Pirjo olisi piukea, sanotaan mainoksessa.
Joku Eppu Normaalin jeppe keksi aikoinaan sanan vöyreä vai oliko vöyräs.
Nuorisohan nykyään keksii piukeita sanoja ihan vöyräänään.
Kiva. Eikun kiyveä.
Joku Eppu Normaalin jeppe keksi aikoinaan sanan vöyreä vai oliko vöyräs.
Nuorisohan nykyään keksii piukeita sanoja ihan vöyräänään.
Kiva. Eikun kiyveä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Piukea on toki jo vuosikymmenien ikäinen sana, jota luulen useammankin skribentin käyttäneen kirjallisissa tuotoksissaan. Saatan muistaa väärinkin, mutta luulen edesmenneen kirjailijaprofessori Veikko Huovisen (1927–2009) kirjoittaneen joskus jotain ”piukeapieruisesta vanhastapiiasta”.
>Joku Eppu Normaalin jeppe keksi aikoinaan sanan vöyreä vai oliko vöyräs.
Kirjoittaisit vaikkapa: ”Joku Eppu Normaalin jeppe keksi aikoinaan ottaa sanoituksessaan käyttöön harvinaisenpuoleiseksi jääneen sanan vöyreä”. Olen mielestäni törmännyt vöyreä-sanaan jo kauan sitten jossakin vallan muualla; Eppujen sanoitukset eivät ole minulle kovinkaan tuttuja.
Minun tiedossani on kyllä ollut sana piukka.
Nyt tiedän myös sanat tiukea, muikka, kalppa, korkka, ruskka, vihrrä, karssa ja kalssa.
Kiyveää.
Täh, onko suomessa sellaisiakin sanoja, joita kännykän ennakoiva tekstinsyöttö ei tunne?
Uusiosanoista on suosikkini tämä 'laitea' joka kuulostaa hienolta, mutta ei merkitse mitään. Tosin sana on jo vanha, Kersti Bergrothin satiirista löydetty, ja tuntemattomaksi se on jäänyt, mutta säväyttää silti.