Mistä on lähtöisin naisten inho muita naisia kohtaan? Eläin- ja ihmiskunnassa ovat urokset ja miehet aina kilpailleet nartun ja naisen huomiosta, mutta mikä tekee poikkeuksen narttujen ja naisten välillä? Teen tutkielmaa tästä aiheesta ja haluan muiden näkemyksiä aiheesta, vaikka tiedän jo etukäteen, etten ole ainoa joka näin ajattelee.
Olen itse seurannut niin läheltä - kuin - kaukaa tätä aihetta ja mielessäni on aivan liikaa kysymyksiä koska naisten taisto miehistä on lisääntynyt. Kuka saa parhaimman uroksen?
Maailmassa on määritelty ihannekuva naisesta, voisiko siinä olla syy? Naisten tulee olla kauniita, kiinteävartaloisia - isoilla etupehmusteilla - , päästä pitää löytyä järkeä ja heidän on pystyttävä alistumaan miehelleen, mutta olla kuitenkin ärhäkkä tilanteessa, joissa pitää pystyä pitämään omistaan huolta (miehet ja lapset). Onko näitä naisia oikeasti olemassa? Vai onko kaikki vaan silmiä huijaavaa lumetta, jota syötetään maailmalle? Voisiko tässä olla syy naisten kilpailuviettiin, tarve olla muita parempia? Keitä muita varten olemme täällä? Onko tässä se pahan alku joka vaivaa nyky-yhteiskuntaa? Mistä tulee tarve tavoitella aina korkeinta paikkaa?
Eivätkö ihmiset yleensä osaa tyytyä siihen mitä heillä jo on ja pitää niistä kiinni? Aina on tarve esittää parempaa - silti - kuka kykenee oikeasti sanomaan toiselle ihmiselle päin naamaa, mitä hän tästä ajattelee? Jokaisen naisen päässä jylläävä ”vittu mikä ämmä”, ei koskaan osu kuin seuraavalle puoluetoverille, joka loppupeleissä hänkin on ”vitun ämmä”. Tällä me juuri esitämme tätä ihannenaista eli hyvin käyttäytyvää naista. Mutta vain kun selkämme käännämme niin jo on heti eri ääni kellossa. Näitä esiintyy jokapäiväisessä maailmassa, toisissa vain vähemmän kuin toisissa. Oletteko huomanneet ja mitä ajattelette?
Kertokaa mielipiteitänne ja omakohtaisia kokemuksianne - myös miesten kommentit ovat kullan arvoiset - !!!
Olen itse seurannut niin läheltä - kuin - kaukaa tätä aihetta ja mielessäni on aivan liikaa kysymyksiä koska naisten taisto miehistä on lisääntynyt. Kuka saa parhaimman uroksen?
Maailmassa on määritelty ihannekuva naisesta, voisiko siinä olla syy? Naisten tulee olla kauniita, kiinteävartaloisia - isoilla etupehmusteilla - , päästä pitää löytyä järkeä ja heidän on pystyttävä alistumaan miehelleen, mutta olla kuitenkin ärhäkkä tilanteessa, joissa pitää pystyä pitämään omistaan huolta (miehet ja lapset). Onko näitä naisia oikeasti olemassa? Vai onko kaikki vaan silmiä huijaavaa lumetta, jota syötetään maailmalle? Voisiko tässä olla syy naisten kilpailuviettiin, tarve olla muita parempia? Keitä muita varten olemme täällä? Onko tässä se pahan alku joka vaivaa nyky-yhteiskuntaa? Mistä tulee tarve tavoitella aina korkeinta paikkaa?
