ei ollut kenkiin.
        Lammikoita tuli esiin
        totuttava kuravesiin,
        taas kun tulvat meitä piinaa
        joka notkos vettä liikaa.
        Menköön talvi tulkoon kevät
        ihmisetkin hymyilevät,
        kilpaa kanssa auringon
        loppuu aika iloton.
        Tintit takaa raja-aidan
        kuulen siellä konsertoivan.
        Tänään kaikki ulkoillaan
        saadaan aivot toimintaan.


      • Mainingit elon

    • tulenlieskatt

      Maaliskuu

      Piven harmaaharso taivaan peittää,
      pakkasta koittaa sivuun heittää.
      Lumitunturit pihamaalla vielä
      korkeana nousee siellä.
      Tule apuun aurinko kultainen,
      maaliskuun on päivä ensimmäinen.

      Hiljaa sulata suuri lumimassa,
      haihduta, ettei oltas uimalassa.
      Pakkasherra yöunille mennä voisi
      lämmön keväisen silloin toisi.
      Maaliskuu, aikaportti kevään
      luo toivon, luovuuden, ideoiden evään.

    • Kysy läkäriltä..

      Mikähän mutteri vai tiivistekö
      Monicalta pudonnut tiedättekö?
      Aika outoa että jo runotkin
      saavat uloste sisällön..

      • tulenlieskatt

        Unimaailmassa

        Unet oudon maailman näyttää
        pelkotiloja,tunteita käyttää.

        Runot liian väkevät
        vain tuskan näkevät
        .
        Lohtua kauniit sanat tuo
        sillan murheeseen, luo.

        Toive suuri runonurkassa
        on viihtyvyys pulkassa.

        Iloa kaikille suoden
        lukunautintoa luoden
        .
        Moitteet, arvailut ei mitään anna
        eivät iloa hymyä kanna.

        Vessarunot vessassa
        paremassa on tallessa.

        Pidetään siis ilo pinnassa
        kevään kukka rinnassa.


      • wiiwidear*

        Tiedä, älä luule
        niin se on kuule.
        Etsipä itselle aika tohtorilta
        sitä etsii kyselyn luulovirta.

        Kuka lie mainittu hepsan kuu
        en minä, vaan joku muu.

        Suutun ja mustaksi muutun
        taikoja teen,
        siansorkiksi muutan
        kysyjän höpsähtäneen.


      • Ei ole epäselvää kenelekkään
        kuka täällä aukoo päätään

        sairaus nimeltään Narsistinen
        tietsikka kertoo minkälainen

        Narsisti on juuri sellainen
        kuin sinä vainoharhainen

        olet koko palstan häirikkö
        hae itselles apua ymmärrätkö.

        Olen kovasti pahoillani
        runonurkkaan, kun änkesi

        riitaa hän tuli haastamaan
        palstalla ei säästy kukaan

        Toivon mukaan, riita jää tähän
        kun tuo kaheli ymmärtäis vähän.
        Terv: Monica


      • monica kirjoitti:

        Ei ole epäselvää kenelekkään
        kuka täällä aukoo päätään

        sairaus nimeltään Narsistinen
        tietsikka kertoo minkälainen

        Narsisti on juuri sellainen
        kuin sinä vainoharhainen

        olet koko palstan häirikkö
        hae itselles apua ymmärrätkö.

        Olen kovasti pahoillani
        runonurkkaan, kun änkesi

        riitaa hän tuli haastamaan
        palstalla ei säästy kukaan

        Toivon mukaan, riita jää tähän
        kun tuo kaheli ymmärtäis vähän.
        Terv: Monica

        Mocalla riidan jyvä ihan syväll
        ei millään hyväl tosta evakosta ,
        katkeruutta poista.
        Ei ole toista joka jatkuvasti taukoomatta
        ja syttä suotta jokaista herjaa lakkamatta.
        Kuinka saatais toi evakko ruotuun,
        pahamainen,omahyväinen,karjalalainen,
        hävetä saa siinä jo hidas hämäläinen.


