Keulapotkurin tarve?

"Peräpäätä voi ohjata veneen peräsimellä. " - no niin kauan voi kun ajat eteenpäin, tai kiihdytät eteenpäin potkurivirran osuessa peräsimeen. Laituriin tullessa taas pitäisi jarruttaa, jolloin etuperin ajettaessa potkurivirrasta ei ole mitään apua peräsimen toimintaan. Ajatko kenties laituriin aina perä edellä ?

"Keulapotkurin ja peräsimen yhteiskäytöllä veneen saa kulkemaan sivuttain."
- Ei onnistu, vene kulkee väistämättä myös eteenpäin (tai kiihtyy) jos potkuri eteen vetää, jos ei vedä ei peräsin tee mitään.

"Kölin lähellä oleva poikittaispotkuri vaatisi paljon tehokkaamman moottorin, jotta saisi aikaan samanlaisen sivuttaisliikkeen. " Veneen vastus poikittain on ihan sama riippumatta miten liike aikaansaadaan.
Mutta et ollenkaan kertonut miksi ihmeessä vene edes pitäisi saada liikkumaan poikittain. Eikö tuulen aiheuttaman sorron esto riitä, jolloin kölin poikittais vastus on nollassa kun vene ei poikittain liiku, on vaan se ilmanvastus johon poikittais voimat riittävät paljon helpommin, jos kerran käsivoimatkin riittäisivät kuten olet kertonut nuorempana tehneesi.

Suurin osa purkkareista on ilman keulapotkureita, eivätkä törmäile rantautuessa, pitäisikö miettiä miksi muut pärjäävät mutta sinä kaipaat apuva keulapotkureista. OIisiko taidoissa jotain parantamisen varaa vai onko miehistösi keskimääräistä pienempi tai jotain liikuntaesteitä ?

mitään t... kirjoitti:

"Peräpäätä voi ohjata veneen peräsimellä. " - no niin kauan voi kun ajat eteenpäin, tai kiihdytät eteenpäin potkurivirran osuessa peräsimeen. Laituriin tullessa taas pitäisi jarruttaa, jolloin etuperin ajettaessa potkurivirrasta ei ole mitään apua peräsimen toimintaan. Ajatko kenties laituriin aina perä edellä ?

"Keulapotkurin ja peräsimen yhteiskäytöllä veneen saa kulkemaan sivuttain."
- Ei onnistu, vene kulkee väistämättä myös eteenpäin (tai kiihtyy) jos potkuri eteen vetää, jos ei vedä ei peräsin tee mitään.

"Kölin lähellä oleva poikittaispotkuri vaatisi paljon tehokkaamman moottorin, jotta saisi aikaan samanlaisen sivuttaisliikkeen. " Veneen vastus poikittain on ihan sama riippumatta miten liike aikaansaadaan.
Mutta et ollenkaan kertonut miksi ihmeessä vene edes pitäisi saada liikkumaan poikittain. Eikö tuulen aiheuttaman sorron esto riitä, jolloin kölin poikittais vastus on nollassa kun vene ei poikittain liiku, on vaan se ilmanvastus johon poikittais voimat riittävät paljon helpommin, jos kerran käsivoimatkin riittäisivät kuten olet kertonut nuorempana tehneesi.

Suurin osa purkkareista on ilman keulapotkureita, eivätkä törmäile rantautuessa, pitäisikö miettiä miksi muut pärjäävät mutta sinä kaipaat apuva keulapotkureista. OIisiko taidoissa jotain parantamisen varaa vai onko miehistösi keskimääräistä pienempi tai jotain liikuntaesteitä ?