Eivätkö ihmiset yleensä osaa tyytyä siihen mitä heillä jo on ja pitää niistä kiinni? Aina on tarve esittää parempaa - silti - kuka kykenee oikeasti sanomaan toiselle ihmiselle päin naamaa, mitä hän tästä ajattelee? Jokaisen naisen päässä jylläävä ”vittu mikä ämmä”, ei koskaan osu kuin seuraavalle puoluetoverille, joka loppupeleissä hänkin on ”vitun ämmä”. Tällä me juuri esitämme tätä ihannenaista eli hyvin käyttäytyvää naista. Mutta vain kun selkämme käännämme niin jo on heti eri ääni kellossa. Näitä esiintyy jokapäiväisessä maailmassa, toisissa vain vähemmän kuin toisissa. Oletteko huomanneet ja mitä ajattelette?
Kertokaa mielipiteitänne ja omakohtaisia kokemuksianne - myös miesten kommentit ovat kullan arvoiset - !!!
Vastaukset 27
Vanhimmat
voisin tähän sanoa ihan samaa :D
Näin miehenä tässä heitä arvauksen: kyse on naisten välisestä kilpailusta ja samalla kateudesta, ja myös siitä että miehillä on naisille tietty käyttöarvo ja hyötysuhde, mutta toiseen naiseen ei ole muuta kuin sellainen liittolais- ja purkautumis/avautusmissuhde joiksi valikoituu harva nainen. Muut naiset on sitten naiselle täysin vailla mitään käyttöarvoa, siksi heihin suhtaudutaan vihamielisesti tai pelkästään vertailemalla itseensä tyyliin ("olen parempi kuin tuo, tai ajattelen että olen parempi kuin tuo vaikka olen kateellinen tuolle kun sillä on jotain mitä minulla ei").
Tämä nyt oli tällainen hieman abstrakti ajatus, en tiedä tuliko tolkkua.
Lisäys: olen myös huomioinut että naiset on tietyllä tapaa enemmän keskittyneitä sosiaalisuuteen, siis siihen että mikä on heidän paikkansa yhteisössä, ja naisille on tärkeää se minkälainen perhe ja puoliso ja status hänellä/heillä on sosiaalisella kentällä. Tästä syystä naiset ovat myös kilpailualttiimpia sosiaalisten asioiden suhteen, eli kisailevat toisten naisten kanssa aggressiivisemmin. Ja naiset ovat myös enemmän tunneihmisiä kuin miehet siitä syystä se kilpailu ilmenee tunteikkaana - ollaan helpommin kateellisia, vihaisia, katkeria, ylpeitä, vahingoniloisia ja seuraa sitä draamaa paljon herkemmin. Miesten väliseen kilpailuun ei liity samanlaista tunteikasta eläytymistä, tai miehet kätkevät sen paremmin. Siksi naisten välinen kisailu näyttää paljon vihaisemmalta ja tunteikkaammalta.
tutkielmaa ole tekemässä. Merkillistä että naisten pitäisi tulla keskenään kaikki toimeen ja jos joku ei pidä jostain tyypistä, niin vika on sukupuolessa. Tai jos naiset väittelevät kovasanaisestikin jostakin, niin silloinkin syy joidenkin mielestä on vain naisen sukupuolessa. Ei kukaan osoita miehenkään sukupuolta silloin kun miehet riitelevät, vihoittelevat ja tappelevat keskenään. Miehet eivät ole leppoisia, mukavia ja reiluja jätkiä, jotka nyrkkitappelunkin jälkeen vain lyövät kättä päälle. Tuo on pelkkä miehinen stereotypia. Jos se olisi noin, ei maailmassa olisi jatkuvia sotia, eikä miljoonia lapsia kuolisi nälkään rahojen valuessa asetehtailijoiden taskuihin.
Olen miettinyt että miksi miehiä innostaa ajatus keskenään riitelevistä naisista ja olen tullut siihen tulokseen, että syynä täytyy olla pelko siitä, että naiset eivät tarvitse miehiä. Sama pelko on varmasti ollut takana silloinkin kun naisilta on evätty oikeudet työhön ja opiskeluun ja laitettu nainen miehen holhouksen alaiseksi. Sittemmin naiset ovat taistelleet itselleen nykyiset oikeutensa, mutta jos naiset vain riitelevät keskenään, niin eivät he silloin ole tasa-arvoa vaatimassa, mikä varmasti sopii tietyille miehille paremmin kuin hyvin. Siksi näitä mielikuvia pyritään ylläpitämään ja toistamaan. Toinen mielikuva on kylmä uranainen, tai ilkeä johtajanainen, vaikka tutkimusten mukaan sekä miehet että naiset pitävät enemmän naisjohtajista.