      • rituliini_38 kirjoitti:

        Mocalla riidan jyvä ihan syväll
        ei millään hyväl tosta evakosta ,
        katkeruutta poista.
        Ei ole toista joka jatkuvasti taukoomatta
        ja syttä suotta jokaista herjaa lakkamatta.
        Kuinka saatais toi evakko ruotuun,
        pahamainen,omahyväinen,karjalalainen,
        hävetä saa siinä jo hidas hämäläinen.

        Miksi hyökkäät enhän ole runoa sinulle kirjoittanut vaan puskasta huutajalle, olitko se sinä kuitenkin puskissa, näin ne valheet paljastuu.

        hahhaa ku naurattaa,,,,


    • ajastin

      Hymyä huuleen ja kevät tuuleen.
      Mustaks ei kannata muuttua
      vaan taikoa naurupyrskähdykseen
      on helpompi meidän olla
      eikä kiristä yhtään polla.
      Riidansiemenet pois
      jotta nauru tulla vois.
      Ilo ikää lisää täällä
      olon omankin paremmaksi.
      Turha tyhjästä suuttua,
      olemattomaan puuttua.
      Hyvin runosi viestitit
      ja sanat asetit.

      • sinisirkku-

        Karhuvaari pesässään
        unta näki keväästään.
        Silmää hieroo kämmenellään
        näinkö mukavaa on kellään?
        Jokin tuttu tuoksu tulvii...
        kuono ahkerasti nuuskii.
        Mitä,-nyt jo täysin heräs
        ulos kömpii, pylly peräs.
        Ah, ja oi kuink' valoisaa
        lumessa naamansa puhdistaa!
        Kaikki tassut raikastuu
        mahanalus puhdistuu.
        Kierii ihan onnessansa
        nuuhkii,- kutsuu kultiansa-

        Pöllö vain sukii sulkiaan
        tiaiset visertää onneaan.


      • Väriä elämän arkeen loisin
        kauniimmat runot esille toisin.
        Ei vaan kanna aina runoratsu sorja
        monesti oon tapojeni orja.
        Villisti viistän ratsulla unissa
        ei sovi niitä kertoilla valveilla ollessa.

        Kertojan osaksi tyhjä jää
        ei kukaan kuule, ei nää.
        En enää kerro tyhmiä runoja
        en unista kurjista sanoja punoa.

        Hyvää lukemista kaikille
        tuottoisaa oivallusta
        iloa hymyä jokaiselle.

        Mietteni ei viimeiseks' jää
        kunhan pystyn taas ihmisiks' elämään.


    • 14101

      Kevät ja aurinko
      poissa sydämen ahdinko.
      Halaus maallemme
      halaus keväälle
      kauniille maisemalle
      ja ystäville
      omille ja toisille.

    • *Kukkahame*

      Sinitaivas vaaleana
      hanki vallan valkeana,
      hohtaa aamuun keväimen
      kun ulkoilet niin näet sen.

      Tityy laulu tiaisilla
      ei vielä suju kierroksilla,
      mut' aurinko se avun tuo
      ja laulun sanat luonto luo.

      Harakatkin tunteitaan
      siivillään ja 'laulullaan'
      puolisoa kosiskelee
      pesään risut kanniskelee.

      Kaunista on aamu nyt
      minäkin jo miettinyt
      mitä tänään ohjelmassa
      vaikka valokuvaamassa?

      • 4154

        Myrskyä, kovaa tuulta,
        oksia katkoo puulta.
        Kuusi taipuu huojuu
        orava toiseen loikkaa.
        Koira haukkuu oravaisen,
        otsastaan löytää käpysen.
        Pilkistää latvustosta
        aurinko keväinen.


    • Alkaa kevään ihana aika,
      Ihan kuin luonnossa olisi taikaa.
      Kirkkaina loistaa auringon säteet,
      kullaten oksien hopeiset väreet.
      Aurinko,, se saa kummia aikaan,
      pakko on yhtyä sen taikaan !
      kevääksi muuttaa se talvisen sään,
      Sehän sekoittaa monen pään.