Lue lisää

Keulapotkurin avulla veneen saa kulkemaan sivuttain käyttämällä peräsintä sekä sopivasti kaasua ja vaihdetta eteen ja taakse.
Kun sivuttaisliikkeeseen käytetään sähkömoottorin lisäksi veneen dieselmoottoria, voi sähkömoottori olla pienitehoisempi.
Keskellä venettä oleva poikittaispotkuri ei kuulosta hyvältä idealta.
”Suurin osa purkkareista on ilman keulapotkureita”. Totta, mutta suuremmissa purjeveneissä keulapotkuri yleistyy nopeasti. Kyllä minäkin olen pärjännyt ilman keulapotkuria ja varmaan pärjäisin jatkossakin, aivan kuten pärjäsin aikanaan ilman auton ilmastointia, ilman automaattivaihdetta jne.

C/R kirjoitti:

Keulapotkurin avulla veneen saa kulkemaan sivuttain käyttämällä peräsintä sekä sopivasti kaasua ja vaihdetta eteen ja taakse.
Kun sivuttaisliikkeeseen käytetään sähkömoottorin lisäksi veneen dieselmoottoria, voi sähkömoottori olla pienitehoisempi.
Keskellä venettä oleva poikittaispotkuri ei kuulosta hyvältä idealta.
”Suurin osa purkkareista on ilman keulapotkureita”. Totta, mutta suuremmissa purjeveneissä keulapotkuri yleistyy nopeasti. Kyllä minäkin olen pärjännyt ilman keulapotkuria ja varmaan pärjäisin jatkossakin, aivan kuten pärjäsin aikanaan ilman auton ilmastointia, ilman automaattivaihdetta jne.

Lue lisää

Mutta et ollenkaan kertonut miksi ihmeessä vene edes pitäisi saada liikkumaan poikittain.
Eikö tuulen aiheuttaman sorron esto riitä, jolloin kölin poikittais vastus on nollassa kun vene ei poikittain liiku, on vaan se ilmanvastus johon poikittais voimat riittävät paljon helpommin, jos kerran käsivoimatkin riittäisivät kuten olet kertonut nuorempana tehneesi.



C/R, missasit tämän, vai onko tässä mielestäsi jotain asiatonta johon et viitsi vastata ?

mitään t... kirjoitti:

Mutta et ollenkaan kertonut miksi ihmeessä vene edes pitäisi saada liikkumaan poikittain.
Eikö tuulen aiheuttaman sorron esto riitä, jolloin kölin poikittais vastus on nollassa kun vene ei poikittain liiku, on vaan se ilmanvastus johon poikittais voimat riittävät paljon helpommin, jos kerran käsivoimatkin riittäisivät kuten olet kertonut nuorempana tehneesi.



C/R, missasit tämän, vai onko tässä mielestäsi jotain asiatonta johon et viitsi vastata ?

Lue lisää

En oikeastaan vastannut, miksi pitää päästä poikittain, vaan ainoastaan kerroin, että se on mahdollista. Kylkikiinnitykseen mentäessä tuulen painaessa laiturista poispäin tai varsinkin pois lähdettäessä ahtaasta välistä tuulen painaessa laituriin päin tuosta mahdollisuudesta on hyötyä ja lähteminen on vaivattomampaa kuin esim. sringin avulla lähteminen.

http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=578:koulutuspaeivae-2011-materiaali&catid=53:koulutus&Itemid=215

Joakim_ kirjoitti:

http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=578:koulutuspaeivae-2011-materiaali&catid=53:koulutus&Itemid=215

Lue lisää

Kiitokset. Mielenkiintoinen esitelmä veden alapuolisten osien vastuksista. Laittaa ajattelemaan eri osatekijöiden vakavuutta.

Tunneli vie vauhdista siten avotuulilla vähintään 3% (luovilla VMG -5%). Pahimmassa tapauksessa paljon (todella paljon) enemmän. Jos tunnelia (keulapotkuria nyt yleensäkään sitten tarvitaan niin) miksi ei tulppia tunnelin päihin? Ei liene mahdotonta rakentaa tulppia jotka voisi kohtuullisen helposti avata (lue poistaa) mikäli tiedossa on runsaasti sulutuksia tai hankalia landauksia. Vaikka tulpat olisivat muutaman (esim 2-4) millimetrin verran koholla pohjan tasosta niin vastuksen väheneminen olisi huomattava. 5-10% vauhtia lisää tuskin haittaa ketään. Sisäänvetäytyvä malli on toki parempi mutta julmasti kalliimpi (varsinkin jos tunneli jo sattuu olemaan asennettuna).

