Heips! En itse tiedä pyöristä mitään, joten kaipailisin apua viisaammilta. Eli haluaisin ostaa pyörän joka soveltuu useampaan käyttötarkoitukseen. Sillä tulisi kuljettua työmatkat (noin 5 km) lähinnä kaupungissa, sen lisäksi noin 20 km lenkkejä niin asvaltti- kuin hiekkatiellä, ja toisinaan pieniä pätkiä metsäpoluilla. Oma lihaskunto on suht huono, joten ajamisen tulisi olla mahdollisimman kevyttä että mielekkyys pysyy yllä kuntoa kasvattaessa. Pituuteni on 170 cm, eli minkä kokoinen pyörän tulisi olla? Kuinka korkealla satula jne? Mihin hintaan tuollaisia peruspyöriä saa?
Jos tulee merkkejä ja malleja mieleen niin kertokaa ihmeessä!
Jos tulee merkkejä ja malleja mieleen niin kertokaa ihmeessä!
Vastaukset 69
Vanhimmat
Taas yksi cyclocrossarin tai maantiepyörän ostaja liikkeellä. :) Kaikilla suurilla merkeillä on ko pyöriä myynnissä. Crossareota on tullut myös markettimerkeille viime ja tänä kesänä, joten valinnan varaa on runsaasti.
Osta pyöräsi kuitenkin oikeasta polkupyöräliikkeestä, koska saat silloin oikean kokoisen pyörän. Pyörää ei voi mitoittaa pelkän ajajan pituustiedon mukaan oikein. Ruumiinrakenne (mm. jalkojen-, käsien- ja selän pituus) vaikuttaa ratkaisevasti.
Lenkit alkavat juuri tuosta 20km:sta, mutta jo yhden kesän aikana kasvavat paljon pidemmiksi. Osta "Pyöräilijän käsikirja", Readme.fi. Siinä on keskeisiä tekijöitä mm. lenkkien suunnitteluun järkevästi ja jopa pyörän valintaan.
Suosituksissa auttaa kovasti, jos kerrot oman budjettisi.
Jos tykkäät vauhdikkaista lenkeistä niin cyclocross on ihan hyvä vaihtoehto. Kaikki eivät kuitenkaan tykkää ajoasennosta, joten eipä se mikään automaattisesti paras vaihtoehto ole..
Maaantiepyörää tuohon käyttöön ei tietenkään kannata hankkia.
Jos vähän rennompi ajo kiinnostaa niin varmaan joku perushybridi, mielellään jäykällä keulalla ajanee asian. Jos jotain haluat jo katsoa niin vaikka Kona Dew: http://www.kauppaveljet.fi/tuote/1626/ Olettaisin, että oma kokosi voisi olla about 49 tai 52.
Budjetti on mahdollisimman halpa, koska opiskelijabudjetilla ei kovin kalliisiin ole varaa.. :) Olin ajatellut että jos muutamalla sadalla saisi jonkinnäköisen pyörän ostettua. Mutta taitaa olla aika alakanttiin. Niin ja unohdin siis sanoa että olen nainen 170 cm/55 kg, jos se pyörään mitenkään vaikuttaa.
Ok, sittenhän tuo Dew on varmaan hintansakin puolesta ihan mainio vaihtoehto.
Alle 300 eurolla ei oikein saa kunnollista ja monikäyttöistä pyörää uutena. Eivät nuo Dewin osatkaan nyt mitään huippuluokkaa ole mutta jos pyörää käyttää järkevästi ja huoltaa/huollattaa välillä niin en näe kestämisessä juuri ongelmaa.
Fillarithan ovat useimmiten miesten mitoituksella ja koska naisilla on keskimäärin suhteessa hieman pidemmät jalat niin tavallisessa fillarissa ajoasento saattaa (huom. saattaa) joillain tuntua vähän pitkältä. Onkin siis ihan suositeltavaa käydä koeistumassa fillari liikkeessä.
Niin joo, jos fillari tuntuu muuten hyvältä mutta ajoasento tuntuu liian pitkältä niin ihan hirveän iso homma ei ole tietysti vaihdattaa ohjainkannatinta ( http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRU6gqWOlyaAkF_17mwDdi-XjD4UEJJrpMPC9nDIdvi4O_JyKeLyw&t=1 ) pari senttiä lyhyemmäksi.
Pääsetkö asioimaan missä päin Suomea pyöräliikkeissä vai olitko ajatellut tilata pyörän jostain?
Jos koko mene kohdalleen, niin Tunturi Professional'in tapainen maantiepyörä on juuri omiaan työmatkatykkinä. Kisakireää kilpapyörää ei toki kannata ostaa tuohon käyttöön.
http://www.tunturi-bicycles.com/etusivu/tuotteet-2/road/professional/
"hiekkatiellä, ja toisinaan pieniä pätkiä metsäpoluilla. "
Joo, onhan se jännää digata maantiepyöriä mutta luetaanpa tarkemmin.
Vilkaiseppa tuon Tunturin speksejä vähän tarkemmin, ennen kuin tulet viisastelemaan. Pyörässä on vakionakin 28mm rengstus, jolla ajelee kyllä ihan sujuvasti ulkoilureittejä.
Mainittu Dew on ihan varteenotettava vaihtoehto halpiksista. Siitä on myynnissä täysi koko jakauma, joten saanet oikean kokoisen pyörän. Naisilla mitoitus on toki keskimäärin erilainen kuin miehillä, mutta aika usein miesten pyörän saa sovitettua naisille vain satulaa vaihtamalla.
Dew'ä on saanut kauppaveljiltä nyt hintaan 299€. Kokojakaumasta en ole ihan varma. Jos siihen laittaa pari sataa varusteisiin ja satulan vaihdon, ollaan vähän päälle 500€:ssa.
Komppaan krouvia maantiepyörää. Halvimmalla pääset, jos löydät jostain käytetyn 80-luvun ns. harjoituskilpapyörän. Parhaat niistä ovat rungoltaan todella mukavia ajaa. Osasarjat toki ovat ergonomialtaan vanhentuneita.
Fillarilehden toria ja pyörätoria selaamaan. Pieniä crossareita voi olla kaupan satunnaisesti.
"..., joten ajamisen tulisi olla mahdollisimman kevyttä..."
= maantiepyörä.
Nosta kilometrit ylös varovasti, etteivät paikat hajoa. Esimerkki ohjelmia on mm. Pyöräilijän käsikirjassa (Readme.fi).
Ei taida maantiepyörä metsäpoluilla olla kovin hyvä. Tuskimpa edes hiekkatielle kovinkaan hyvä vaihtoehto.
Taitaa olla turha vaiva, tämä yksi ja sama tyyppi joka tapauksessa floodaa tämän, aiemmat ja myös tulevatkin topikit täyteen tuota maantiepyörien melko kritiikitöntä tuputtamista..
Vaatimuksena oli kevyt lenkkipyörä. Mikä muu vaihtoehto sopisi sitten?
