Luu kurkkuun urkkijoille

Omat, hellät luuni näihin yllätävän julmiin kysymyksiin, joista kysyjät harvoin ymmärtävät julmuuden astetta:

A) Kenen kanssa seurustelet tällä hetkellä/onko sinulla poika/tyttöystävää/ mitä poika/tyttöystävällesi kuuluu?

Vastaan, etten seurustele juuri nyt ja etten ole seurustellut moneen vuoteen. Useat kysyjät pelästyvät sitä, että joku sanoo suoraan olleensa ilman seuraa yli vuoden (naurettava aika raja) ja eivät uskalla kysyä enää mitään lisää. He varmaan pitävät sinua jo täysin toivottomana tapauksesta ja päivittelevät kohtaloasi selkäsi takana.

Selän takana kuiskimista voi yrittää välttää keksimällä uskottavia tekosyitä sinkkuudelleen joista kaikkein hyväksyttävimpiä ovat: on ollut kova kiire uran/opiskelun/työn/sairastuneen perhenjäsenen takia TAI viimeinen suhde oli niin kamala, että tässä nyt tarvitaan aikaa "parantumiseen". Nämä ovat asioita, joita muut haluavat kuulla, olisivat ne totta tai ei.

Täsä vaiheessa en lisää vettä myllyyn eli en lähde itse selittämään, miksi olen sinkku. Pyrin lopettamaan keskustelun heti alkuun vastaamalla mahdollisimman lyhyesti: En seurustele tällä hetkellä. Sitten kysyn nopeasti jonkun kysymyksen muusta aihepiiristä kysymyksen esittäjälle "On ilmoja pidellyt. Tuleekohan yhtä kuuma kesä kuin viime vuonna?" :D

Keskusteluja voi itse ohjata pois sinkkuus- teemasta ensimmäisen sinkku-kysymyksen jälkeen. Jos hakee sääliä, on varmaa, ettei sinkku-teemasta pysty irtaantumaan helposti.

B) Ai jaa, olet sinkku. Miksi et ole löytänyt ketään? / Miksi et seurustele? /Mikä mättää, kun pidät itseäsi sinkkuna?

Jälleen lyhyin vastaus yleensä tyrehdyttää keskustelun heti alkuunsa. Vastaan: "Eipä ole ketään löytynyt". En lähde tilittämään, kuinka monta deitti-ilmoitusta on ollut ja kuinka kavereilta on kyselty sokkotreffien järjestämistä heidän kavereiden kanssa jne. Jos kuittaa takaisin, ettei se parin löytäminen ole niin helpoa kuin annetaan ymmärtää, voi olla varma, että sinkkuudesta tullaa jauhamaan vielä pitkään...

Jos jatkokysymys on "Miten niin ei ole löytynyt, etkö yritä löytää?" jatkan vaan toistamalla "Ei ole löytynyt."

Rehellisyys ja suoruus hämmentää monia tarpeeksi, jotta he itse vaihtavat puheenaihetta.

C) No mutta sinähän olet niin kaunis/ihana/kiva/luotettava/hyvä tyyppi, ettei sinun pitäisi olla sinkku. Taidat olla liian nirso/vaativa. Oletko koitanut laskea rimaa ja avoimielin yrittää tavata uusia ihmisiä, yritää edes seurustella?

Tämä nirsouden syyte on varmaan sitä kuran kermaa, mitä sinkkuna saa. Eivätkä kysyjät varmaan pahaa tarkoita, suurin osa varmaan luulee vain kannustavansa ja kehuvansa sinkkutoveriaan. Itse vastaan, että kyllähän ne vaatimukset on aika kohtuuttoman kovat, kun vaadin jotain tunteita toista ihmistä kohtaan ennenkuin alan seurustelemaan hänen kanssaan.

Tiedän kyllä, että kysyjä varmaan tarkoittaa fyysisiä ominaisuuksia, josta nirsoilen mutta niihin en omissa puheissani viittaa. Kaikilla meillähän on vaatimuksia seurustelukumppaneista, mutta sinkulle niitä ei vaan sallita.

