...tai jotain sinnepäin, joka tapauksessa yli 11 astetta oli lämmintä.
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Maarianhamina?parameter=4&map=weathernow&station=2741 Lämpötila johtui säästä, meille Suomeen pääsi kiertämään melkosen lämmintä ilmaa jostain Espanjan tienoilta.
Sääennusteiden mukaan tässä taisi olla tämän vuoden maaliskuun lämpöennätys. Lämpimämpiä lukemia on mitattu mm. 60-luvulla, esimerkiksi 13,3 1961 Maarianhamina. Ja 2007 17.5... Joten aivan poikkeuksellisen lämmintä ei ole. En nyt viitsi lähteä samaa änkytyslogiikkaa toistamaan, mitä arvon AGW veljet tekivät kun pakkasta oli yli 40 astetta tuossa reilut kuukausi sitten.
Mutta mietityttää, että onko AGW:llä enempi kyntensä mukana syksy-talvi-kevät ajan lauhoissa säissä täällä Suomessa. Ykai ykainkertainen syy voisi olla ilmamassan energiasisältö. Keskeistä roolia tuossa esittää vesi. Eli esimerkiksi kavihuonekaasujen avulla lämpötila olisi noussut paikassa X vaikkapa 19 asteesta 20 asteeseen. Mikäli ilma on kosteaa, niin silloin lämpöenergiasisältö on muuttunut selvästi enempi kuin 0c vs. 1c, joten siinä mielessä ilmamassan jäähtyminen kestäisi pitempään, etenkään jos esimerkiksi konvektio ei kerkeä tehokkaasti jäähdyttämään....
Tuommoinen "tuhdimpi" ilma jos pääsee suoraan virtaamaan vaikkapa pohjoisnavalle, niin se näkyy lämpötiloissa. Mutta aikanaan lilluttua se jäähtyy, mikäli aurinko ei lämmitä. Vesipitoisuus putoaa pakosta jne... Ja lämpötila putoaa kuin putoaa lopulta täysin normaaleille tasoille.
Mutta kysymys mihin kukaan ei täällä ole osannut vastata: Mikä on AGW:n mahdollinen vaikutus vaikkapa Jomalabyn 11 asteen lämpötilan? Onko se 0 astetta, 1 astetta vaiko esimerkiksi 2.5 astetta?
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Maarianhamina?parameter=4&map=weathernow&station=2741 Lämpötila johtui säästä, meille Suomeen pääsi kiertämään melkosen lämmintä ilmaa jostain Espanjan tienoilta.
Sääennusteiden mukaan tässä taisi olla tämän vuoden maaliskuun lämpöennätys. Lämpimämpiä lukemia on mitattu mm. 60-luvulla, esimerkiksi 13,3 1961 Maarianhamina. Ja 2007 17.5... Joten aivan poikkeuksellisen lämmintä ei ole. En nyt viitsi lähteä samaa änkytyslogiikkaa toistamaan, mitä arvon AGW veljet tekivät kun pakkasta oli yli 40 astetta tuossa reilut kuukausi sitten.
Mutta mietityttää, että onko AGW:llä enempi kyntensä mukana syksy-talvi-kevät ajan lauhoissa säissä täällä Suomessa. Ykai ykainkertainen syy voisi olla ilmamassan energiasisältö. Keskeistä roolia tuossa esittää vesi. Eli esimerkiksi kavihuonekaasujen avulla lämpötila olisi noussut paikassa X vaikkapa 19 asteesta 20 asteeseen. Mikäli ilma on kosteaa, niin silloin lämpöenergiasisältö on muuttunut selvästi enempi kuin 0c vs. 1c, joten siinä mielessä ilmamassan jäähtyminen kestäisi pitempään, etenkään jos esimerkiksi konvektio ei kerkeä tehokkaasti jäähdyttämään....
Tuommoinen "tuhdimpi" ilma jos pääsee suoraan virtaamaan vaikkapa pohjoisnavalle, niin se näkyy lämpötiloissa. Mutta aikanaan lilluttua se jäähtyy, mikäli aurinko ei lämmitä. Vesipitoisuus putoaa pakosta jne... Ja lämpötila putoaa kuin putoaa lopulta täysin normaaleille tasoille.
Mutta kysymys mihin kukaan ei täällä ole osannut vastata: Mikä on AGW:n mahdollinen vaikutus vaikkapa Jomalabyn 11 asteen lämpötilan? Onko se 0 astetta, 1 astetta vaiko esimerkiksi 2.5 astetta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikös tuo liene kylä Jomalassa, eli Jomalaby Affenanmaalla.
Jokohanne pääsee perunanistutukseen, kovasti myöhässä kylläkin.
Odotan innolla heidän Ålands pakastemuussia, että toivottavasti satokausi riittää siellä. Ja teille muillekkin pitää olla herkkuanne Taffelchipsejä.
Toivotaan että ilmaston kylmeneminen sallii sadon onnistuvan vielä tämän kerran.