Tunnelit tukkoon kirjoitti:

Kiitokset. Mielenkiintoinen esitelmä veden alapuolisten osien vastuksista. Laittaa ajattelemaan eri osatekijöiden vakavuutta.

Tunneli vie vauhdista siten avotuulilla vähintään 3% (luovilla VMG -5%). Pahimmassa tapauksessa paljon (todella paljon) enemmän. Jos tunnelia (keulapotkuria nyt yleensäkään sitten tarvitaan niin) miksi ei tulppia tunnelin päihin? Ei liene mahdotonta rakentaa tulppia jotka voisi kohtuullisen helposti avata (lue poistaa) mikäli tiedossa on runsaasti sulutuksia tai hankalia landauksia. Vaikka tulpat olisivat muutaman (esim 2-4) millimetrin verran koholla pohjan tasosta niin vastuksen väheneminen olisi huomattava. 5-10% vauhtia lisää tuskin haittaa ketään. Sisäänvetäytyvä malli on toki parempi mutta julmasti kalliimpi (varsinkin jos tunneli jo sattuu olemaan asennettuna).

Lue lisää

Tulppausidea kuulostaisi järkevältä. Ihme, jos ei kiinteän tunnelin sulkevia luukkusysteemeitä ole kehitetty. Toimisiko auton kaasuläpän tapainen?

Oletko varma, että paino on oleellinen tekijä? Itse en usko sen merkitykseen, vaan enemmän tuulipintaan rungon ja kölin muotoon. Edellinen veneeni oli 14tn painoinen eväkölinen ( skegi). Se kääntyi ahtaisiin paikkoihin paljon helpommin kuin nykyinen 11tn pitkäkölinen veneeni. Keulapotkuria ei ollut edellisessä eikä ole nykyisessäkään veneessäni. Mielestäni veneen käytöksen oppii tuntemaan riittävän monen satamamanööverin jälkeen. Kovalla tuulella en yrittäisi ahtaaseen satamaan tolppien väliin, vaikka veneessäni olisi keulapotkuri. En kiellä etteikö keulapotkurista olisi joskus apua, mutta ilman sitä ole tähänkin asti pärjännyt (yli 40 vuotta). Toisaalta se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon!
Keulapotkurin hinnalla saisi uusia purjeita.....
En ihan ymmärrä, että keulapotkuri olisi kovin oleellinen varuste jossain 37-jalkaisessa modernissa eväköliveneessä.

yksinpurjehtija kirjoitti:

Oletko varma, että paino on oleellinen tekijä? Itse en usko sen merkitykseen, vaan enemmän tuulipintaan rungon ja kölin muotoon. Edellinen veneeni oli 14tn painoinen eväkölinen ( skegi). Se kääntyi ahtaisiin paikkoihin paljon helpommin kuin nykyinen 11tn pitkäkölinen veneeni. Keulapotkuria ei ollut edellisessä eikä ole nykyisessäkään veneessäni. Mielestäni veneen käytöksen oppii tuntemaan riittävän monen satamamanööverin jälkeen. Kovalla tuulella en yrittäisi ahtaaseen satamaan tolppien väliin, vaikka veneessäni olisi keulapotkuri. En kiellä etteikö keulapotkurista olisi joskus apua, mutta ilman sitä ole tähänkin asti pärjännyt (yli 40 vuotta). Toisaalta se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon!
Keulapotkurin hinnalla saisi uusia purjeita.....
En ihan ymmärrä, että keulapotkuri olisi kovin oleellinen varuste jossain 37-jalkaisessa modernissa eväköliveneessä.

Lue lisää

Samaa mieltä. Asiaan vaikuttaa varmasti paljon se, että uusissa matkaveneissä on todella korkea varalaita ja aika pieni kölipinta-ala, joten niissä tuulipinta-alan ja lateraalipinta-alan suhde on paljon huonompi kuin vanhemmissa.