Ps. Eläinnaaraita kutsutaan naaraiksi, koiranaaraat ovat narttuja.
Sotia ohjaa lähinnä taloudelliset tai muut valtapoliittiset intressit, ei se liity siihen että kukkopojat pörhistelee keskenään ja vihoissaan lyö toisiaan nuijalla. Kyllä se on ihan kylmän rationaalista tappamista. Sitä paitsi pitääkö sun ottaa tällaiset laajat maailmanpoliiittiset ja yhteiskunnalliset näkökulmat kehiin kun puhut miehistä. Tunnustat implisiitisti että miehet johtaa maailmaa, koska jos sodat ja ekokatastrofi on miesten syy. Aika hienoa syyllistämistä ihmiseltä joka väittää ettei pitäisi alkaa sukupuolta syyttämään.
Miehet johtaa maailmaa, kenelle se nyt muka on epäselvää? On päättäjien joukossa naisiakin, mutta selvä enemmistö maailman valtaapitävistä on miehiä. On sitten kyse poliittisesta, taloudellisesta tai uskonnollisesta vallasta. Yhtä kaikki.
Pointti olikin siinä, että kun kerran näin on, niin miten jatkuvat konfliktit ovat mahdollisia, miksei ne miehet - rentoja, reiluja ja lupsakoita kun ovat, vain kaverillisesti lyö kättä päällä ja sovi riitansa? Siksi tietysti kun em. stereotypia ei pidä paikkaansa.
Joo, tottakai voidaan sanoa tappamisen olevan rationaalista. Minkä tahansa asian voi järkeistää, kysy vaikka natseilta. Ei se mitenkään poissulje taustalla ollutta vihaa.
Ihmettelin vain että miksi sukupuolta osoitetaan silloin kun naiset keskenään kinastelevat, mutta ei silloin kun miehet niin tekevät? Sitten syy löytyykin asiasta. Onko todella vielä niin, että mies on ihminen ja nainen edustaa sukupuolta?Vaikka näyttöä löytyy miesten keskinäisestä vihanpidosta pilvin pimein. Ketkä kiusaavat miehiä armeijassa? Keiden kanssa jalkapallohuligaanit ja katujengit tappelevat ja nokittelevat keskenään? Jne. Ja tilastollisestihan se on mies, joka tappaa ja pahoinpitelee eniten niin toisia miehiä kuin myös naisia.
Tottakai nainenkin on naiselle susi, mutta jos yleistämään lähdetään, niin sanoisin että mies on ihmiselle susi. Sillä kuka muu se on toisia miehiäkin alistanut ja orjuuttanut eniten, ellei toinen mies?
Mutta eihän kukaan täyspäinen ajattele, että tässä on minun perhe ja minun lähipiiri ja kaikki sen ulkopuolella olevat ovat uhka sille ja siten viha_miehiä_.
vaikka tutkimusten mukaan sekä miehet että naiset pitävät enemmän naisjohtajista.
BULLSHIT! asia on ihan päinvastoin.
Onko tosiaan tutkimusten mukaan asia päinvastoin? Linkitäpäs siihen tutkimukseen.
Aivan dorka juttu. En vihaa naisia sen enempää kuin miehiäkään. En kylläkään pidä ihmisten joistakin tavoista ja vääräästä asennemaailmasta, mutta ne kuuluvat inhimilliseen elämään, ei niitten perusteella tarvitse ketään vihata.