      • tulenlieskatt

        Maaliskuun pisaroita

        Lumi katolla sulamisen huumassa
        auringon lämmössä kuumassa,
        pisaroitaan niskaan pudottaa
        kulkijan kaulukseen kadottaa.

        Hymyilee aurinko ilkikurisesti
        tehtävänsä on kevään pesti.
        Tanssii vielä muutama lumikide
        tuo hauras menneen talven side.

        Uuden kevään uudet tuulet
        hymyyn saa surunhuulet.
        Kirkaspilke silmissä loistaa
        auringon säteet sen toistaa.

        Upeaa aikaa kevät on
        lintujen lento malttamaton,
        perhe suunnitelmissa
        kesä niilläkin unelmissa.

        Hyvää maaliskuuta!


    • akkka

      Maaliskuu
      ei mikkää muu
      lumet antautuu
      lätäköiksi pihapiirin.
      Loskat illaksi pakastuu
      aamuaikasella liukastuu
      menee vinoon suu.
      Päivä taas sulattaa
      jos aurinkoa paistattaa.

      • Ihana viikonloppu,
        ei ollut minnekään hoppu.
        Tytäreni rakkaan sain syliini sulkea,
        kun hän ja avokki tiensä ajoittivat kulkea,
        luokse ehkä tulevan anopin,vaikka suosinkin
        poikaa naapurin,tulevaksi suvun jatkajaksi.


      • rituliini_38 kirjoitti:

        Ihana viikonloppu,
        ei ollut minnekään hoppu.
        Tytäreni rakkaan sain syliini sulkea,
        kun hän ja avokki tiensä ajoittivat kulkea,
        luokse ehkä tulevan anopin,vaikka suosinkin
        poikaa naapurin,tulevaksi suvun jatkajaksi.

        Runonurkkaan tahdon ilmoittaa,
        Kaikille onnea toivottaa,
        Naistenpäivänä pystyyn pää,
        olkoon vaikka mikä sää.
        Pulkkamäkeenkin mennä vois,
        jos jostain sinne kaveri ois,
        Kevättä kohden kuljetaan,
        haaveet mieleen suljetaan.
        Kaikille Naisille toivotan,
        paljon Onnea tulevan !


    • ajastin

      Kevät, puut pensaat tuulessa
      sinfoniaa soittaa.
      Auringon nuotteja valaistessa
      lähteensilmä peilinä hohtaa.
      Kevät, uuden kasvun alku
      kaiken voittaa.

    • Selväse

      Hämärän kytkypäivänä valoisia ajatuksia ettii,
      mistä niitä kaivelisi.Sattuipa somasti sittenkin,
      kun äiti karkkipussit huomaamatta ohittaa koitti.
      Kaupankassalla pikkupoika
      sanasen arkkunsa aukaisi karkkeja kinuten.
      Selvä kielto,ei tänään karkkipävää
      selvä toteemus voi ittu, ei taa titäkää.
      Nuorenherran sanonta
      äidin sai punastuksen hipiään.

      • sinisirkku-

        Matalapaine niin nukuttaa
        luonto lumeen taas hukuttaa.
        Jalkoja laahustin ulkosalla
        piikkarit kengissä taas on alla.

        Takkikin märkä on ja kurja
        sentään ei mieleni olekkaan nurja.
        Kahvipannuni päälle kneppaan
        kuppini kera nyt olkkariin steppaan

        Kahvini kanssa nyt kakkua pala
        eiköhän viihtyvyys siitä jo ala.
        Pikkuisen surettaa tuttu pari
        yhdessä aina oli kylmä tai vari.

        Joutui nyt mies kotoa pois
        vaikka se paras paikkakin ois.
        Vaimon kun murtui lonkkaluu.
        hoitaa ei voinut kukaan muu.

        Ei pääse miestänsä katsomaan
        itse kun joutuu vain makaamaan.
        Tytär kuin sukkula iltasella
        yrittää luonansa piipahdella.

        Minäkin lohtua yritin antaa
        yhdessä harmien taakkaa kantaa.
        Eilen jo hymyili kun hiusten takkua
        harjasin, ja syötiin tätä kakkua.


