Mikä tökkii?

L-perkele meni 20 eteen vaikka sen paikka on ähiöräkälän edessä! Prkl!!!

Se vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa kommunikoidessa menee metsään, ettei heitä ole. En tapaa miehiä missään (enkä ketään).

Jos joku joskus olisi ollut kiinnostunut minusta en ole sitä oikein tajunnut ja en ole uskonut että minusta voisi oikeasti olla joku kiinnostunut. Olen automaattisesti vetäytynyt. Surkeaakin surkeampi itsetunto.

"Mikä vastakkaisen sukupuolen kanssa kommunikoidessa menee metsään?"
Se että ei ole oikein tuo supliikkipuoli hanskassa, enkä ole kohdannut ketään sillai hätkähdyttävää. Muutaman kerran olen sen kokenut ja tiedän milloin se tulee kohdalle, silloin teen aloitteen muuten en.

"Joudutko paniikkiin jos sinusta kiinnostutaan?"
En, koska koen sitä muutenkin mutta ei hirveesti.

"Yritätkö ehkä liikaa?"
En, ehkä liian vähän siis en juuri ollenkaan.

"Vai vedätkö ihmisiä puoleesi tekemättä mitään? "
En usko tai siis voi olla että näin on, mutta en ainakaan tiedosta sitä.

Olet kyllä "outo" tapaus. Olet täysin yksin, mutta kuitenkin täysin kunnossa, mutta silti ihan rikki. Mielipiteet kertoo tosi vahvasta itsetunnosta, mutta silti romutat uskon kaikkeen ja vetäydyt suojakuoriin.

Olet samassa tilanteessa noiden kaikkein sekopäisimpien sinkoilijoitten kanssa, mutta melkein vastakohta niille???

Palstalla kaikki ikäisesi yksinäiset miehet olisivat valmiita antamaan vasemman jalkansa takiasi. Minkään ei näin sun juttuja aika paljon luettua pitäisi oikeastaan olla ongelma.

Ehkä tosiaan sun pitäisi uskaltautua ihmisten ilmoille.

Tossa toisessa ketjussa sulle ehdotin terassille menoa kesällä Einon kanssa. Voisi olla ihan loistava idea. Eino tietää sun ongelman ja on fiksu ihminen. En nyt tarkoita edes suhdemielessä, vaan ihan sitä että pääsisit pois sieltä yksinäisyydestä. Olet vaan liian kauan ollut yksin ja varmaan isoin ongelma. Mitä kauemmin eristäytyy, sen vaikeampaa on muitten seurassa olla. Olet selvästi vain samassa tilanteessa kuin joku laitostunut pitkäaikais vanki. Suljetun maailman ulkopuoli on outo ja tuntematon ja siksi pelottava.

Ellastella, mene sinne kuppilaan istumaan ja anna jollekin känniläiselle mahdollisuus tutustua sinuun ja hyväksy se, että ensisijaisesti miehiä kiinnostaa sinun pillusi, sen jälkeen tulee muu. Eikä se tee kenestäkään miehestä idioottia ja sinusta aivotonta lehmää.

Periaatessa ei mitä :)

Vaan sopiva ehdokas puutu.

Yritän liian vähän.
Sitten kun yritän jotain naista niin osoitan liikaa kiinnostusta ja yritän tutustua häneen liian tietoisesti ja voimakkaasti.
Ihastun myös naisiin pitkällä aikavälillä joten sellainen nopea iskeminen ei oikein luonnistu koska nainen ei alustavasti tunnu niin kiinnostavalta.

Olen täysin yllättynyt jos joku olisi kiinnostunut ja en osaa enää lukea naisten kiinnostusta minua kohtaan.
Olen liian tottunut naisten seuraan ja pidän kaikkia vain ystävällisinä.

Heitän flirttiä kaupoissa ja kahviloissa sekä pubeissakin vähän.

En usko että vedän ihmisiä puoleeni tai olen erityisen puoleensavetävä lähinnä ulkonäköni takia.

Olen vain se yks tosi huippu kaveri. Ei kumppani tai rakastaja.

Se menee metsään, etten uskalla lähestyä ketään kiinnostavan oloista.

Käyn kyllä paikoissa joissa muut kaltaiseni käyvät, eli metallibaareissa.

Joudutko paniikkiin jos sinusta kiinnostutaan?
- en, voin hieman hämmentyä aluksi. Mutta uskon että osaisin toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tai sitten huomaan liian myöhään, että joku on kiinnostunut. Ei kyllä pahemmin ole kokemusta.

Yritätkö ehkä liikaa?
- en, en yritä ollenkaan

Vai vedätkö ihmisiä puoleesi tekemättä mitään?
- en tosiaan

Yleensä tytöt järkyttyvät kun kerron olleeni mielisairaalassa potilaana.

Naisiin tutustumista en koe vaikeana. Se on itse asiassa hyvin helppoa.

En osaa kommunikoida riittävän hyvin kiinnostavien naisten kanssa. Lisäksi ongelmana on kiinnostavien naisten kohtaaminen. Baarit ja yökerhot ja niissä tapahtuva juominen ja tanssiminen eivät juuri jaksa kiiinostaa.

Olin eräissä häissä hiljattein ja pukuni ja stailattu lookkini kyllä huomattiin jatkoilla. Ehken olekkaan niin petolinnunperäpää kun yleensä uskon? Itsetuntoni on hyvä, mutta mun on vaikea uskoa että joku nainen pitäisi minua komeana itselleen....

Pubiruusu, mikäs siinä, let's go teille vai mun luo?

50veenä....en tiedä olenko elossa. En edes ajattele tahi suunnittele elämää niin pitkälle. Tulevaisuuteni on ihan auki, musta aukko. Haluan olla vain onnellinen, siinä kaikki. Jonkun kanssa. Onko se liikaa pyydetty ?

"Joudutko paniikkiin jos sinusta kiinnostutaan?"
en todellakaan, jopa pidän huomiosta.

"Yritätkö ehkä liikaa?"
En varmasti, olen usein naiselle luotettava kamu-mies faceen, that's it. Korostan että näköjään huonollakin supliikilla on baarista seksiä irronnut-kunhan sen tekee oikein. Mä en kykene kuin mokaamaan :(

"Vai vedätkö ihmisiä puoleesi tekemättä mitään? "

-en useinkaan, on tosin niin käynyt. Olen puhelias kyllä, mutta hössötän sitä sun tätä enkä fokusoi kiinnostusta itseeni kun keskustelen jonkun kanssa. Minun pitäisi kyetä osoittamaan kiinnostavalle naiselle kiinnostukseni rohkeasti, kuten normaalit miehet tekevät nopeasti. Koetan kerätä tunteita, joita en naiselta "kamu tasolla" saa, joten hommasta puuttuu se intohimo, tämä on akilleen kantapää myös minulla.