Viha kuuluu sitäpaitsi samaan sarjaan sellaisten negatiivisten tunteitten kanssa kuin esim. kateus ja häpeäminen. Kaikki sellaiset syövät ihmiseltä positiivista energiaa ja johdattelevat väärälle polulle ihmisyydestä.
Sinun on nyt hyvä käydä tapaamassa kahta ihmistä:
1. tutkielmasi ohjaajaa, joka kertoo sinulle, mistä saat oikeat ohjeet tutkielman tekemiseen, ja
2. koulupsykologia, joka alkaa käsitellä päässäsi jylläävää "vittu mikä ämmä" -pakkomiellettä ja katkeruuttasi tuntemattomiakin naisia kohtaan.
Vakavasti otettavassa tieteellisessä tutkimuksessa ei varmasti voida myöntää, että naiset ovat ihmissuhdemielessä kovempia kuin miehet. Naiset itsekään eivät sitä myönnä. Karkeasti yleistäen suhteet ovat naisten laji, rahan kokoaminen miesten.
Mahdollisimman älykkään, varakkaan ja terveen, miehen pyydystäminen ja hänestä kiinni pitäminen on naiselle tärkeää jälkeläisten saannin sekä pesueen hyvinvoinnin kannalta. Muut naiset ja heidän lapsensa ovat potentiaalinen uhka. Tämä kaikki lienee kirjoitettuna naisten perimään siinä samalla kuin halu lisääntyä.
Usein unohtuu, että on myös naisia, jotka ovat enemmän kiinnostuneita asioista kuin ihmisistä ja suhteista näihin. He eivät halua kisata miehistä, vaan luottavat, että seuraa löytyy kyllä. Tämän paineettomuuden huomaa erityisesti naisista, jotka tietävät, etteivät koskaan halua omia lapsia. He eivät jahtaamalla jahtaa miestä itselleen, eivätkä juurikaan näe muita naisia kilpailijoina.
ainakaan pidä muita naisia ja lapsia uhkana..... Siis jos on oikeasti hyvän miehen itselleen napannut, niin se hyvä mies ei ikinä petä, vaikka mitä tyrkkyä olisi tarjolla, sillä hyvä ja älykäs mies tietää oman naisen ja lapsiensa arvon sekä menetyksen hinnan. Kuin ei myöskään hyvä ja älykäs nainen ikinä petä omaa miestä, vaikka tulisi rikkaampi ja raamikkaampi mies vastaan.
Monet ämmät yrittää tahallaan rikkoa "ystävänsä" parisuhteita. Ne ämmät ovat c luokan ämmiä, joilla ei ole aivoja eikä mitään muutakaan, paitsi katkeruus ja kostonhimo. Jätän sellaiset ihmiset täysin omaan arvoonsa. On silti myös olemassa fiksuja naisia, jotka on aidosti toisilleen ystäviä. Naisesta jos saa hyvän ystävän, se on lopunikää. Miehestä ei voi olla varmuutta, sillä jos narahtaa pettämisestä, se on poikki, vaikka olisi 20v. yhteishistoriaa takana.
Aika sairasta toi että lapsetkin olisi uhka...parempi ilman koko miestä, niin ei ole uhkiakaan. Ja samako ei muuten koskisi miehiä, siis tämä kuviteltu uhkajuttu.
Äitiyden myyttisyys elää vahvana.. Kaikki äidit ja lapset ovat jollain tapaa pyhiä. Synnyttänyt nainen on epäilemättä hyvä, lämmin ja hellä kaikkia lapsia kohtaan, vaikka osa on aikamoisia piruja ihan omillekin mukuloilleen. On vaikea myöntää, että ihminen säilyttää luonteensa ikävät piirteet, vaikka tekisikin lapsen tai useampia.