    • Ramoona*

      Räntää täälläkin sadellut
      minunkin takkini kastellut
      koiran karvakin märkänä
      sen kuivailin pyyhkeellä.

      Jääkaapin siivosin äskettäin
      juustoleipien tarpeita näin
      emmentalin kannikan raastoin
      kinkun ja paprikan loput pilkoin
      kohta ne uuniin työnnän
      ja hyvää teetä vielä keitän.

    • Tuliska

      On monta kummaa maailmassa
      tsunamit ihmisiä viskoo
      rakennukset maasta kiskoo
      aallot mereltä maalle pakenee
      ilma saasteista sakenee.

      Pieni on ihminen luojan kämmenellä,
      pieni turha vastaan panijana.
      Tuhoa itselleen kerää toimillaan
      luonto vastaan laittaa voimillaan.
      Viisas onko ihminen
      luullen olevansa ylivertainen.

    • Väkisin tehtyä;)

      Kevät väsymyskö päälle pukkaa
      voi, voi, monta akka rukkaa.
      Räntää sataa, pilvessä on taivas,
      kuunnellaanpas mikä onkaan vaivas.
      Huvita ei nyt yhtään mikään,
      kaikki vaan menee samaa rataa.
      Ei paista aurinko, ei loista kuu,
      ihme ei, jos vinoon menee suu.

      Hyvää tuulta etsimään,
      joukolla nyt ryhdytään.
      Tiedä minkä nurkan takaa,
      hymypoika meitä halaa.
      Ystävät ja tutut,
      kertoo meille hauskat jutut.
      Siitä elämä taas alkaa maistaa,
      aurinkokin varmaan paistaa.

      Iloista kevään viettoa,
      huolet heittäkööt nyt kiekkoa.
      Huolten anneta ei kasvaa,
      niveliin vaan lisää rasvaa.
      Kohta nuorekas ja notkea,
      lunta jalkoihinsa sotkeva,
      joukko tää näin mennä ryskää,
      tunneta ei kipua ei yskää.

      • Tulenlieskat***

        Kevät piilossa pilven takana
        paksulla pumpulivuoteellaan.
        Maan peittää luminen lakana
        kevättä oottaa sulattamaan.

        Nousi kevät pilven takaa
        auringolle silmää iskien.
        Sateelle ensin työtä jakaa
        sitten tuulentietä kuivaten.

        Nukuttaa pakkaspoikaa
        lämpö kauniin keväisen.
        Linnun laulut soikaa
        herätellen kasvit sen.


    • se saapuu pian

      Puistoissa jo ohut lumi
      paljon päivällä jo suli.
      Krokus vartta lumen alla
      työntää, vaik' on yöllä halla.

      Silmut koivun turvonneet
      juuret imeneet on veen.
      Lämpö tulla tulvahtaa
      kevään nopsaan aikaan saa.

      Rhodo oikoo lehtiään
      ihan silmissäin sen nään.
      Huonekasvit kääntyy valoon
      ihmissydän tunteen paloon.

      Kauneus käy yli tienoon
      mielevire kaihoon hienoon.
      Kevät--- muuttaa kaiken iloks'
      säkeneväks' riemun kiloks'.

    • 715

      Kirkkauren häikkää silmiin koskee
      lämmin lähellä poskee.
      Harakka puussa ja varis kans
      ruettoa ilmaan vääntää.
      Kevättä juhlii rääkymäs
      lunta vaan on näkymäs.

    • a1

      Taivaan tuijottelua

      Silimät sirrillä silmäilee
      vanhapari taivaankantta.
      Suuret lumihiutaleet
      kevään kasvoja pesee
      välissä tuulen huminan.

      • Kiirii ilmoilla jo monet äänet
        monista lauluista täyttyy läänet.
        Sieppoa, peippoa monenlaista
        kuuluu ja näkyy laulavaista.

        Kuukin täytenä mollottaa
        lumollansa meitä valvottaa.
        Kättä särkee, valuu hiki
        tulepas armas ihan liki
        valvotaan kuin ennen vanhaan
        katsellen kuuta, suikitaan suuta.