Jos oikein luin niin pyörällä oli myös muita vaatimuksia. Yhtenä vaatimuksena oli tuo lenkkipyörä, mutta se tuskin oli ensisijainen vaatimus. No, tällä palstalla, kun joku kyselisi vaikka alamäkipyörää niin sille tarjottaisiin maantiepyörää (lue kilpapyörää) ja väitettäisiin, että se sopii tarkoitukseesi paremmin kuin ...
Kyllä meillä useampikin ajaa töihin maantiepyörällä. Lyhyillä matkoilla (
"Kyllä meillä useampikin ajaa töihin maantiepyörällä."
Talvellakin? Vai tarvitsevatko nämä talveksi sitten kuitenkin vielä crossarin?
Entäpä maantiepyörällä kesällä parin kilometrin kauppasiirtymät? Laitetaanko silloinkin trikoot päälle, pyöräilykengät jalkaan ja toivotaan hyvää säätä? Vai tarvitseeko kolmanneksi pyöräksi sitten kuitenkin vielä sinkulan? Kerrotko vielä mihin normi-ihminen säilöö tämän kaiken? Ja millä opiskelija kustantaa?
"Moneen maantiepyörään menee leveä 28-32mm rengas"
Yhdet 28mm renkaat (todellisuudessa 26mm) olen asentanut maantiepyörään ja jäiköhän siihen milli tilaa. Toiseen maantiepyörään 25mm renkaat (oikeasti 25mm) ja nekin naftit. Aidosti 32mm leveässä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta. Ajatko muuten itse maantiepyörällä metsäpoluilla? Hyvinkö toimii, myös pehmeillä hiekkapätkillä?
Aloittaja kysyi kaikkeen sopivaa pyörää mahdollisimman halvalla budjetilla eikä viestin perusteella vaikuta hirveän kokeneelta pyöräilijältä. Ja sitten suosittelut lähtevät yleisesti kalleimmasta vaihtoehdosta (maantiepyörästä) jota käytännössä tarvitsisi useamman pyörän tukemaan, jotta yleispyöräily onnistuisi.
Mielestäni jokin hybridi, esim. Dew (muitakin varmasti löytyy) kattaisi kaikki toiveet. Edullinen kuin mikä, hyvin suunniteltu, mahdollisuus asentaa lokarit ja tarvittaessa saa leveämmät renkaat/nastat. Vaihteita löytyy varmasti riittävästi mäkiseenkin maastoon ja suora tanko on aloittelijallekin helppo. Jos budjetti venyy niin edullinen crossarikin olisi hyvä mutta sellainen kannattaa toki ensin käydä koeistumassa. Ei välttämättä kaikkien juttu.
Kysyjän kuvailemaan käyttöön sopii huomattavasti paremmin nk. hybridi kuin maantiepyörä tai cyclocrossari. 20 km:n lenkin pystyy ajamaan melkeimpä pyörällä kuin pyörällä kunhan se on ehjä. Jopa huomattavasti pidemmänkin lenkin pystyy ajamaan lähes pyörällä kuin pyörällä. Lisäksi kun ajetaan kaupunki ympäristössä kyseeseen voisi tulla, myös tuollainen kaupunki maastopyörä. No, sehän on melkein kuin hybridi hiukan leveämmillä renkailla. Maastopyörä sopivalla rengastuksella on hyvä peli kaupunkiympäristössä. Itse käytän kaikenlaisessa ajossa maastopyörää, mutta en lähde sitä muille tyrkyttämään yleispyöräksi kaikenlaiseen ajoon. Tuo tällä palstalla usein haukuttu hybridi on varmaankin yksi parhaista vaihtoehdoista yleispyöräksi kaikenlaiseen ajoon niin lenkille, työmatkalle kuin kauppareissuun.
Korjaillaampa vähän termejä ja oiotaan vähän tietoja.
Ensinnäkin kilpapyörä on polkupyörä, jolla kilpaillaan. Se voi olla maantie-, BMX-, maasto- tai vaikkapa trialpyörä jne.
Kaikki maantiepyörät taas eivät ole kilpapyöriä. Vähemmän agressiivisilla geometrioilla varustettuja maantiepyöriä kutsutaan eri valmistajilla eri nimillä: sport, C2C jne...
Myös asphalt (USA) ja fitnes (EUR) pyörät lasketaan samaan kategoriaan. Ne ovat yksinkertaistaen maantiepyöriä suoralla tangolla. Tyypillinen amerikkalainen lajin edustajia ovat tuo Konan Dew (USA) ja Bianchi Cameleonte (EUR).
Hybridi taas on määritelmänsä mukaan maastopyörä, johon on vaihdettu maantiekomponentteja. Niitä käytetään yleensä kaupungeissa.
Tänä päivänä Suomessa myydään paljon saksalaistyylisiä trekkingpyöriä hybrideinä. Ne kannattaa kiertää pitkältä, koska pääosa niistä on erittäin huonolaatuisia ja pyöriä on vain pari kokoa. Pyöräkaupasssa ehkä oleellisin asia on löytää sopivan kokoinen pyörä.
Kysyjän käyttötarpeeseen sopisi hybridi, jos käytössä olisi hyvälaatuinen vähän vanhempi teräksinen maasturirunko ja siihen tehtäsiiin vaatimukset täyttävä pyörä mm. vaihtamalla haarukka hiilikuituiseen. Hinta-arvioni on vähintään tonni ja paljon työtä. Ei siis realistinen, eikä lenkkipyöränä kovin kiva. Työmatkatykkinä sen sijaan mukava.
Crossarit olisivat myös hyvä vaihtoehto, mutta ne ovat tällä hetkellä niin muodissa, että hinnat ovat Suomessa kovia. Alta tonnin ei taida kevät sesongin aikana lähteä mitään kelvollista? Eli jää pois laskuista.
Kaupunkifixi, kuten Konan Paddy Wagon on inhimillisen hintainen ja sopisi periaatteessa tuohon käyttöön. Fixi (tai sinkula) ensimmäisenä lenkkipyöränä ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Joten jätetään sivuun.
Retki- tai audaxpyörä toimisi myös. Retkipyörät maksavat Suomessa maltaita ja audaxpyöriä ei käytännössä myydä ollenkaan. Jos kysyjällä on joku hyvä ystävä, joka varmasti osaa mitoittaa polkupyörän oikein, niin audaxpyörän tilaaminen Englannista on realistinen vaihtoehto.
Halvat maasturit, mummikset jne jäävät pois, koska haettiin kevyttä pyörää. Vaatimus on kuntoilua aloittelevalle tietysti suhteellienn, mutta jokainen joka on ajanut eri laatuisia fillareita ymmärtää sen järkevyyden.
Käteen ei oikein jää mitään muuta kuin maantiepyörä. Se ei ole ihanteellinen noin lyhyellä työmatkalla, mutta toimii. Paras yhdistelmä olisi sinkula/fixi työmatkalle ja maantiepyörä/crossari lenkeille. Nyt ei haeta parasta, vaan tyydytään hyvään kompromissiin. Eli noilla spekseillä se on maantiepyörä.
