Ajassa taaksepäin

Tiedän nyt, että treenattu kroppa ei auta naisensaantiin, 20 vuotiaana en sitä tiennyt. Tiedän nyt myös mitä kaveripoikuus tarkoitaa. 2o-vuoitaana luulin, että jos nainen uskoo sinulle salaisuuksiaan ja pitää sinua hyvänä tyyppinä niin se tarkoittaa, että hän haluaa seksiä kanssasi koska halusihan hän seksiä sen mulkunkin tyypin kanssa.

20 vuotiaana luulin myös, että aloitteellisuus baarissa auttaa naisen saantiin. Nyt tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Luulin myös, että vanhempana minullakin on nainen ja loveshyness paranee itsestään.

Joutuisin kirjoittamaan vähintään kolme romaania Ensimmäinen osa siitä mitä nyt tiedän ja 20-vuotiaana en tiennyt. Sarjan kaksi viimeistä osaa kertoisivat niistä asioista, jotka tekisin toisin.

Myöhemmin asioita pohdittuani toteaisin kirjoja kirjoittaessani olleeni väärässä ja toteaisin vain olevani ikuisesti lapsi ja olisin kuitenkin tehnyt ne asiat, niinkuin ne tein.

Kakskymppisenä luulin, että voin elää onnellisena yksin ilman kavereita ja tyttöystävää. Nyt kolmekymppisenä tiedän, että se on hyvin vaikeata.

Tiedän aika paljonkin, erityisesti parisuhdepuolelta, koska tuossa iässä en ollut vielä koskaan seurustellut. - No; tuosta ajasta en varmaankaan muuttaisi mitään. - Ihan hyvä, että en kiirehtinyt suhteisiin vaan elin kilttiä mutta vapaata aikaa ;) Olen ehtinyt tehdä aivan riittävästi vääriä valintoja tuon iän jälkeenkin :)

Tiedän nyt, että nuoret naiset ovat joissain tapauksissa hyvin epävarmoja itsestään ja ulkonäöstään. He kätkevät sen osaavasti kylmän tylyttäjän ulkokuoren taakse. Olen keskustellut tytön kanssa, joka harkitsi itsemurhaa.

YT-miehet osaavat sitten kehua ja buustata tällaisten naisten itsetunnon pilviin ja kiitoksena naiset jakavat pipari-palkintoa yhteiskuntamme ihaillulle populaation osalle eli ylemmän ja keskitason miehille.

En halua olla 20-vuotias uudelleen, olkoonkin etten ole saanut elämässä paljoa aikaan. Mutta elämässä oli tuolloin riittävästi paskaa ja vastoinkäymisiä, joille itse ei mahtanut yhtään mitään ja joista selvisi vain taistelemalla. Oikeastaan parempi ettei kaikkea aina tiedä, sillä jotkin asiat voivat olla liian lannistavia. Elämäni on tällä hetkellä parempaa kuin 20 vuotiaana, eikä sitä enää rasita valheellinen tulevaisuudentoivo hyvästä elämästä ja petolliset lupaukset.

Tiedän nyt, että vetäytyminen, pakoilu, piiloutuminen ja paikoilleen jähmettyminen eivät auta, vaan pahentavat asioita ja tuhoavat.

Mitä tekisin toisin? Yrittäisin "elää". Mikään ei paina niin paljon kuin elämätön elämä.

En pelkäisi kaikkea - en tosin tiedä miten se olisi mahdollista. Vetäytyminen ei siihen auta eikä myöskään poukkoilu ja pahki meneminen...

Ehkä yrittäisin olla "normaali", ESITTÄISIN normaalia. Sitten olisin normaali?

No tiedän sen ettei sitä tyttöystävää saa jos ei tee yhtään mitään. Luulin (nuorena ja tyhmänä) että kyllä kai sitä jotain ihmissuhde asioissa tapahtuu vaikkei kokoajan olekaan yrittämässä. No eipä sitä mitään tapahtunut.

