Suunnilleen alueella Kankaanpää - Lavia - Kiikoinen - Sastamala - Huittinen - Punkalaidun - Urjala - Vesilahti on murteessa tietynlainen nuotti, jota on joskus kutsuttu "Satakunnan lauluksi". Se muistuttaa tamperelaisten puheenpartta, mutta tamperelaisilla sävelkulku ei ole samanlainen. Tampereen murre kuulostaa muutenkin verkkaisemmalta ja jämerämmältä kuin tuon satakuntalaisalueen, jossa ääntäminen on jotenkin "veltompaa" - tulee mieleen Väinö Linnan ilmaus "livekalan äänellä" puhumisesta. Puhetapa muuttuu täysin Kokemäeltä alkaen, Rauman seutu on aivan oma lukunsa, samoin Porin seutu.
Satakunnan historiasta ja satakuntalaisten alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Satakunta on kuitenkin esim. geneettisesti varsin poikkeava alue Suomessa, ja eräät tutkijat ovat päätelleet ruotsalaisten saaneen siellä vahvan jalansijan jo ennen varsinaista Ruotsin vallan aikaa. Vakka-Suomen "kalevalaisten" näkökulmasta siis Satakunta olisi ollut ruotsalaisten "Pohjolaa". Jotenkin kyllä intonaatio keski- ja itäosissa Satakuntaa tuo mieleen riikinruotsalaisten laulavan puhetavan.
Lisäksi mainitulla satakuntalaisalueella esiintyy poikkeuksellisen paljon sananalkuisia kr-, pr- ja tr-yhdistelmiä: kränätä, krookkia, krymppy, pruukata, präiskiä, pränkätä, trasu, tryki jne. Nestuuki-, hantuuki-, raakata-, sortteerata-tyyppistä sanastoa on myös runsaasti.
So what? Tarkoitukseni oli vain pohdiskella päällisin puolin supisuomalaisen satakuntalaisalueen mahdollisia ruotsalaisjuuria.
Satakunnan historiasta ja satakuntalaisten alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Satakunta on kuitenkin esim. geneettisesti varsin poikkeava alue Suomessa, ja eräät tutkijat ovat päätelleet ruotsalaisten saaneen siellä vahvan jalansijan jo ennen varsinaista Ruotsin vallan aikaa. Vakka-Suomen "kalevalaisten" näkökulmasta siis Satakunta olisi ollut ruotsalaisten "Pohjolaa". Jotenkin kyllä intonaatio keski- ja itäosissa Satakuntaa tuo mieleen riikinruotsalaisten laulavan puhetavan.
Lisäksi mainitulla satakuntalaisalueella esiintyy poikkeuksellisen paljon sananalkuisia kr-, pr- ja tr-yhdistelmiä: kränätä, krookkia, krymppy, pruukata, präiskiä, pränkätä, trasu, tryki jne. Nestuuki-, hantuuki-, raakata-, sortteerata-tyyppistä sanastoa on myös runsaasti.
So what? Tarkoitukseni oli vain pohdiskella päällisin puolin supisuomalaisen satakuntalaisalueen mahdollisia ruotsalaisjuuria.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kai jotkut ovat selvitelleet sitäkin murretta jo 1800-luvulta lähtien?
Ilman muuta ruotsalainen vaikutus on rannikoilla ollut selvä.
Tässä mainio esimerkki (musiikkipätkän jälkeen puhenäyte):
http://www.pukinsarventrootottajat.fi/fi/pusikosa.html
Tuo linkki saattaa selaimesta riippuen toimia eri tavoin. Se paras puhenäyte on "Poonusrantu"-nimisessä pätkässä, jossa Manta selostaa kutunjuuston tekoa.