Varmasti keulapotkurista on joskus apua, mutta aika huvittavaa on seurata nykyisiä rantautumisia, kun keulapotkurilla siirretään keulaa ensin 2 cm vasemmalle ja sitten 1 cm oikealla tai käännetään venettä 180 astetta pelkän keulapotkurin avulla. Kaipa sitä keulapotkuria on sitten pakko käyttää kun sellainen on hankittu? Ikävä melusaaste tuo on kyllä satamissa. Kuuluu varsin hyvin vettä pitkin toisiin veneisiin.

Lisäksi pahimmat rantautumiskämmäykset, jotka minä olen nähnyt, ovat sattuneet veneille, joissa on keulapotkuri. Kun tuulee tarpeeksi, loppuu keulapotkurinkin voimat. Aiemmin mainittu 5 kW keulapotkuri, joka on jo poikkeuksellisen iso 37-jalkaisessa, työntää n. 100 kg verran eli saman verran kuin raavas mies. Sekään ei siis riitä pitkälle, kun oikeasti tuulee. Tavallisempi taitaa olla puolet pienempi. Tuoko sitten keulapotkuri liikaa itseluottamusta vai kadottaako se muut veneenhallintataidot vai mistä johtuu havaintoni?

37-jalkaisessa ollut pari kesää QL 4 Kw:n potkuri. Kompakti peli, joka sopi hyvin keulapunkan alle. Puolen solmun hidastumisesta jotkut pelottelivat. En ole huomannut mitään eroa lokissa, pitäisi kai olla joku tarkkuusinstrumentti. Jollan raahaamisen kyllä huomaa. Tiukassa paikassa korvaamaton varuste.

Joakim_ kirjoitti:

Samaa mieltä. Asiaan vaikuttaa varmasti paljon se, että uusissa matkaveneissä on todella korkea varalaita ja aika pieni kölipinta-ala, joten niissä tuulipinta-alan ja lateraalipinta-alan suhde on paljon huonompi kuin vanhemmissa.

Varmasti keulapotkurista on joskus apua, mutta aika huvittavaa on seurata nykyisiä rantautumisia, kun keulapotkurilla siirretään keulaa ensin 2 cm vasemmalle ja sitten 1 cm oikealla tai käännetään venettä 180 astetta pelkän keulapotkurin avulla. Kaipa sitä keulapotkuria on sitten pakko käyttää kun sellainen on hankittu? Ikävä melusaaste tuo on kyllä satamissa. Kuuluu varsin hyvin vettä pitkin toisiin veneisiin.

Lisäksi pahimmat rantautumiskämmäykset, jotka minä olen nähnyt, ovat sattuneet veneille, joissa on keulapotkuri. Kun tuulee tarpeeksi, loppuu keulapotkurinkin voimat. Aiemmin mainittu 5 kW keulapotkuri, joka on jo poikkeuksellisen iso 37-jalkaisessa, työntää n. 100 kg verran eli saman verran kuin raavas mies. Sekään ei siis riitä pitkälle, kun oikeasti tuulee. Tavallisempi taitaa olla puolet pienempi. Tuoko sitten keulapotkuri liikaa itseluottamusta vai kadottaako se muut veneenhallintataidot vai mistä johtuu havaintoni?

Lue lisää

"Kaipa sitä keulapotkuria on sitten pakko käyttää kun sellainen on hankittu? Ikävä melusaaste tuo on kyllä satamissa."
Mistähän muuten johtuu, että sähköperämoottorit ovat kuitenkin usein varsin hiljaisia vehkeitä ?
Jos kyse on oikeasti isosta veneestä, jossa on siis myös miehistöä, niin voisikohan yksi miehistön jäsen käydä laittamassa sähköperämoottoreita keulan varvaslistaan kiinni rantautumisia varten ?
Riittääkö työntövoima ja muut ominaisuudet ?
Ainakin jää kulkuvastus purjehdittaessa pieneksi, kun mitään tunneleita ei ole, ja hintakin jäänee paljon alle sisäänvedettävien keulapotkureiden.
Samaten potkurihalkaisijat ovat sähköperämoottoreissa aika isoja, joten staattista työntövoimaa keulan tuulen voimasta sortumisen estämiseen luulisi riittävän pienemmälläkin teholla paljon paremin kuin tunneleiden halkaisija rajoitteisilla härpäkkeillä, lieneekö tässä myös syy eroon melutasoissa ?