Maantiepyöristä lenkkikäyttöön kannattaa ilman muuta ottaa normaalitangolla (ns. pässinsarvet) varustettu. Jos rahat eivät riitä, niin tuo mainittu Konan Dew on suoratankoisista halpiksista yksi varteenotettava vaihtoehto. Kokonaisuus on tasapainoinen ja siitä on riittävän montaa kokoa niin, että useimmat löytävät sopivan.
Koska alkuperäinen kysyjä on nainen, niin on syytä olettaa pientä sovitustyötä. Rungon tulee olla kohtuu lyhyt ja satula menee todennäköisesti vaihtoon. Myös hallintalaitteet saisivat olla todennäköisesti kohtuu pieniä. Ihanteellinen pyörä olisi joku Bianchin Dama, Spessun Dolce tai TREK Madone WSD. Hinnat ovat kuitenkin yli budjetin.
Hirveä litania.
Ilmeisesti edelleen kova pala myöntää, että Dew olisi hybridi. Kona Dew: Maastopyörän runko, levyjarrut, maastopakka, maastokammet, maastovaihtajat, suora tanko. Kiekot ovat 700c ja renkaat maantielle soveltuvat. Ei kai se nimitys nyt fillaria pahenna?
Tuo asphalt-pyörähän on muuten ihan hatusta vedettyä termistöä vai käyttääkö tätä termiä muu kuin Konan markkinointiosasto ja sinä?
Nuo perusteet hybridin poissulkemiseen ovat kieltämättä aika hämmentävät. Miksi vain teräsrunko? Miksi vain hiilikuituhaarukka? Oletko ajanut alumiinirungolla, jossa on yli 35mm renkaat? Miksi Dew on ok mutta sitten tämä itse määrittelemäsi hybridi pitäisi ollakin terästä/hiilikuitua, maksaa yli tonnin ja olla itse modattu tai se ei käy?
Fixit tulivat taas yllättäen mukaan mutta keksitkö muuten ainuttakaan käytännön syytä minkä takia fixi olisi järkevä vaihtoehto yleiskäytössä? Sinkula vielä menee, jos maasto antaa myöten mutta fixi? Järkiperusteluja.
Okei, Pyöräilijän käsikirjassa puhutaan audax-pyöristä, hieno homma, mutta niitä ei saa Suomesta ja kuinka monen aloittelijan luulet ryhtyvän tilaamaan moista niche-pyörää briteistä? Audax-pyörän konsepti on kyllä hyvä, ei siinä mitään.
Mistä lähtien muuten maantietankoa on alettu kutsumaan "normaalitangoksi" vai onko tämäkin oma keksintösi? Mikähän on maantietankojen prosentuaalinen osuus pyöräkannasta? 0,5%?
Taitaa olla todella vaikea hyväksyä sitä, ettei kyseessä ole määritelmän mukaienn hybridi. ;) Pääosa Suomessa hybrideinä myytävistä polkupyöristä on sellaista roskaa, että ne kannattaa kiertää kaukaa.
Maantietanko on normaali tanko, kun ollaan maantiellä lenkillä. Lyhyillä työmatkoilla voi toki käyttää suoraakin, mutta lenkkipyörässä se ei ole kovin fiksu vallinta. Käytännössä suoralla aloittavat kyllä vaihtavat normaaliin muutamassa vuodessa.
Perhostanko on se vaihtoehto, jota voi ajatella. Se on joidenkin retkipyöräilijöiden suosikki. Niitä on aika vähän liikenteessä. Työmatkapyörissä tiedän yhden vanhan tutun, joka suosii perhostankoa.
Jos duunin työmatkapyöräilijöiden tankovaihtoehtoja katsoo, niin pidemmältä ajavista puolet käyttää normaalia pässinsarvea. Loput ajavat joko aerolla, riserilla ja on mukana joku häränsarvikin. Viimeksimainittu on kiini yllätys yllätys fixissä, jolla ajetaan vajaan parin kymmenen kilometrin työmatkaa.
En siis suosittele fixiä ainoaksi pyöräksi aloittelijalle. Itse ajan sillä pääkaupunkiseudulla reipasta viidentoista kilometrin työmatkaa välillä kesäisin. Perusteluna on, että se on todella kiva! :) Kokeile, jos et itse ole vielä sitä tehnyt.
"Taitaa olla todella vaikea hyväksyä sitä, ettei kyseessä ole määritelmän mukaienn hybridi. ;) "
Eli vedät hatusta hybridin määritelmän ja sen perusteella arvot mitkä siihen kuuluvat ja mitkä eivät? Fantastista.
"Maantietanko on normaali tanko, kun ollaan maantiellä lenkillä. "
Oma määritelmä.
"Käytännössä suoralla aloittavat kyllä vaihtavat normaaliin muutamassa vuodessa."
Täysin hatusta vedettyä.
"En siis suosittele fixiä ainoaksi pyöräksi aloittelijalle."
Jotenkin muistelen, että tällaista on silti täällä tullut useampaan otteeseen, kun aloittelija on kysynyt yleispyörää. Mutta ymmärrän, että fixin hehkuttamisessa on tietyillä tyypeillä oma viehätyksensä.
Reality check: Omat mielipiteet eivät ole aina faktoja.
Taitaa olla liikaa hybridejä varastossa? Suomessa ovat pyörämarkkinat olleet 90-luvun hybridi- ja trekkingboomien jälkeen vinoutuneet. Marketit ovat myyneet niin huonolaatuista tavaraa, että hirvittää.
Ainakin Helsingissä ja Espoossa työmatka- ja lenkkipyörät ovat muuttuneet laadukkaammiksi viime vuosina. Maantiepyörät ja crossarit ovat vallanneet käytännössä pääosan markkinoista, kun katselee lenkkeilijöitä. Fixit ovat viime kesänä nostaneet osuuttaan oleellisesti kaupunkipyörinä.
Eri pyörän valmistajilla on erilaisia markkinointi nimityksiä pyörätyypeille ja niillä on turha kikkailla. Useimmat tietävät mitä esim. hybridillä tarkoitetaan eli juuri noita Kona Dewin kaltaisia "asfaltti"pyöriä ja muita samankaltaisia pyöriä eli suurinpirtein tuontyylisiä pyöriä. Niin ja usein puhuttaessa käytetään kilpapyörä nimitystä sen tyyppisestä maantiepyörästä millä oikeat kisakuskit ajavat esim. Ranskaa tai Italiaa ympäri isossa pyöräkilpailussa. Niin ja jos oikein kikkailaan niin maantiepyörä on pyörä jolla ajetaan maantiellä. Maantiellä voi ajaa lähes pyörällä kuin pyörällä niin ...
"Taitaa olla liikaa hybridejä varastossa?"
Jotain tällaista odottelinkin.
"Maantiepyörät ja crossarit ovat vallanneet käytännössä pääosan markkinoista, kun katselee lenkkeilijöitä."
Oman seuran porukkalenkeillä kaikki ajavat tietysti maantiepyörillä mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaikki käyttäisivät maantiepyörää "kaikkeen sopivana pyöränä". Itse en todellakaan ja mikäli resurssit mahdollistaisivat ainoastaan yhden fillarin niin se ei missään nimessä olisi maantiepyörä. Vähän veikkaan, että se on muutenkin aika pieni prosentti, jolla on resursseja tai mielenkiintoa hankkia ja säilyttää kahta tai useampaa fillaria.