Elämän varrella olen törmännyt rouviin, jotka ovat naama punaisena huutaneet muiden lapsille, jopa uhkailleet heitä, vaikka heidän oma jälkeläisensä on tehnyt väärin ja olisi ojennuksen tarpeessa. Jokunen suorapuheinen täti on laukaissut kai huomaamattaan, että tekee ihan mitä vaan omien lastensa puolesta, mutta ei muutoin lapsista perusta. Legendaarisia ovat kertomukset ilkeistä äitipuolista ja eronnoista naisista, jotka eivät voi sietää ex-puolisonsa uusia lapsia. Monille naisille nykyisen puolison lapset aiemmista suhteista ovat kova pala.
Nämä tunteet ovat hankalia ja arkoja niin, että harva kehtaa myöntää niitä edes itselleen.
"En minä ainakaan pidä muita naisia ja lapsia uhkana....." toisaalta sama kirjoittaja jatkaa mm. "Monet ämmät yrittää tahallaan rikkoa "ystävänsä" parisuhteita. Ne ämmät ovat c luokan ämmiä."
Ahhh niin naisellista!
Herran pieksut, mitä soopaa. Mutta se on totta, että "naiset ovat kovempia", on pakko olla, että pärjää kaikenkarvaisten mieäsotusten kanssa ja saa suoraviivaisen pollan arvoitukset selville ja selviää elämästä niistä huolimatta.
Salli mun nauraa, ei mene läpi, muka tutkielma tuollaisesta! :D
Viha toisia kohtaan kohtaan ei ole sukupuolesta riippuvaa, mutta ehkä ilmenee naisten välillä enemmän kuin miesten? Suurin osa tuosta vihasta on kateutta, koska ihmiset ovat sellaisia luonteeltaan, vaihtelua tietenkin esiintyy.
Pettymykset ja niistä ylipääsemättömyys on se energialähde, mistä kaunaisuus saa ravintonsa.
Suurin osa suomalaisista naisista on kateellisia.
Täällä pitää kulkea marimekon raitapaita päällä lättäpohjaisissa kengissä poikatukaksi tai kananpyrstoksi kynityssä mustaksi värjätyssä tukassa jossa on valkoisia tai punaisia raitoja.
Tässä maassa ei hienostelijoita hyvällä katsota...rumat ne vaatteilla koreilee sanotaan.
Tyttäristä kasvatetaan justiinoita jotka pärjää -30 asteen pakkasessa 6 kuukautta vuodessa....mutta miksilöhän siperiassa naiset on silti niin naisellisia vaikka siellä on vieläkin karummat talvet???
Siksi kai hyvältä tuoksuvat ja tyylikkäästi pukeutuvat hygieniset miehetkin leimataan heti hinteiksi, naismaisiksi ja homppeleiksi? "tosimies ei dödöä käytä", "homot ne vaatteilla koreilee" ja "miehen pitää olla miehekäs eikä mikään neiti". Että kyllä se kateus vaan jyllää miestenkin puolella..
Jeees, kateus on kansansairaus nro 1. Mutta silti ei saa yleistää, kaikki eivät ole.
Jep, saman olen havainnut itsekin.
Kammottavaa seurata läheltä kun naislaumasta yksi korotettiin lauman pomoksi.
Äijäporukalla lyöty hupimielessä vetoa kuinka kauan kestää ennenkuin helevtti on totaalisen irti.
Asenteesi on syvältä. Naisvaltaisilla aloilla myös pomot / esimiehet ja muutkin pikkujohtajat voivat olla naisia. Ei siellä ole muunlaista helvettiä irti kuin se, että naispomot ovat liian kilttejä, eivätkä osaa vaatia ylempiä (mies)pomoja vastuuseen yhtään mistään. Esim. siitä, että ns. säästökuurien nimissä henkilöstömäärät vähennetään niin minimiin, että jäljelle jäävät repivät selkänahastaan monen ihmisen työpanoksen.
Siinä sulle helvettiä, eikä se helvetti johdu naislaumasta, vaan sekopäisistä päätöksentekijöistä, jotka ovat useimmiten miehiä vieläkin.
