Olen miettinyt atomin toimintaa, siis ikäänkuin suurena koneistona. Esittäisin liudan kysymyksiä, joihin en odota
kaavoihin perustuvia vastauksia, vaan pikemminkin sanallisia (en ymmärrä kaavoja)
- jos oletetaan, että elektroni kiertää yhden kierroksen ytimen ympäri, niin kuinka monta välittäjähiukkasta eli fotonia ydin lähettää
ympärilleen? (tuhansia, miljoonia?) Ja lähettääkö ydin fotoneja kaikkiin muihinkin suuntiin, kuin ratatasolle?
-mistä ydin saa energiaa lähettää lähettää fotoneja? Olen ymmärtänyt, että tämä energia kiertää jotenkin takaisin ytimeen ja tämän
kierron hyötysuhde on 100%
-kuinka monta fotonin vaikuttamaa ratakorjausta elektronin täytyy tehdä yhden kierroksen aikana, jotta se ei syöksyisi radaltaan?
-kuinka fotoni pystyy muuttamaan elektronin rataa omaan tulosuuntaansa päin? (törmäysenergiahan vaikuttaa menosuuntaan
päin)
kaavoihin perustuvia vastauksia, vaan pikemminkin sanallisia (en ymmärrä kaavoja)
- jos oletetaan, että elektroni kiertää yhden kierroksen ytimen ympäri, niin kuinka monta välittäjähiukkasta eli fotonia ydin lähettää
ympärilleen? (tuhansia, miljoonia?) Ja lähettääkö ydin fotoneja kaikkiin muihinkin suuntiin, kuin ratatasolle?
-mistä ydin saa energiaa lähettää lähettää fotoneja? Olen ymmärtänyt, että tämä energia kiertää jotenkin takaisin ytimeen ja tämän
kierron hyötysuhde on 100%
-kuinka monta fotonin vaikuttamaa ratakorjausta elektronin täytyy tehdä yhden kierroksen aikana, jotta se ei syöksyisi radaltaan?
-kuinka fotoni pystyy muuttamaan elektronin rataa omaan tulosuuntaansa päin? (törmäysenergiahan vaikuttaa menosuuntaan
päin)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vastausta. Elektronin kirtäessä yhden kierroksen, siinä se. ei mitään muuta. ei siinä mitään fotoneita lähde?? missä niin sanotaan?
Ei ytimestä lähde mitään ilman ulkopuolista energiaa, ainoastaan jos ydin on epävakaa. erimäärä elektroneja kuin protoneja.
Ei yhtään ratakorjausta. eihän maapallon rataakaan mikään korjaa.
Fotoni ei lähde pyörimään vastakkaiseen suuntaan kuin törmäämällä.
Siinä se, tyydyttikö?
Taisi vastaukseni olla aika tyhjentävä koska mutinoita ei muualta tullut. mutta noin se menee.
Älä usko nykyisiä fyysikkoja jotka ovat juoneet hullujen kaivosta.
Voi toki olla parempi että juot samasta kaivosta ja tulet yhtä hulluksi kuin hekin ovat.
Silloin sinun ei tarvitse kysellä erittäin hyviä ja oikeutettuja kysymyksiä!
.
Kuopiosta kajahtaa. Kouluja käymätön jälkeenjäänyt laittaa fysiikan ja kosmologian uusiksi.
Paljonko on 3x7 ? menikö liian vaikeaksi?
Jos et ymmärrä kaavoja, niin aika turhaa on selittää...
Sitä kristinukoakin latinaksi, kun ei haluttu asiaa kansankilellä esittää, niin vaatiihan se tiedeusko kaavansa, ettei tavallinen tallaaja vaan pääse jyvälle synnyistä syvistä.
Valitettavasti fysiikan kieli vaan on matematiikka. Taisi olla Faynman, joka sanoi, että ilman matematiikan ymmärtämistä ei voi ymmärtää myöskään luonnon perusteita.
Evoluution kehittämä ajukuuppamme on valmentautunut käsittelemään kolmiulotteisen maailman havaittavia tapahtumia. Äärimäisen suuren mittakaavan tapahtumia emme voi maalaisjärjellä ymmärtää. Geologiset ajanjaksot ovat samoin ajallisen käsityskyvyn tavoittamattomissa. Kun mennään hiukkasmaailman kvantti-ilmiöihin tai relativistisen nopeuden aiheuttamiin suhteellisuusteorian käsittelemiin ilmiöihin, intuitiomme antaa täysin vääriä vastauksia. On kuin yrittäisi tehdä kirveellä aivokirurgiaa.
Siinähän tuo Pressurekin menee niin pahasti metsään, kun kuvittelee hiukkasmaailman vastaavan hänen käsitystään arkimaailmasta. (Joka sekin on varsin sekava)
Lisäisin sen verran, että myös ihmisen "havaintoikkuna" on melkoisen kapea. Maailmassa on paljon ilmiöitä, joita emme voi suoraan havaita ja ajattelumme ei ole niiden osalta saanut stimulaatiota.
Logiikkakin on asia, jota joutuu opiskelemaan tosissaan, ennen kuin sen voi sanoa hallitsevansa. Meni melko monta filosofisukupolvea, ennen kuin logiikan säännöt saatiin kehiteyksi (edes?) nykyselleen. Sama pätee matiikkaan. Tieteellinen työ taas vaatii molempia perustakseen.