"Fixit ovat viime kesänä nostaneet osuuttaan oleellisesti kaupunkipyörinä. "
Niche-tuote marginaali-ihmisille. En kritisoi itse pyörää.
Siis hybridin määritelmä on oikeasti maastopyörä, johon on vaihdettu maantiekomponentteja. Vilkaise vaikka kansainvälisiltä foorumeilta! Suomalainen pyöräilysanasto on muuten lainaa pääosin englanninkielestä ja osin saksasta.
En kuulu pyöräilyseuraan, joten ajan lenkkini ihan yksin. Tiedän, mitä on duunipaikan fillaririvistössä ja näen ihan omin silmin, minkälaisia pyöriä liikkuu pääkaupunkiseudulla.
Kannattaa muuten katsoa, mitä isot marketit työntävät myyntiin! Nyt uskotaan sekä crossariin, maantiepyörään että jopa fixiin! Tunturi on suuren eurooppalisen pyörätalon, Accell Group'n low end merkki Suomessa.
http://www.accell-group.com/nl/accell-group.asp
Kun Tunturin mallistossa on kaksi crossari ja jopa maantiepyörä, niin niitä on oikeasti tarkoitus myydä paljon ja halvalla!
http://www.tunturi-bicycles.com/etusivu/tuotteet-2/road/
Samalla markettiketjun halpisliikkeessä myydään fixiä! Ei niitä oteta myyntiin vahingossa ja vaihtoehto on jopa omine ongelmineen (kokojakauma ja osien sovitukset) ihan hyvä (hyvä geometria) amerikkalaisten testien mukaan.
https://www.budgetsport.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=56395108
Kannattaa muuten vilkaista tuon pyörän testejä muualta maailmalta. Kyse ei ole mistään Budgetsportin omasta mallista vaan ihan kelvollisesta kaukoidässä tuotetusta halpiksesta. Jos koko osuu kohdalleen, niin tuo on varmasti parempi työ- / koulumatka fillari kuin joku trekkinghalpis.
Fixistä olen periaatteessa samaa mieltä. Ne eivät ole kokemattoman kuskin ainoita pyöriä. Tuossa Createssakin on flip-flop, joten sillä voi ajaa sinkulana.
Jos omistaisin vain yhden pyörän (joka muuten oli tilanne muutama vuosi sitten!) niin ehdottomasti järkevin valinta on maantiepyörä. Se pesee lenkkipyöränä (tiellä, sen pinnoitteesta välittämättä) muut vaihtoehdot mennen tullen.
Mainosmiehet myyvät mitä tahansa ihan minä tahansa, kunhan kauppa käy. Kona Dew'n markkinointi hybridinä on kuitenkin jo vähän sama, jos myisit Volkkarin Sciroccoa katumaasturina.
"Siis hybridin määritelmä on oikeasti maastopyörä, johon on vaihdettu maantiekomponentteja. Vilkaise vaikka kansainvälisiltä foorumeilta!"
http://en.wikipedia.org/wiki/Hybrid_bike
http://www.bikecyclingreviews.com/Hybrid_Bike.html
http://www.hybridbike.org.uk/
http://bicycling.about.com/od/howtoride/a/hybrids.htm
Vaikka onkin typerää kiistellä siitä mikä mikin pyörä on - etenkin kun mikään ylempi taho ei ole määritelmiä päättänyt - niin edelleenkin Kona Dew täyttää aika hyvin hybridin määritelmät.
"Jos omistaisin vain yhden pyörän (joka muuten oli tilanne muutama vuosi sitten!) niin ehdottomasti järkevin valinta on maantiepyörä. "
Eli on ok, että ajokausi rajoittuu sulan maan aikaan ja ajo rajoittuu asfaltille? Veikkaanpa, että aika vahva enemmistö on silti toisilla linjoilla.
Ottaa se joillekkin koville, kun perus hybridiä ei voi kutsua hybridiksi.
Moneen edulliseen maantiepyörään saa 32mm nastat alle. Eli korjataanpa tuokin virheellinen väite!
Pääosa Suomessa hybridinä myytävistä pyöristä on huonoja trekking pyöriä. Dew on amerikkalaisittain "asphalt" ja eurooppalaisittain "fitness".
Eipä ainakaan omiin kahteen maantiepyörään (toinen halpis, toinen ei) ole saanut kuin max 28mm kumit alle. Joten perustuuko väitteesi omiin kokemuksiin vai mutuiluun?
Eli Dew on nk. hybridi. No, ei se pyörästä käyttö kelvotonta tee vaikka onkin hybridi. Tietysti, kun on haukkunut noi hybridit niin on vaikea tunnustaa jonkin pyörän kuuluvan tuohon haukuttuun ryhmään. Toisaalta on niitä parempiakin tuon tyyppisiä pyöriä kuin täällä usein mainittu Dew. Ei tuo Dew niin kummallinen pyöränä ole.
"I'm sorry you have a racing bike. Really, I am. The reason I'm sorry is that nobody makes a studded tire that will fit on any modern road racing bicycle. Racing bikes typically come with 700x23mm (23-622) tires. If you look at the clearance between your tires and those parts of your bike that the tires come close to, you'll see that there is probably no more than 4mm or 5mm clearance at some points. And at the top of the tire, particularly where the tire goes under the front brake, you could have as little as 3mm of clearance.
Since the smallest 700c (622) studded tire is 32mm, measuring about 30mm tall and wide, there is simply no way that they will fit in most racing frames."
http://www.peterwhitecycles.com/studdedtires.asp
Vielä vähän vastinetta tuohon "oikaisuusi".
Siis ei ole. Dew ei ole maastopyörä, johon olisi vaihdettu maantiekomponentteja.
Vilkaisepa vaikka Tunturin uuden Professionalin speksejä. Siellä on erikseen sanottu, että nastat mahtuu. Aika usein mahtuminen on kiinni jarruista.
Siinä mielessä ole oikeassa alla olevan viittauksesi suhteen, että kilpapyörissä on harvoin tilaa 32mm nastarenkaallekkaan edes rungossa. Mutta kun ymmärrät, etteivät kaikki maantiepyörät ole kilpapyöriä, niin ymmärrät, miksi viittasit väärin.
Otetaanpa täysjäykkä maastopyörä:
http://www.jensonusa.com/product/bi/BI302A04.jpg
Laitetaan siihen 700c-kiekot ja 35c-renkaat:
http://wheelfurniture.com/_cache/Wheels/img/y_images_700c Wheel Set_4.jpg
http://www.vasare.lt/data/images/catalog_pics/Kenda Padanga KENDA 700x35C K-935 KHAN.jpg
Mitä saadaan? Hybridi, kuten vaikka Kona Dew.
http://citybiketampa.com/wp-content/uploads/2009/07/kona_dew_delux.jpg
Puhuit "monesta edullisesta maantiepyörästä", et ainoastaan Tunturi Professionalista. Tunturissa on Tektron väljemmät jarrut, jolloin välys riittää.
