Onko sanalla joskus ollut jokin luxus-merkitys? Mistä se tulee?
Kämppä ja camp eivät todellakaan viittaa mihinkään hienoon ja laadukkaaseen tai tyylikkääseen, saati läheskään äärimmäiseen luksukseen, gourmet' hen, michelin-tasoon, ruoassa, ei auton renkaissa. Ulkomaisilla kielilläkään Kämp ei ilmeisesti iske mihinkään kunniakkaaseen.
Mistä tulee siis Kämp?
Kämppä ja camp eivät todellakaan viittaa mihinkään hienoon ja laadukkaaseen tai tyylikkääseen, saati läheskään äärimmäiseen luksukseen, gourmet' hen, michelin-tasoon, ruoassa, ei auton renkaissa. Ulkomaisilla kielilläkään Kämp ei ilmeisesti iske mihinkään kunniakkaaseen.
Mistä tulee siis Kämp?
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hotelli_Kämp
Oikeastaan tuo vastaa vain kysymykseen hotellin nimen alkuperästä. Koska kyse on henkilönnimestä, eikä sillä näytä olevan mitään selvää merkitystä, kuuluu jatko sukututkimuksen piiriin. Jospa jostain selviäisi ao. hotellinpitäjän juuret ja sitten myös mahdollisesti nimen alkuperä. Hänhän on voinut olla saksalaista tai ruotsalaista syntyä.
Nykyään merkityksettömillä nimillä on kuitenkin useimmiten niin vanha perusta että merkityksen löytäminen voi olla mahdotonta.
Arvaukseni on, että 1800-luvulla vaikuttaneen ravintoloitsija Carl Kämpin sukunimi kuuluu ruotsinkieliseen sotilasnimistöön, jota Suomessakin riittää.
Kämpa (ruots.) = taistella, kamppailla, otella, kilvoitella jne.
Ruotsalaisittain lausuttu Kämp ei todellakaan tuo mieleen mitään camp-huumoria.
Se on Sibelius, joka menee Kämppiin takaisin.
”Kesti varmaankin hieman kauemmin, ennen kuin versiot pienelle orkesterille olivat valmiit. Alkuperäisessä näytelmämusiikissa oli neljä osaa. Elegia jousiorkesterille sisältää yhden Sibeliuksen kauneimmista tunnelmakuvista. Se soi alkusoittona. Musette soitettiin näytelmässä Dyveken ikkunan alla. Helsinkiläisillä oli hauskaa, kun he sommittelivat melodiaan pilkkasanat "minä menen Kämppiin takaisin". Sibeliuksen tiedettiin olevan ravintola Kämpin juomahakuisimpia asiakkaita. Menuetto perustui vuoden 1894 pieneen orkesteriteokseen ja se soi kolmannen näytöksen alussa ennen Kööpenhaminan hoviin sijoitettua kohtausta. Laulu ristilukista kertoo vangitun teurastajakuninkaan vanhuuden päivistä. Narri laulaa hänelle sellissä.”
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
http://www.youtube.com/watch?v=f_9Clxqz0lk