Olen 24-vuotias ja valmistuin vasta sairaanhoitajaksi. Jouduin aloittamaan koulun aikoinaan työkkärin "pakkohaun" takia. Ikinä en ajatellut, että minusta saikkaria tulisi, mutta en viitsinyt koulua kesken jättää, kun sinne satuin pääsemään. Koko opiskelun ajan mielessä jäyti ajatus, että onko minusta tähän työhön ja usein juteltiin näistä asioista opiskelukavereideni kanssa ja monilla oli samanlaisia ajatuksia, joten ajattelin ajatusten olevan ihan "normaaleja". Valmistumisen lähestyessä ahdistus vain kasvoi ja nyt valmistuttuani se tuntuu jo melkein ylitsepääsemättömältä. Tätäkö joudun loppuelämäni tekemään? Olin viime kesän töissä saikkarin sijaisena ja nyt myös sijaisuutta teen. Työ on todella stressaavaa ja vie kaikki mehut minusta, tuntuu että joudun todella ponnistelemaan töissä, jotta suoriudun siitä. Välillä tuntuu (aika usein siis), ettei voisi vähempää tämä työ kiinnostaa, eikä motivaatio ole kovinkaan korkealla. Suoraansanottuna vituttaa, että olen joutunut tällaiseen tilanteeseen, enkä aikoinaan saanut rauhassa miettiä, mitä haluan tehdä. Mutta mitä tässä nyt enää on tehtävissä? Sairaanhoitajille kun kuitenkin varmasti tulee töitä olemaan, tästä kaikki jaksaakin muistuttaa. Mutta onko sillä väliä, kun työ itsessään ei kiinnosta yhtään ja herättää vain suurta ahdistusta? Pitäsikö tässä vaan ruveta katselemaan vihreämpiä laitumia ja hakea kokonaan uudelle alalle.. Antakaa joku järkeviä neuvoja tai jotai rohkaisua. Tuntuu, että käytän sen loppuenergian, joka työnteosta jää miettimiseen, miten tästä tilanteesta voisin löytää ulospääsyn.
Kun ei vaan kiinnosta!
13
1760
Vastaukset
- elämä solmussa,
kun on yksi tutkinto taskussa ja töitäkin löytys varmaan....mitenkähän ois jatko-opiskelupaikat. Ei kyllä sun kannattaa lopettaa ympärilles katselu tähän, vetää laput silmille ja ruveta syljeskelemään kattoon.
- välitä
kyllä sinä tuolla asenteella jäätkin kohta työttömäksi...ei tuo sairaanhoitajan työ olekaan mistään kotoisin...mees vaikka essolle myymään nakkeja tai sit voisit alkaa vaik uudeksi tukiaiseksi tai sit vosit vaikka, onhan noita mahiksia. Ei sun pakko oo olla sairaanhoitajana loppua elämääs...siis ihan niinku vahingossa opiskelut sujuikin loppuun asti, olisit menny sinne sykolokille vaikka itkeen, ne ois antanu sulle vaikka saikkua tai sitten lähettänyt sut hongikkoon. Siis oikeesti, älä viitti tänne tulla itkeen...
- alkup¨
kiitos asiallisista vastauksista!
- Hoitaja minäkin
Täällä vaan keskenkasvuiset pelleilee, viikonloppu kun on.
Ymmärrän tuntemuksesi. Itse olen kouluttautunut työkkärin avustuksella lähihoitajaksi. Itse halusin (ja haluan edelleenkin) vanhusten kanssa työskentelyyn. Nyt kuitenkin on alkanut nyppiä hoitotyön lisänä tuleva byrokratia ja "vastuu"hoitajuus. Olen kyllä normaali ihminen ja otan vastuun työstäni, mutta se paperinpyöritys jne.. Sitä korostetaan joka mutkassa, eli ulospäin täytyy näyttää koreaa kuvaa.
Olet vielä nuori; ehdit hyvin vaihtaa alaa. Mieti kuitenkin ensin, mikä on sinun alasi? Elämä on niin ainutkertainen asia, ettei sitä kannata pilata turhalla ahdistuksella.
Työkkärille antaisin myös pyyhkeitä: EI KAIKISTA OLE HOITOALALLE, vaikka puolipakolla tungetaankin alalle opiskelemaan. Kalliiksi tulee turha koulutus.- Aina kiire
Mullekkin on ehdotettu hoitoalan koulutusta, kun niitä on nykyisin työvoimapoliittisinakin koulutuksina, mutta sanoin työkkärissä, etten käy hoitoalalle, kun pitäisi pystyä tekemään kaikenlaisia hoitoja. Olen ollut avustamassa vanhainkodissa ja ala on todella raskas, viikonloputkin ovat työpäiviä, harvoin saa hengähtää.
- minullakin
Miten olisi joku toinen suuntautumisala esim. mielenterveys, työterveyshoitaja tai laboratorionhoitaja?
Saikun tutkinnolla pääsee aika moneen paikkaan ja töitä piisaa. SH-tutkinto on vaativa, eikä kaikista ole sitä suorittamaan!- Anonyymi
Keskinkertaisen vaativa. IT-ala ja insinöörin on vaikeita, ja ne on helpompia kuin jotkin muut siitä ylöspäin.
Labrasta ei saa töitä ilman työkokemusta; ehkä biolabran opinnot ja myöhemmin ylihoitajaksi, kun sillä on yhteys labraan ja katsotaan plussaksi.
Hoitoala antaa duunia, tietoa, ulkomaan mahdollisuuksia, ja tekijöille on tarvetta, jopa kipeästi. Ehkä punttisalille kerran viikossa. Lenkkeilyä voi kokeilla, jos energiaa ei riitä edes nuorena.
- mutta...
mutta meinaan nyt hakea lääkäriksi, kun sh:n työn en koe antavan tarpeeksi vastuuta tai haasteita ja se ärsyttää... ei myöskään huvita toimia minään juoksutyttönä.
- milluskaaaljsam
oon samanikänen ja ihan samallalailla vaan jouduin alalle kun ei ollut sillon muutakaan. hain toiseen koulutukseen mutta en päässyt. työn teko on täysin vastenmielistä, en vaan oo ihminen, joka jaksaa paapoa muita ja kestää sairaalan hierarkista ja pompottelevaa ilmapiiriä. vaihtoehtoina oon miettinyt hakea terkkariks tai kätilöks, terkkareilla olis päivätyö, mikä olis iso plussa ja muutenkin helpompaa työtä. niillä tosin on vähä vähemmän töitä mitä sh:lla..tai toinen vaihtoehto on jatkaa opiskelemaan hoitotiedettä. tai sitten vaihtaa alaa kokonaan..ei vaan hirveesti kiinnosta enää näin "vanhana" mennä alle 20-v. kans opiskelemaan..
se hyvä puoli on, että on saanu tutustua itseensä ja tajunnu, et teen työtä mielummin itsenäisesti kuin ryhmässä ja teen mielummin paperitöitä kuin eritteiden siivoomista ja mieluiten tietysti myös päivätyötä.- Anonyymi
Hoitajan työstä isokin osa on perushoitoa. Yötyö on duunin isoin ongelma.
- Anonyymi
Tämä on sinun elämäsi. Opiskele uusi ammatti, sellainen, mikä kiinnostaa. Tee sellaista työtä, mitä haluat. Usko itseesi!
- Anonyymi
Muilla aloilla ei saa töitä.
- Anonyymi
Ap voi halutessaan lukea yamk tutkinnon ja siirtyä esimies hommiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta791947Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt191733- 161594
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin201336Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61252En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121244hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121226Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu451203Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää101202Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291181