Valtaosassa pyöriä ei kuitenkaan ole yhtä väljiä jarruja. Vai mitä nämä muut "monet edulliset maantiepyörät" sitten ovat? Kyllä kyse on pikemminkin poikkeustapauksesta, jos 32mm-renkaat mahtuvat.
Menee vähän filosofiseksi kysymykseksi jo, mutta Dr. Dew oli alun perin melko pitkälle Jake the Snake -cyclocrossari suoralla tangolla. Sitten sitä on pikku hiljaa viilattu nykyiseen asuunsa, ja tuotu ne halpisversiot markkinoille.
Halvoissa maantiepyörissä on halpoja jarruja, mm noita Tektroja. Joten niissä on yleensä tilaa. Tosin kun katsoo alkuperäistä tarvetta ja perkaa siitä epärealistiset "kaikkeen" pois, niin ainoa järkevä vaihtoehto on maantiepyörä.
Minusta kauppias, joka myy tuollaiselle asiakkaalle jotain muuta on joko ammattitaidoton tai huijari!
Opiskelijabudjetilla kun haetaan lenkkipyörää niin maantiepyörä on oikea valinta. Sillä ajaa niin asfaltilla kuin hiakkatielläkin. Crossari olisi periaatteessa juuri se oikea noihin spekseihin, mutta niiden hinnat ovat ylil budjetin.
Enemmän kuin pyörästä olen kuitenkin huolissani tavoitteen asettelusta. Eli alkuperäinen kysyjä on ihan oikeilla jäljillä: hyötyliikuntaa ja lenkkejä. Lenkkien pituudetkin alkavat juuri tuosta, mistä hän olettaa, mutta osaako hän nostaa kilometrit riittävän rauhallisesti ylös.
Jos ei ole ketään kaveria, joka tekisi kohtuullisen treeniohjelman, niin Pyöräilijän käsikirjassa on parikin malliesimerkkiä siitä, miten kuntoilu aloitetaan nollasta rikkomatta paikkoja.
http://www.bookplus.fi/kirjat/hewitt,_ben/pyöräilijän_käsikirja-4345940
"Opiskelijabudjetilla kun haetaan lenkkipyörää niin maantiepyörä on oikea valinta."
Puhutko edelleen ketjun aloittajan etsimästä "kaikkeen sopivasta pyörästä" vai yleispyörän rinnalle hankittavasta lenkkikulkupelistä?
Saisiko muuten nimimerkkeihin johdonmukaisuutta, kun tuntuu vaihtuvan joka viestissä? Jollekulle voi meinaan tulla kuva useammasta tyypistä olemassa samaa mieltä.. Pitäisi kyllä selkeyden vuoksi vaihtaa myös tämä oma anonyymihko - - nimimerkkini.
"Halvoissa maantiepyörissä on halpoja jarruja, mm noita Tektro"
Eipä tässä ole kyse halpuudesta vaan siitä onko jarrulängissä tilaa leveämmille renkaille. Ja tämä ei ole maantiepyörissä, edullisissakaan mikään itsestäänselvyys vaan poikkeus.
"niin ainoa järkevä vaihtoehto on maantiepyörä. "
Eipäs-juupas. :)
"Minusta kauppias, joka myy tuollaiselle asiakkaalle jotain muuta on joko ammattitaidoton tai huijari! "
Tällaiset mielipiteet kertovat ehkä kuitenkin enemmän kirjoittajasta kuin pyöräkauppiaista.
Noilla spekseillä ainoa järkevä valinta on maantiepyörä. Ei kisakireää kilpapyörää, vaan maantiepyörä: C2C, sport jne...
siis ei. Halvemmat jarrut ovat V- tai cantileverjarruja. Tilaa on ihan toisella tavalla kuin sivuvetojarruissa. (Ihan siis perus asioita. Usko jo, kukaan ei osta huonoa hybridiä ensi kesänä.)
Asiasta voidaan olla montaa mieltä. Niin ja turhaa tuo pyörän valmistajien pyörätyyppien nimillä kikkailu on. Eri valmistajat käyttävät mitä kummallisempia nimiä pyörätyyppiensä markkinoinnissa.
"Halvemmat jarrut ovat V- tai cantileverjarruja."
Mutta nyt puhutaankin maantiepyöristä, vai unohtuiko tämä jo?. Kuinka usein maantiepyörissä on cantit tai v-jarrut? Niinpä, ainoastaan poikkeustapauksissa ja ei todellakaan "monessa edullisessa maantiepyörässä".
"Usko jo, kukaan ei osta huonoa hybridiä ensi kesänä"
Kannatan pyöräilyä kalustosta riippumatta ja uskon, että maantiepyöräpurismi ainoastaan karsii harrastajia ja tekee lajista välineorientoitunutta( se, että maantiepyörä yleiskäytössä on tyhmempi ratkaisu verrattuna hybridiin).
Haettiin pyörää, joka on kevyt ajaa! Maantiepyörä menee, kun alla on tie. Tien laadusta ei ole niin väliä, kunnosta ehkä enemmän. Jos tiennkunto on huono, nii halpa alumiinipyörä on ikävä ajaa.
Jos polut ovat tuollaisia ulkoilureittejä, niin silloin crossari olisi toki parempi valinta. Moneen maantiepyörään menee leveä 28-32mm rengas, joilla voi ajella ulkoilureiteillä.
Orbea on 1 vaihtoehto, espanjalainen noin 3000EUR ja ikuinen takuu.
Minulla oli sellainen, kunnes kunnostin sen ja varastivat..
Yhdelle hyvä yleispyörä on maantiekiituri, toiselle crossari ja kolmannelle (kuten minulle) se on maasturi. jne. Kokeile ja löydä omasi.
Tämän talven läpi polkeneena olen monesti kiitellyt itseäni että alla on laadukas maasturi kelvollisilla nastarenkailla. Mutta joo, kyllä välistä cc miehet suihkii ohi.
Ihan oikeassa olet. Haaste muodostuu siitä, että katukäytössä käyttökelpoinen masturi maksaa alennusmyynneissäkin pari tonnia, kun crossarin saa vähän päälle tonnilla. Huono joustohaarukka on tuskaa käyttöpyörässäkin. Teräksisiä citysinkuloita saa viiteen sataan ja parhaat niistä ovat ihan siedettäviä ajaa.
"katukäytössä käyttökelpoinen masturi maksaa alennusmyynneissäkin pari tonnia"
Väärin.
Havin maasturi, jota olen kokeillut ja jolla oli mielyttävä ajaa nupukivellä maksoi 2600€. Oma maantiepyöräni, jolla on mielyttävä ajaa nupukivillä, maksoi 1300€. MOT
Ongelma on, että alumiini runko ja halpa joustohaarukka ovat kovia! Jos ei paremmasta tiedä, voi tietysti väittää noinkin. :D
Valitettavasti vika taitaa olla ihan omassa tavassa jäsentää maailmaa, jos nupukivelle tarvitsee 2600e maasturin nauttiakseen ajosta.
"Ongelma on, että alumiini runko ja halpa joustohaarukka ovat kovia!"