Tämä biisi kyllä sopii tämän ketjun aiheeseen, vaikka ikä onkin eri.

http://www.youtube.com/watch?v=F_ry8FWJkDY

Mun on vaikea nähdä, että pystyisin tekemään jotain toisin vaikka saisin kelloa käännettyä, olen niin estynyt. Mitä tulllut myöhemmin huomattua niin esimerkiksi se, että ei kannata ottaa liikaa stressiä tai kasata paineita (esim. töissä). Vastakkaisesta sukupuolesta olen käytännössä yhtä kokematon ja ulalla kuin ala-aste ikäisenä. Ehkä huomannut sen, että oikeasti on parempi jos pystyisi vain olemaan rento aito oma itsensä, ilman turhaa panikointia tai menemistä jonkinlaisen roolin taakse, (helpommin kuitenkin sanottu kuiin tehty). Lisäksi huomannut sen, olis hyvä jos uskaltais tehdä aloitteita ja esittää asiat niin kun ne on, sillä hiljaa olemalla ja tekemättä mitään aloitteita ei myöskään saa aikaiseksi toisessa mitään, (eli parempi sano sitten vaikka kiva perse, jos sitä mieltä on, kuin olla hiljaa).

Realisoisin omaisuuteni ja anoisin pitkän viisumin Neuvostoliittoon.

Olisin opetellut Perelmanin lauseen todistuksen, julkaissut sen ennen Perelmani ja saanut Fieldsin mitalin. Olisin myös tiennyt usean kierroksen lottonumerot, joten mulla ei olisi koskaan rahahuolia.

Pyytäisin tekun päättötyö aiheen toiselta opettajalta ja sitä myöten valmistuisin tekusta.

Olen ihan yhtä ulalla nytkin kuin 20-vuotiaana. Olisin mahdollisesti valinnut siviilipalveluksen armeijan sijasta syistä, joita en lähde tässä sen tarkemmin erittelemään.

Säästäisin huomattavia summia jos en kantaisi baariin rahojani. Luulin että naiset ovat keskimäärin kiltimpiä. Kaveripoika-käsite on myös opittu kantapään kautta. Yhden tutkinnon jättäisin suorittamatta. Urheilisin enemmän ja alkaisin arvostaa itseäni. Toki edelleenkään ei ole liian myöhäistä.

Mitä sinkkuuteen tulee niin unohtaisin "rakkauden" etsimisen ja pyrkisin panemaan kaikkea mitä liikkuu jos vähänkään kiinnostaa. Sitä kautta löytyy se "rakkauskin" ja naisen sydän pakahtuu ilosta. Panemalla.

Ei pidä jäädä tuleen makaamaan

20v Einolle sanoisin että seuraavat kymmenen vuotta elämästäsi tulevat olemaan hyvin antoisia mutta myös hyvin raskaita.

Ai niin. Se blondi sieltä duunipaikaltasi piti sinusta. Idiootti.

En minä tiedä tekisinkö mitään toisin. Kaikesta on oppinut jotain. Joitain pahimpia hölmöilyjä jättäisin tällä elämänkokemuksella väliin mutta ehkä nekin sitten kasvattivat.

Elämä on ollut vaikeaa ja vuodet kuluttavia. En silti yhtäkkiä keksi mitä tekisin toisin jos siihen olisi mahdollisuus. Olen aina yrittänyt pelata niillä korteilla mitkä olen saanut. Ahdistuneisuuteni takia naisjutut eivät ole olleet koskaan elämässä ajankohtaisia. Kyllähän ns. "elämätön elämä" välillä harmittaa, mutta minulla ei ole ollut muitakaan mahdollisuuksia. Masennus ja ahdistus ovcat kulkeneet jo nuorelta iältä mukana. Olen koittanut pärjäillä niiden kanssa. Välillä on kuitenkin jopa hauskaa, useimmiten ei. Tästä on kuitenkin vain yksi suunta ja se on eteenpäin.

20-vuotiaana en tiennyt että ei riitä että olet maailman mukavin ja fiksuin ja huumorintajuisin mies. Luulin että parisuhteet syntyy niin että kaksi henkisesti toisilleen sopivaa ihmistä kohtaa ja päättää alkaa seurustelemaan ja harrastamaan seksiä. Nykyään tiedän että yllä olevin konstein saat kyllä naisista kavereita mutta tyttöystävän saa vain vetoamalla naisten seksuaalisiin haluihin. On paljon parempi olla kuuma ja pantava ja flirtti kuin fiksu ja mukava ja huumorintajuinen ja kiinnostunut samoista jutuista.