Aiheesta ylipäätänsä. Itse olen huomannut, että kun on karistanut harteiltaan koko ajatuksen, että naiset jotenkin kauheasti vihaisivat toisiaan ja kilpailisivat, niin sitä vähemmän ne naisten ilmeet vihamielisiltä näyttää. Kyllä se loppuviimeksi niin menee, että kun suhtaudun ystävällisesti ja hymyillen niin sellaista käytöstä tulee takaisin. En ole koskaan törmännyt mihinkään ilmeiseen vihamielisyyteen, jossa minua olisi haukuttu. Tosin lievempiä mulkkauksia en varmaan edes osaisi noteerata. Tottakai naisistakin voi löytyä hankalampia persoonia, mutta en nyt tiedä onko se sukupuolesta kiinni.
Enkä jotenkin osaa yhtään murehtia sitä, jos joku mies tai nainen kehittelee päässään jonkinlaista kilpailua siitä kumpi on kauniimpi, fiksumpi, kummalla on siistimpi koti ja kumman lapset pukeutuvat kalliimpiin vaatteisiin. Itse en sellaiseen suostu lähtemään. Ja jos se jotenkin heitä motivoi elämässään tai aiheuttaa jopa ilontunteita, niin siitä vaan. Koska se on nyt ihan fakta, että AINA tulee löytymään kauniimpia, rumempia, rikkaampia, köyhempiä ihmisiä kuin minä. Aina joku on surkeampi leipomaan pullaa ja joku siinä taas parempi.
Ja kyllä ihmiset vertailevat itseään toisiinsa. Pahimmillaan se on teini-iässä kun haetaan sitä omaa paikkaa ja määritellään itseä muihin verraten ja saman sukupuolen edustajat voivat toimia parempana vertailukohtana kuin vastakkaisen. Mutta naisten välinen viha on minusta täysin ylimitoitettua kuvaamaan naisten välisiä suhteita. Ja paljon riippuu myös omasta asenteesta, että kuinka paljon ja kuinka vakavaa kilpailuviettiä sitä muissa naisissa näkeekään.
Näin juuri.
Jos itse vihaa kaikkia ympärillään olevia naisia, ei ole mikään ihme että saa samantyyppistä kohtelua takaisin. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Minä en ainakaan ole tavannut tuollaista naisten keskinäistä vihaa, mutta minä en vihaakaan kanssasisariani, joten en koe muitakaan vihamieliksi itseäni kohtaan.
Samaa mieltä edeltäjien kanssa. Yritän nyt kiertää tämän sosiaalidarwinistisen yleistyksen, mutta vähänkään fiksumpien ihmisten seurassa en koskaan ole havainnut mitään naisten välistä kateutta tai kilpailua. Päin vastoin, naisten pitäisi enemmän kilpailla osaamisellaan ja olla kunnianhimoisempia terveellä tavalla. Miehelle on jotenkin sallitumpaa pyrkiä etenemään urallaan, Olen työskennellyt myös naisvaltaisemmalla alalla, ja aina on kollegaa autettu. Kateellisia on kummassakin sukupuolessa, ja ihmiset eivät välttämättä tule toimeen keskenään, oli sukupuoli kumpi vaan.
Toki onhan mies- ja naisporukoissa havaittavissa tietynlaista yleistettävää sukupuolisidonnaista käyttäytymistä ryhmätilanteissa, kummallakin on omat kompastuskivensä. Naiset tosiaan saattavat olla sosiaalisesti herkempiä ja siksi ihmissuhdeasiat voivat saada liian suuret mittasuhteet.
Esimiehistäni voin sanoa, että 3 on ollut miehiä, naisia ehkä 5. Miehistä 2 oli aivan onnettomia pomoja, naisista vain 1.
Mun mielestä syy on kateus ja väärä halu kilpailla toisen kanssa. Erääntyyppinen vääränlainen identiteetti ja halu tuhota toinen pönkittääkseen omaa asemaa.Ainoastaa henkisesti sairaat naiset harrastavat tätä ja ovat keskusteluavun tarpeessa.