Eikös siitä Olmostasikin ole suurin osa alumiinia?
Vika on todennäköisesti siinä, että et ole kokeillut mukavaa pyörää, joten et osaa suhteuttaa? Halpis "joustot" ovat kovia. Itse olen ajanut tai ainakin kokeillut kaikenlaisia yhdistelmiä.
Edullisin tapa hankkia mukava pyörä on todennäköisesti ostaa teräksinen maantiepyörä. Niitä on taas tullut markkinoille. Toiseksi mukavin alkuperäisen kysyjän speksiin on ostaa maantiepyörä. ;) Alumiinikankihybridejä kehuu vain henkilö, jolla on niitä varasto täynnä tai sitten sellainen, joka ei ole koskaan kokeillut kunnollista polkupyörää.
Haasteeksi muodostuu alkuperäisellä kysyjällä budjetti. Ihantellinen pyörä olisi joku Salsan Casseroll, mutta se karkaa budjetista.
http://salsacycles.com/bikes/casseroll/
Jodutaan tekemään kompromisseja. Joudutaan tekemään kompromisseja myös mukavuuden suhteen! Joku Tunturi Professionalin tapainen pyörä (ja siihen lokarit jos katsoo tarpeelliseksi), on paras kompromissi.
http://www.tunturi-bicycles.com/etusivu/tuotteet-2/road/professional/
Myös joku crossarina myytävä yleispyörä (Jake, Mares tms) voi tulla kyseeseen. Samoin pienellä uudelleen speksauksella ihan tavallinen maantiepyörä on vaihtoehto. Viimeksimainittu on siinä mielessä mielenkiintoisin, että niitä liikkuu eniten käytettynä kohtuuhinnalla.
Komppaan pientä mietintätaukoa ja speksien tarkistamista. Sen jälkeen, jos oikeasti aiot kuntoilla, niin edessä on joko maasto- tai maantiepyörän osto. Molemmilla ajaa myös työmatkan.
Lähinnä vaikuttaisi siltä, että tulos on maantiepyörä. Näilläkin palstoilla mainostettu Pyöräilijän käsikirja on hyvää lukemista ennen ensimmäisen pyörän ostoa. Siinä neuvotaan sekä maasto-, että mantiepyöräilyn alkeet.
"Lähinnä vaikuttaisi siltä, että tulos on maantiepyörä. "
Edelleenkin, ainoa joka täällä suosittelee yleiskäyttöön maantiepyörää olet sinä.
Tietysti jos haluaa torpedoida ihmisten harrastusta niin mikäs siinä, maantiepyöriä ja fiksejä vain kaikille vauvasta vaariin.
Sano sitten, mikä on lenkkipyörä työmatkatykki yhdistelmässä parempi vaihtoehto? Jos kyse olisi pelkästä lyhyestä työmatkasta, niin kaupunkipyörä olisi varmasti hyvä valinta.
Nyt haetaan pyörää, jolla pitää sekä ajaa lenkkiä että työmatkaa! Maantiepyörällä voi ajaa työmatkaa, mutta kaupunkipyörällä (myös fixit) ei voi ajaa lenkkiä (tottumaton).
Se on selvää, ettei kyseeseen tule kisakireä kilpapyörä (tai miksi ei, jos lokarivaatimusta ei ole). Nyt haetaan siis sellaista maantiepyörää, joka geometrioiltaan vähän rennompi. Mainittu Dew on omassa lajissaan ok, mutta mielummin sellainen vaihtoehto, jossa on droppitanko. Droppitanko on lenkkeillessä asfaltilla lyömätön.
Alkuperäinen kysyjä on nainen, joten sekä tanko että satula ovat osia, joihin kannattaa laittaa muutama ajatus. Naisten satula on keskimäärin leveämpi kuin miesten. Eroa on joku kymmenen milliä. Leveät sohvat eivät sovi lenkkeilyy, ne ovat tuskaa kun tulee kilometrejä. Tanko mitoitetaan asfaltille noin hartioiden levyiseksi. Liian leveä tanko on epämielyttävä ja todella kapea vanhanaikainen tanko ahdistaa hengitystä. Kolmas kontakti on tietysti lukkopolkimet. Niissä ei ole eroa, onko kyseessä nainen tai mies.
"Sano sitten, mikä on lenkkipyörä työmatkatykki yhdistelmässä parempi vaihtoehto? "
Vastasin tuohon kyllä ketjun alkupäässä, eli jos ottaa huomioon budjetin ja pyörän monikäyttöisyyden niin esim. Kona Dew tai muu vastaava simppeli hybridi on ihan fiksu vaihtoehto opiskelijalle ympärivuotiseen käyttöön. Monet tutut naispuoliset opiskelijat ajelevat hybridien lisäksi myös jäykkäperäisillä maastopyörillä läpi vuoden(eivät ole haikailemassa maantiepyörää, kysyin jo yhdeltä).
Jos tuputat aloittajalle maantiepyörää yleispyöräksi, niin pieleen menee seuraavissa asioissa:
Budjetti:
* Maantiepyörät ovat kalliimpia kevyempien komponenttien ja kahvavaihtajien vuoksi. Monella rahapuoli on oikeasti kynnys.
Monikäyttöisyys:
* Maantiepyörään saa ainoastaan poikkeustapauksissa lokasuojat ja tarpeeksi leveät renkaat, jotta käyttö mahdollistuisi talvella ja heikommalla alustalla. Käytännössä maantiepyörän omistaminen vaatisi toisen käyttöpyörän omistamisen arkiajoa varten sekä säilytystilat molemmille.
Ergonomia:
* Droppitangossa on omat etunsa mutta niin on myös suorassa tangossa: leveä ajoasento vakauttaa ajoa, kun taas kapea droppitanko kiikkeröittää. Suora tanko on myös kaikille helppo. Jotkin myös pitävät rennommasta ajoasennosta ja tämä ei ole maantiepyörissä itsestäänselvyys.
"Kolmas kontakti on tietysti lukkopolkimet. "
Aika harva oikeasti haluaa tai tarvitsee lukkopolkimia. Lukoilla pyörittämällä saa ehkä muutaman watin lisää mutta entä sitten? Kilpaillaanko koulumatkalla jotakuta vastaan? Onko se sen arvoista, että aina liikkeelle lähtiessä pitää laittaa pyöräilykengät jalkaan? On tietysti myös kääntöpolkimia mutta nämä ovat valitettavasti käytettävyydeltään epämiellyttäviä.
Aika hämmästyttävää, että tällaisia asioita joutuu selittämään. Asia olisi kuitenkin täysin eri, jos tässä lähtökohtaisesti haettaisiin tonnin budjetilla nopeaa lenkkipyörää käyttöpyörän kaveriksi.
Maantiepyörät ovat Euroopassa yksi kilpailluimmista genreistä. Eli niiden hinnat ovat suhteessa muihin tyyppeihin edullisia.
Suomessakin harrastajien keskuudessa myydään käytettyjä maantiepyöriä. Nytkin on Fillari-lehden torilla ihan kohtuuhintaisia vaihtoehtoja.
