Lentokone koskettaa 180 km/h kiitorataan, jarruttaa pyöräjarrulla joiden kitkakerroin on 0.6 ja koneen liitosuhde 25 .
Jarrutusmatka ?
Jarrutusmatka ?
Jarrutusmatka ?
Miten menee.
7214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Perus liike yhtälöllä
s=v^2/2a
Alkeet on hyvä opetella.
Ei taida peruskaava riittää.
Siipihän kantaa maassa liikkuessakin ja ilmanvastuskin pitäisi lisätä.
Kaiketi tuo on laskettavissa, - miten ?
Noilla tiedoilla ei voi ratkaista ilmanvastusta. Liitoluvusta voi ratkaista vastuksen ilmassa mutta maassa se on eri maaefektistä, koneen asennosta, laipoista, spoilereista jne johtuen. Lisäksi ilmanvastus on verrannollinen nopeuden neliöön joten hidastuvuuslaskusta tulee aika monimutkainen. Kaiken lisäksi, jos siiven nostovoimasta (osittain) johtuva ilmanvastus otetaan huomioon niin eikö silloin pitäisi ottaa huomioon myös se nostovoima, eli koneen koko paino ei ole välittömästi pyörillä kun ne koskettavat maata.
Jos tämä on joku koulutehtävä niin on aika huono sellainen.
Kaikkiin sanallisiin tehtäviin on helppo löytää lukuisia spekulatiivisia muuttujia.
Niiden kaikkien määritys tai poissulkeminen on lähes mahdotonta, joten yleensä on oletettava olosuhteiden esim rullauksen aikana, niin koneen asennon, lentotilan, kuin muidenkin vaikutusten, säilyyvän vakiona, koska muutoksista ei ole mainintaa.
Jos noin, niin laskukaava lienee taspainoyhtälö, jossa liikettä vastustavat voimat :
pyöräjarrut: =
mGµ ( 1-(v/v0)^2),
ja ilmanvastus: = mG/L*(v/v0)^2,
ovat yhtäsuuret kuin hidastuvuusvoima:
= m dv/dt
Jarrutusmatka pitäisi tuolla selvitä, laskekoot viitseliäämmät.
Ymmärrätkö mitä liitosuhde tarkoittaa?
Uskoisin.
Voin olla väärässäkin,mutta käsitän että se on koko lentolaitteen, ei pelkän siiven, kyky liitää ilman ulkoista energiaa.
Lyhyemmin matkan suhdetta vajoamaan.
Tuosta voi pyöritellä että ilmanvastukseen kuluva työ on sama kuin massan vajoama, eli liitosuhde on myös nostovoiman suhde vastusvoimaan ja edelleen vaakalentoon tarvittava voima on koneen massa jaettuna liitosuhteella jne. jne.
Wiki varmaan auttaa tässäkin.
Em tehtävässä siitä saa ilmanvastuksen kivuttomasti.
Massa ei vaikuta liitolukuun. Purjelento oppitunnilla kuuntelin äimän käkenä moista väitettä. Kävin hinauskelpuutusta, niin silloin siihen tarvittiin myös tuo pahvi.
Niin massa ei vaikuta liitolukuun, lentonopeus kasvaa massa kasvaessa mutta liitoluku pysyy samana. Kai siinä joku raja tulee vastaan, kun painoa tulee tarpeeksi, alkaa liitolukukin pudota. Yllättäen styroksinen lennokkikaan ei ole hyvä (liian keveä).
Lieneekö tuo liitoluku tuossa tehtävässä tarkoituksella sekoittamassa. Koska nyt kone ei lennä ja tuskin kone on kannuskone jolloin ilmanvastus on pieni. vaikka siivillä olisi ja on asetuskulmaa runkoon nähden.