D) Et tästä enää mihinkään nuorru. Kohta se biologinen kellokin alkaa tikittää. Kai sinä perheen haluat joskus perustaa?

Nuorelle naiselle tämä on hankala kysymys. Jos nuorena naisena lähtee väittämään ettei biologista kelloa kyllä ole tai ettei halua koskaan lapsia, niin sen keskustelun tai itseasiassa väittelyn tulee häviämään. Kukaan ei tahdo uskoa, että maa päällään kantaa nuoria naisia, jotka eivät jossain vaiheessa haluaisi perhettä. Kaikille tulee vain paha mieli perheenperustamis-kädenväännöstä.

Itse yleensä muistutan kysyjää vain tässä vaiheessa, kuinka nuori olen, aikaa on vielä. Saatan myös mainita, että nykyäänhän suurin osa esikoisista saadaan vasta kolmenkympin jälkeen. Maininta lapsen kasvattamiseen tarvittavista resurssien puuteesta (kuten se mies ensinnäkin...) auttaa myös yleensä.

E) Se sinun entinen oli kyllä niin hieno mies/nainen. Mitä hänelle oikein kuuluu? Oletekko tavanneet?

Se on kyllä kumma juttu, että jos kysyjä ei saa tarpeeksi sinkkuudesta urkkimisesta esim. meheviä juoruja sinkun hurjasta sinkkuelämästä a.k.a erinnäisistä irtosuhteista, niin sitten aletaan muistelemaan sinkun entisiä ja urkkimaan tietoja exien nykyisistä tekemisistä. Pahimmillaan tähän kuuluu ylistävät puheet entisestä ja päälle vielä haukut sinkulle, että mitäs menit sellaisen kultakimpaleen hyppysistäsi päästämään.

Tämä kaikki tulee yleensä sellaisella vuodatuksella, että sanaa on vaikea saada sanotuksia väliin. Itse yleensä vain totean, etten ole pitänyt exääni yhteyttä ja en ole kuullut hänestä mitään. Sanoin näin, vaikka se ei pitäisi edes paikkaansa.

Jos en tiedä mitään, ei voida myöskään asiasta puhua mitään.

Exien ylistyspuheisiin en yleensä kommentoi paljoa mitään muuta kuin vähän komppaamalla, että olihan se ihan hyvä tyyppi. En koskaan lähde muistuttamaan toisia, miksi suhteeni tähän loistoyksilöön aikoinaan päättyi tai kuka jätti kenetkin.

Minä olen kohauttanut vastaukseksi olkapäitäni, mikä onkin yleensä riittänyt.

Selän takana tietysti on sitten puhuttu urakalla ja spekuloitu, mahdanko olla (kovinkin) frigidi, luonnevikainen, lesbo tai - miesten mieliajatus - kovasti vain pettynyt aiempiin kokemuksiini eli ihan kenen tahansa vietävissä vähäksi tai pidemmäksi aikaa.

Ainoa huomautus, josta olen ärsyyntynyt vastaamiseen asti, on "Mutta sinähän saisit ihan kenet tahansa haluat!" Tähän olen tarttunut näennäisellä innolla ja kysynyt, keitä olisi juuri nyt tarjolla, ja osoitellut paikallaolijoita ja maininnut nimiä. Vastaamattomuudesta päätellen en sitten olisikaan saanut ihan ketä tahansa, mutta ainakin huomautteluja ja kyselyjä ei ainakaan tarvinnut enempää kuunnella.

"Ainoa huomautus, josta olen ärsyyntynyt vastaamiseen asti, on "Mutta sinähän saisit ihan kenet tahansa haluat!" Tähän olen tarttunut näennäisellä innolla ja kysynyt, keitä olisi juuri nyt tarjolla, ja osoitellut paikallaolijoita ja maininnut nimiä. Vastaamattomuudesta päätellen en sitten olisikaan saanut ihan ketä tahansa, mutta ainakin huomautteluja ja kyselyjä ei ainakaan tarvinnut enempää kuunnella. "

Loistava näpäytys takaisin! Ihmiset ovat niin ajattelemattomia puhuessaan sinkuille.