"...Kona Dew tai muu vastaava simppeli..."
Droppitankoinen maantiepyörä on huomattavasti parempi vaihtoehto koin suoratankoinen asphalt/fitness vaihtoehto. Mutta olemme siis liikuttavan yksimielisiä siitä, että jonkin lainen maantiepyörä sen pitää olla.
Loput tuosta vuodatuksesta voi unohtaa, koska et ymmärrä edes perusteita ja väittämäsi ovat täysin hatusta tempaistuja. Esimerkiksi kaikkiin maantiepyöriin, myös kilpapyöriin saa lokarit jne.
Tanko kohtasi on täysin vastoin oikeita neuvoja. Liian leveä tanko on yhtä paha kuin liian kapea. Nyrkkisääntö on hartioiden leveys. Dropilla on itse asiassa helpompi rakentaa rento ajoasento kuin suoralla, koska moderneilla tanko/kahva yhdistelmillä ajetaan paljon kahvoilta.
Jos joku myyjä ei yritä myydä lukkiksia ja kenkiä kuultuaan että pyörällä lenkkeillää, niin siitä kaupasta kannattaa lähteä saman tien seuraavaan. Ajaessasi lukkiksilla ei aloitteleva kuntoilija hajoita paikkoja niin helposti kuin runtatessaan fläteillä.
Kun haetaan yleispyörää, jolla myös lenkkeillään, niin valinta on maantiepyörä. Pyörä saa olla mielummin dropilla kuin suoralla tangolla mukavuuden takia. Kilpapyörä ei ole suositeltava ainakaan aloittelijalle, vaan helpommilla kulmilla ole sport, C2C jne maantiepyörä.
Koska kysyjä on nainen, niin kannattaa ensisijaisesti hakea naisten mitoituksella olevaa pyörää. Niissä on keskimäärin lyhyempi runko, kapeampi tanko, pienemmät kahvat ja aavistuksen leveämpi satula valmiina. Ei tarvitse heti vaihtaa osia. Toki asiantunteva pyöräkauppias sovittaa miestenpyöränkin usein naiselle ja hyvittää ylijääneistä osista.
"Droppitankoinen maantiepyörä on huomattavasti parempi vaihtoehto koin suoratankoinen asphalt/fitness vaihtoehto. "
Eli et vaikuta ymmärtävän, että droppitanko ei ole aina kaikille automaattisesti parempi vaihtoehto.
Droppitankojen osuus koko pyöräkannasta on muuten ehkä jokunen prosentti, jos sitäkään. Kerropa oma näkemyksesi, minkä takia näin ylivertainen ratkaisu ei ole yleistynyt kaikkiin pyöriin? (Hybrikauppiaiden salaliitto ei muuten ole oikea vastaus) Olisiko kuitenkin niin, että ihmiset eivät ole vain kokeneet sitä tarpeelliseksi?
”Mutta olemme siis liikuttavan yksimielisiä siitä, että jonkin lainen maantiepyörä sen pitää olla.”
Termistöä saa tietysti pyöritellä ja väännellä haluamakseen, sillä virallisia määritelmiä näihin ei ole. Voit siis käyttää vaikka asfalttipyörää tai mitä sitten keksitkin tai kuvastoista luet.
"Loput tuosta vuodatuksesta voi unohtaa"
Ymmärrän, että on vaikeaa, jos joku on eri mieltä ja tämän lisäksi perustelee väitteitään.
"koska et ymmärrä edes perusteita ja väittämäsi ovat täysin hatusta tempaistuja. "
Aika huvittavaa, että tämä tulee sinulta. Mutta vastattakoon, että olemassa on muutakin lukemista kuin Pyöräilijän käsikirja ja valmistajien markkinointiläpyskät.
"Esimerkiksi kaikkiin maantiepyöriin, myös kilpapyöriin saa lokarit jne."
Myönnettäköön, että rahalla saa erilaisia patenttiratkaisuja maantiepyöräänkin. Mutta enpä ole sellaista asentamassa maantiepyörääni, sillä itselleni se on edelleenkin viimeinen vaihtoehto yleispyöräksi.
"Jos joku myyjä ei yritä myydä lukkiksia ja kenkiä kuultuaan että pyörällä lenkkeillää, niin siitä kaupasta kannattaa lähteä saman tien seuraavaan. Ajaessasi lukkiksilla ei aloitteleva kuntoilija hajoita paikkoja niin helposti kuin runtatessaan fläteillä."
Okei, olet selvästi innoissasi lukoista. Mutta edelleenkin, jos haetaan ”kaikkeen sopivaa pyörää” joka on siis myös yleiskäytössä niin käytännössä hyvin harva valitsee tällaiseen pyörään lukkopolkimia. Meinaan, moniko kuljettaa joka paikkaan vaihtokenkiä? Vai tuleeko omaa pukeutumista muuttaa niin, että tyyli natsaa spd-kenkien kanssa? Yhdistelmäpolkimet ovat muuten sitten todella rasittavat käyttää, mikäli jalkautumisia tulee paljon.
”Kun haetaan yleispyörää, jolla myös lenkkeillään, niin valinta on maantiepyörä”
Edelleenkin, tämä on vain sinun mielipiteesi. Mutta mikäli pitää terveen järjen päässä niin sitten pitäisi huomata, että tämä ei nyt ihan toimi Suomessa eikä oikein opiskelijabudjetillakaan, jos tavoitteena on ”kaikkeen sopiva pyörä”.
Joillekkin näyttää olevan todella vaikea ymmärtää. :D :D :D Siis lisää rautalankaa: kuntoilu asfaltti = droppitanko. Siinä olet oikeassa, että Suomessa on viimvuodet myyty surkeita trekkingpyöriä kaikille. Siinä on yksi syy, miksi ihmiset eivät kuntoile pyörällä, koska kauppiaat tuputtavat täysin sopimattomia pyöriä heille. ;)
Kun haetaan alkuperäisien speksien mukaista pyörää, niin lopputulos on maantiepyörä. Kun haetaan sitä opiskelijabudjetilla, niin päädytään ihan perus maantiepyörään, koska muut vaihtoehdot menevät yli budjetin. Valitettavasti esimerkiksi TREK on pudottanut halvat naisten mallit pois tälle vuodelle. Viimevuonna oli muistaakseni mm. 1.2:sta WSD.
Jos kauppias ei myy automaattisesti kuntoilijalle lukkiksia, on syytä todella hipsiä seuraavaan kauppaan. :D Aloitteleva kuntoilija paukauttaa kroppansa rikki ihan sata varmasti ilman lukkiksia.
Kaikkeen sopivaan pyörään voi hankkia kääntöpolkimet, jolloin toisella puolella on lukko ja toisella flätti. Omat kokemuskeni ovat, että se flättipuoli on turha. Kun tottuu lukkoihin, ei viitsi ajaa ilman.
Pyöräilykenkien valintaan on ehkä vähän paneutua. Lyhyet lenkit menevät trekkingkengillä ja niillä voi kävelläkkin. Omassa yleispyörässäni on maastolukkis ja siihen on parin trekkingkengät. Toiset talveen ja toiset kesään. Jossain vaiheessa myöhemmin hankkii varmasti maantiekengät, jos jatkaa lenkkeilyä maantiellä.
