TIEDETTÄ KÄYTETÄÄN MYÖS AIVAN VÄÄRÄÄN SUUNTAAN!!!
KATSOKAAPAS VAIKKA YLEN DOKUMENTTI HEHKULAMPPUHUIJAUS:
Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti, kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää, ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Tuotteiden elinikää on lyhennetty tieten tahtoen kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Muuan vaikutusvaltainen mainontaa tutkiva lehti totesi 1920-luvulla, että kestokulutushyödyke on bisneksenteon murheenkryyni.
Nykyaikainen kulutusyhteiskunta nojaa siihen, että tuotannon, kulutuksen ja roskiin heittämisen kehä ei koskaan katkea. Ympäristönsuojelijat pitävät tätä mahdottomana pitkällä tähtäimellä, mutta mitä vaihtoehtoja kuluttajilla on? Ykkösdokumentti tutkii kuluttamista Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa ja vetää johtopäätöksiä siitä, millaiset käytännöt ovat muotoutuneet nykytalouden perustaksi. Samalla nähdään hälyttävää kuvaa Afrikasta poisheitetyn elektroniikan hautausmaalta.
KATSOKAAPAS VAIKKA YLEN DOKUMENTTI HEHKULAMPPUHUIJAUS:
Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti, kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää, ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Tuotteiden elinikää on lyhennetty tieten tahtoen kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Muuan vaikutusvaltainen mainontaa tutkiva lehti totesi 1920-luvulla, että kestokulutushyödyke on bisneksenteon murheenkryyni.
Nykyaikainen kulutusyhteiskunta nojaa siihen, että tuotannon, kulutuksen ja roskiin heittämisen kehä ei koskaan katkea. Ympäristönsuojelijat pitävät tätä mahdottomana pitkällä tähtäimellä, mutta mitä vaihtoehtoja kuluttajilla on? Ykkösdokumentti tutkii kuluttamista Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa ja vetää johtopäätöksiä siitä, millaiset käytännöt ovat muotoutuneet nykytalouden perustaksi. Samalla nähdään hälyttävää kuvaa Afrikasta poisheitetyn elektroniikan hautausmaalta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eiköhän tossa ole ihan kysymys vaan ihmisten ahneudesta. En nyt ole varma yritätkö syyttää tiedettä siitä että sitä käytetään väärin. Jos yrität, olet hieman yksinkertainen.
Tottahan aloittaja kirjoittaa.
Jääkaapin termostaatit kestävät sen 3 vuotta kun ne on mitoitettu kestämään 3 vuotta. Elektroniikka kestää vain takuuajan kun komponentit on mitoitettu käymään ylikuumentuneina. Pesukoneen laakerit kestävät vain sen 2 vuotta kun tiivisteet on mitoitettu rikkoutumaan 2 vuodessa, jolloin vesi pääsee laakereihin tuhoten ne. Eikä laakeria voi vaihtaa kun se on niitattu paikalleen...
Japani on ollut alkujaan USA:sta alkaneen kestämättömän tuhokehtyksen edelläkävijä. Nyt nähdään konkreettisesti, mihin se johti ja johtaa Suomenkin.
Tahallatekoa ylivoimaisesti suurin osa kaikista "onnettomuuksista". Ahneus pettää viisauden!
Sanottiin että polkupyörät olivat paljon kestävämpiä kuin nykyään. Ennen osat olivat vankempia ja ne oli valmistettu paljon laadukkaammista metalleista. Polkupyörän kumitkin olivat paljon lujempaa materiaalia. Nykyisin polkupyörät hajoavat aivan tämän tästä ja niitä saa huoltaa aivan jatkuvasti. Jarrupalat esimerkiksi saa vaihtaa 2-3 kuukauden välein.
Meillä on vanhan mummonpyörä, jota ei juuri koskaan tarvinnut huoltaa, vaikka nykyisin siinä käytettävät osat kuten: jarrupalat ja renkaat; ovat nopeita kulumaan.
Katsoin taaannoin televisiosta dokumentin nailonsukasta, joka ennen kesti ikuisuuden ja kaava, jolla siitä saatiin hajoava oli miljoonien arvoinen.