Siis seuraavanlainen probleema: Sarjaan kytketty kela ja vastus, vaihtojännitelähteeseen. Tiedetään jännitelähteen tehollinen jännite V ja taajuus f, tehollinen jännitehäviö vastuksen navoista V_r ja vastuksen resistanssi R. Lisäksi tiedetään, ettö KELAN navoista mitattu jännitteen ja virran vaihero on a (ei siis 90 astetta!!). Noista saadaan tietenkin heti laskettua myös piirissä kulkeva tehollinen virta I.
Ilmeisesti voidaan olettaa, että ko. kelaa voidaan mallintaa ideaalisena kelana ja sarjaan kytkettynä vastuksena, jonka resistanssi on R_l.
Ongelmana tässä on nyt se, että kun ei tiedetä kelan induktanssia L, eikä jännitelähteen navoista mitattua vaihe-eroa b, eikä sisäistä vastusta R_l, niin miten vitussa minä lasken noista mitään? Netistä löytyi kaava, jolla saisi laskettua sisäisen resistanssin kelasta mitatun vaihekulman avulla, mutta tämäkin vaati induktanssin L tietämisen. Toki jos tuon kaavan sijoittaa induktanssin kaavaan R_l:n kohdalle, niin saadaan yhden muuttujan L yhtälö, joka on sitten jo toisen asteen yhtälö ja homma menee järkyttäväksi huoraamiseksi taskulaskimella (vanha tenttitehtävä).
Ilmeisesti voidaan olettaa, että ko. kelaa voidaan mallintaa ideaalisena kelana ja sarjaan kytkettynä vastuksena, jonka resistanssi on R_l.
Ongelmana tässä on nyt se, että kun ei tiedetä kelan induktanssia L, eikä jännitelähteen navoista mitattua vaihe-eroa b, eikä sisäistä vastusta R_l, niin miten vitussa minä lasken noista mitään? Netistä löytyi kaava, jolla saisi laskettua sisäisen resistanssin kelasta mitatun vaihekulman avulla, mutta tämäkin vaati induktanssin L tietämisen. Toki jos tuon kaavan sijoittaa induktanssin kaavaan R_l:n kohdalle, niin saadaan yhden muuttujan L yhtälö, joka on sitten jo toisen asteen yhtälö ja homma menee järkyttäväksi huoraamiseksi taskulaskimella (vanha tenttitehtävä).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kelan ja sen kanssa sarjaan kytketyn vastuksen kautta kulkee täsmälleen sama virta. Siitä seuraa, että sarjavastuksen R ja kelan vastuksen R\L yli vaikuttavat jännitehäviöt ovat vektorikuvassa samalla suoralla peräkkäin. Kelan impedanssin yli mitattu jännitevektori on vaihesiirrossa em. kelan vastuksen yli vaikuttavaan jännitteeseen nähden tehtävässä mainitun kulman verran. Kelan induktanssia vastaava jännitevektori on kohtisuorassa vastusjännitteitä vastaan, ja koko kytkentää vastaava jännite on induktanssijännitteen ja kokonaisvastusjännitteen vektorisumma, tai toisin sanoen sarjavastusjännitteen ja kelajännitteen vektorisumma.
Piirrä tämä kuva ja laske.