Kaksi muuta hyvää välinettä aloittelijalle ovat kadenssi- ja sykemittari. Nekin auttavat tekniikan saamista kohdalleen ja rauhoittavat samalla alkuinnostusta. Pääosa aloittelevista kuntoilijoista aloittaa liian lujaa. Tuloksena on kroppa rikki ilman tulosta.
Maantiepyörä on kompromissi, joka ei kata koko alkuperäistä speksiä. Tosiasia on myös se, ettei ole parempaakaan vaihtoehtoa noilla spekseillä. Et ainakaan ole sellaista esittänyt - koska sellaista ei ole. Jos varastosi on täynnä hybridejä, jotka eivät mene kaupaksi, niin se on sinun ongelmasi. Älä yritä kaupata niitä täällä.
"kuntoilu asfaltti = droppitanko"
Pahoittelen, mutta ellei sinulla jostain syystä ole tälle jotain virallista lähdettä niin tämä on edelleenkin vain mielipide ja makuasia. Mikä olikaan näkemyksesi siitä, miksi droppitangot löytyvät niin kovin harvoista pyöristä, jos ne ovat niin ylivertaiset?
"Kun haetaan alkuperäisien speksien mukaista pyörää, niin lopputulos on maantiepyörä."
Edelleenkin, tämä on yhden ihmisen sumeahko mielipide, ei missään nimessä totuus.
"Aloitteleva kuntoilija paukauttaa kroppansa rikki ihan sata varmasti ilman lukkiksia."
Noinkohan olisi. Olen kuullut päinvastaisiakin väitöksiä, joiden mukaan nimenomaan lukkikset rikkoisivat paikkoja, sillä ne yksipuolistavat jalan liikerataa (paitsi, jos on paljon floattia) ja siten etenkin polvivaivat lisääntyisivät. Uskoo ken haluaa, tähän en ota kantaa.
"Kaikkeen sopivaan pyörään voi hankkia kääntöpolkimet, jolloin toisella puolella on lukko ja toisella flätti. "
Kuten sanoin, nuo ovat käyttöergonomialtaan aika kehnot.
"Tosiasia on myös se, ettei ole parempaakaan vaihtoehtoa noilla spekseillä."
Aika jankkausta.
Perushybridi(tai siis asfalttipyörä, mieliksesi. :) ), kuten nyt vaikka Kona Dew: Edullinen, helposti lähestyttävä ja etenkin monikäyttöinen.
Maantiepyörä: Kallis, ajoasento saattaa vaatia totuttelua, yhden tempun ihme(toimii kunnolla vain kesällä ja hyvällä alustalla) ja lukkopolkimien kanssa nopeahko mutta arkikäytössä hyvinkin epäkäytännöllinen.
"Et ainakaan ole sellaista esittänyt"
Itse asiassa parikin kertaa.
"Jos varastosi on täynnä hybridejä, jotka eivät mene kaupaksi, niin se on sinun ongelmasi. Älä yritä kaupata niitä täällä. "
Mielenkiintoisen paranoidi lopetus.
No eriä sinäkään paljon perustele! ;) Tässä yrittää korjailla pahimpia esittämiäsi virheitä. :D
Nyt kyllä vetäisit "totuuden" polviongelmista. :D Eli: kun lähdette kuntoilemaan, niin lukkiksilka, koska se säästää vammoilta!
Oikein tuossa oli, että kannattaa aloittaa sellaisella lukkopolkimella, jossa on vapaaliikettä (se "floating"). Lukkojen on oltava ehdottomasti oikeassa kulmassa.
"No eriä sinäkään paljon perustele! ;) Tässä yrittää korjailla pahimpia esittämiäsi virheitä. :D"
Itsellesi voit totta kai väittää noin. Mikäli jokin kohta ei aukea, niin voit aina esittää tarkentavia kysymyksiä.
"Nyt kyllä vetäisit "totuuden" polviongelmista. :D Eli: kun lähdette kuntoilemaan, niin lukkiksilka, koska se säästää vammoilta! "
Hurja väite, väärä tosin. Yhtälailla ne rasitusvammat voi ajaa lukkiksilla ja etenkin polviin. (Lue tai vaikka silmäile Andy Pruittin Complete Medical Guide for Cycling) Klossien säätäminen on oma taiteenlajinsa ja tämä ei ole aloittelijalle varmasti yksiselitteinen asia, sillä se ei ole sitä kokeneemmillekaan.
"...Klossien säätäminen on oma taiteenlajinsa ja tämä ei ole aloittelijalle varmasti yksiselitteinen asia, sillä se ei ole sitä kokeneemmillekaan."
Tuosta olen samaa mieltä ja sen takia: 1) ekä kunnollinen pyörä polkimineen ja kenkineen kannattaa ostaa oikeasta pyöräliikkeestä, joka osaa säädön sekä 2) aloittelijan kannattaa ostaa poljintyyppi, jossa on vapaaliikettä, kuten tuossa totesitkin.
Kokonaisuutena ei todellakaan ole suositeltavaa aloittaa kuntoilua ilman lukkiksia. Siinä on aivan liian iso riski paukauttaa jalat rikki.
Tekniikan saaminen kuntoon on oleellista alussa. Itse ajelin aikoinaan pari ensimmäistä vuotta kokonaan yli satasen kadensseilla. Mittareista tärkein on aloittelijalle kadenssimittari! Kun pyöritystekniikka on hallussa ja jalat tottuneet, voi ja tuleekin polkemista monipuolistaa.
Palaten alkuperäiseen aiheeseen niin vuoden polkupyöräksi on valittu GT Traffic 1.0.
http://www.sport-lehti.fi/artikkeli/3497/vuoden-polkupyora-gt-traffic-1-0/
http://www.kauppaveljet.fi/tuote/1697/
"- Voittajapyörä on todella monikäyttöinen, se sopii niin liikuntaan kuin hyötykäyttöön. Lisäksi siinä on hyvä ohjattavuus talvellakin. Pistosuojatut renkaat antavat pitoa ja mukavuutta ajoon. Nastarenkaat taas toimivat testilumilla erinomaisesti, kertoo raadin puheenjohtaja Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta."
Näitkö messuilla ne muut vaihtoehdot? Siinä valittiin vähiten huono. :) Itse asiassa vaihtoehdoista ainoa, joka oli jotenkin järkevä kokoonpano.
Vähän ihmettelin maahantuojien valintoja. Tuli heti mieleen mukanaolleilta merkeiltä malleja, jotka olisivat olleet parempia.
Sportti-lehden jutussakin tulee ilmi, että GT erottui heti joukosta. Eli kilpailulla on varmasti vaikutusta jatkossa. Se karsii markkinoilta ihan kaikkein kelvottomimpia pyöriä.
Ensi vuonna maahantuojat miettivät varmasti kahdesti, mikä malli lähetetään kisaan. Nyt näytti siltä, että moni oli pistänyt mukaan pahnan pohjimmaisia volyymimalleja.