En koe kovin kiusalliseksi tuollaisia kysymyksiä, vaikka en ehkä niistä haluaisi puhua tai asia ei kiinnostaisi. Mitä sitten vastaisin...

"Kenen kanssa seurustelet tällä hetkellä"

En kenenkään


"Onko sinulla poika/tyttöystävää"

Ei ole


"Mitä poika/tyttöystävällesi kuuluu?"

Ei minulla ole, tai emme ole enää yhdessä, mutta hänelle kuuluu hyvää, tai en tiedä, sillä emme ole enää yhdessä


"Miksi et ole löytänyt ketään?"

En tiedä


"Miksi et seurustele?"

En ole löytänyt ketään


"Mikä mättää, kun pidät itsäsi sinkkuna?"

Ei ole löytynyt ketään



"No mutta sinähän olet niin kaunis/ihana/kiva/luotettava/hyvä tyyppi, ettei sinun pitäisi olla sinkku."

Ehkä vastaisin ihan vain ":-)" tai sitten kiitos vaan, halutko lähteä treffeille/olisko sulla jotain sopivaa ehdokasta?


"Taidat olla liian nirso/vaativa."

Voi olla


"Oletko koitanut laskea rimaa ja avoimielin yrittää tavata uusia ihmisiä, yritää edes seurustella?"

En


"Et tästä enää mihinkään nuorru. Kohta se biologinen kellokin alkaa tikittää. Kai sinä perheen haluat joskus perustaa?"

Voi olla, mutta en halua vielä


"Se sinun entinen oli kyllä niin hieno mies/nainen. Mitä hänelle oikein kuuluu? Oletekko tavanneet?"

En tiedä, sillä emme ole tavanneet, tai hyvää hänelle kuuluu olemme muutaman kerran kohdanneet.

Ei ja jaa

Niiden muunnelmat ja lähisukulaiset, on hyviä vastauksia.

Riippuu varmaan aika paljon piireistä toikin miten näistä asioista ahdistellaan. Tai ehkä naisia sitten ahdistellaan jotenkin enempi. Aika vähän noita kyselyitä nimittäin tulee ja joku perinteinen "en nyt tällä hetkellä" tuntuu riittävän tyydyttämään useimpien uteliaisuuden. Jotkut kysyy vähän härskimmin yksityiskohtia, mutta mitäpä ne niille kuuluu. Noikin utelut tyrehtyy parhaiten niin, että vastaa jotakin sopivan epämääräistä josta ei oikein voi enää jatkaa juttua mitenkään järkevästi.

Aika vaikea keksiä mitään yleispätevää, mutta kun ei ruoki ihmisten uteliaisuutta säännöllisesti, niin kyllä ne kyselytkin yleensä loppuu. Samahan se on mitä ne sun elämästä ajattelee, jos kuitenkin itse olet tyytyväinen valintoihisi. Yleensäkin aika mautonta alkaa utelemaan jossain seurueessa noin tarkkaan jonkun henkilökohtaisia asioita, että ei oo ainakaa täällä päin kovin yleisesti ollu tapana tollanen.

Mitenkö vastaan uteluun että " Seurustelenko?"

Vastaan että " Mitä se sulle kuuluu?" ja vastaan sen sellaiseen sävyyn että jatko
kysymyksiä ei kuulu.

Eipä onneksi ole itselleni paljoa noita sinkkuuteni uteluita sattunut kohdalle, joskus toki noihin ikäviin kysymyksiin joutuu toki vastaamaan, mutta usein sen saa kuitattua ihan helposti sillä että kerron etten tapailu juuri tällä hetkellä ketään. Yleensä ihmiset tyytyvät tuohon vastaukseen eikä noita jatkouteluita tule.

On niitä kyselyitä ollut viimeksi tänään, no sanoin siihen sellaista että eipä ole tullut vielä vastaan tarpeeksi kiinnostavaa naista. Minkäs sille mahtaa kiinnostavat on jo varattuja tai sitten on vapaanakin mutta en vain kohtaa sopivaa. Siihenpä ne utelut usein jääkin, kun kerron tuon.