    • akkka

      Auringossa

      aurinko aivoja sulattaa
      ajatukset kesän kuumottaa.
      Lumiläjät mataloituu
      roskat poluilla ilmoittautuu.
      Pää kallellaan on lintunen
      löytyiskö pien matonen.
      Vesilätäkkö ja jäätä
      hihkaisee lumen takaa näätä.
      Tulossa jo kevät on
      harakan nauru mahdoton.
      Aurinko lämmittää
      ilman myssyä saa olla pää.

      • kohti kevättä

        Sulavesi tuoksuu
        ihan puolijuoksuu,
        kauppaan pitää mennä
        ettei nälkä ennä.

        Järvelle niin tekis mieli
        vaan kun ruokaa maistais kieli.
        Ensteks ruoka ,sanoo vatsa
        lakkaatko jo ravaamasta.

        Illansuussa haaveillen
        järvelle ma kävelen.
        Kukkasista keväimen
        sulo luonnon sävelen.


    • Kuuletkos mourun,
      kun kolli laulaa.
      kun lempi rinnassa roihuaa.
      Voit etsiä käteesi
      kenkää, kauhaa,
      kun konsertin takia,
      unta et saa.
      Et muista varmaan,
      et luon oman armaan,
      sä myöskin laulat,
      siis samoin teet.
      Suo siksi kollille,
      kauniille varmaan,
      nää epäsointuiset säveleet.
      Kevättä rintaan,
      tää kolli huutaa
      kun lempi rinnassa roihuaa,
      otappas promia, äläkä luutaa,
      ja koita rauhassa uinahtaa!

    • Tuliska

      Mouruaa moni kolli
      äänessä kaihoisa molli.
      Kihloin just meni Olli
      oli kesään ensin holli.
      Kivaa kun keväästä tykkää
      rakkauden kirjeen lykkää.
      Aurinko taas helottaa
      ei kenkä voi pelottaa.
      Lemmenlaulua ja lirkutusta
      lintujenkin sirkutusta.

    • *Kukkahame*

      Valkoisena hanki hohtaa
      vieno tuuli tuntuu
      talvi täällä kevään kohtaa
      lämpö kietoo huntuun.
      Varis tunteen valtaan jää
      puusta oksan taitaa
      pesää siitä tekemään
      ja kasaan risun laittaa.
      Oksan hankaan muodostellen
      lisää löytämänsä
      sitten raakkuu kumarrellen
      tunteen terveisensä.

    • Kevättä pukkaa,
      voi tätä mummo rukkaa.
      Ongella olimme viisi tuntia,
      ja ahvenia viisi per nenu,
      kalajutuille ei kirpoa kehu.
      Särkiä variksille kiskoimme,
      ja olihan sekin kun viskoimme,
      niitä nälkäisille luojanluomille haluaville.

    • sinisirkku-

      Minä leivon leipäsiä
      rieskaisia lämpöisiä.
      Liinan alle sitten laitan
      Iltapalaks jonkun taitan.

      Spelttihiutaleet on hyvää
      perunaa ja vehnänjyvää
      öljyn tilkka, suolaa vähän
      tykästynyt olen tähän.

      Nyt jo koti ihan tuoksuu
      tarvii mennä yhtä juoksuu.
      Pannuani vahtimaan
      kohta pääsen maistamaan.

      Uunia en kuumenna lain,
      ison laskun hiljan sain.
      Pannulla ne hyvin kypsyy,
      pärjään hyvin ensi syksyyn.

      Broke, Ridge Stefanit
      ovat kohta kumppanit.
      Teetä muki leipä käteen
      voita kuluu kuin käpälämäkeen:D

    • akkka

      Yön kuiskaus

      Tuuli humajaa
      lunta tulla saa
      kevät jo kurkistaa
      jossain ukkostaa.
      Pohjosen on pauke
      talven outo juttu,
      ei monelle ole tuttu
      kevät rymisee
      aurinko se hymisee.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      101
      2019
    2. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      242
      1648
    3. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1040
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      78
      935
    5. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      84
      924
    6. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      845
    7. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      28
      781
    8. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      10
      765
    9. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      55
      734
    10. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      38
      719
    Aihe