Jos lukijoista joku omistaa sähköperämoottorin ja purkkarin, niin ehkäpä voisi ensi kaudella testata miten toimii keulapotkurikäytössä, siis kiinnitys ja irrotus vaivaa lukuunottamatta.

Joakim_ kirjoitti:

Samaa mieltä. Asiaan vaikuttaa varmasti paljon se, että uusissa matkaveneissä on todella korkea varalaita ja aika pieni kölipinta-ala, joten niissä tuulipinta-alan ja lateraalipinta-alan suhde on paljon huonompi kuin vanhemmissa.

Varmasti keulapotkurista on joskus apua, mutta aika huvittavaa on seurata nykyisiä rantautumisia, kun keulapotkurilla siirretään keulaa ensin 2 cm vasemmalle ja sitten 1 cm oikealla tai käännetään venettä 180 astetta pelkän keulapotkurin avulla. Kaipa sitä keulapotkuria on sitten pakko käyttää kun sellainen on hankittu? Ikävä melusaaste tuo on kyllä satamissa. Kuuluu varsin hyvin vettä pitkin toisiin veneisiin.

Lisäksi pahimmat rantautumiskämmäykset, jotka minä olen nähnyt, ovat sattuneet veneille, joissa on keulapotkuri. Kun tuulee tarpeeksi, loppuu keulapotkurinkin voimat. Aiemmin mainittu 5 kW keulapotkuri, joka on jo poikkeuksellisen iso 37-jalkaisessa, työntää n. 100 kg verran eli saman verran kuin raavas mies. Sekään ei siis riitä pitkälle, kun oikeasti tuulee. Tavallisempi taitaa olla puolet pienempi. Tuoko sitten keulapotkuri liikaa itseluottamusta vai kadottaako se muut veneenhallintataidot vai mistä johtuu havaintoni?

Lue lisää

Samaa mieltä oikein naurattaa välillä. Yksi kaveri tuli about 10m moottoriveneellä jossa tuplakoneet ja keulapotkuri rantaan niin että lasikuitu vaan rutisi oikeen pahaa teki. Onneksi hajotti vain omaa venettään.

Toinen luku on nämä 5m "busterit" jossa keulapotkurit kyllä ihmisiä viedään kun metrin mittaa myyjien narussa.

Keulapotkuri on tietysti hyvä apuväline mutta ei sitä tarvii huudattaa jos ei ole mitään tarvetta. Mielestäni rantautuminen on onnistunut hyvin jos kannelle tullessa huomaa että katos viereen on tullut vene.

yksinpurjehtija kirjoitti:

Oletko varma, että paino on oleellinen tekijä? Itse en usko sen merkitykseen, vaan enemmän tuulipintaan rungon ja kölin muotoon. Edellinen veneeni oli 14tn painoinen eväkölinen ( skegi). Se kääntyi ahtaisiin paikkoihin paljon helpommin kuin nykyinen 11tn pitkäkölinen veneeni. Keulapotkuria ei ollut edellisessä eikä ole nykyisessäkään veneessäni. Mielestäni veneen käytöksen oppii tuntemaan riittävän monen satamamanööverin jälkeen. Kovalla tuulella en yrittäisi ahtaaseen satamaan tolppien väliin, vaikka veneessäni olisi keulapotkuri. En kiellä etteikö keulapotkurista olisi joskus apua, mutta ilman sitä ole tähänkin asti pärjännyt (yli 40 vuotta). Toisaalta se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon!
Keulapotkurin hinnalla saisi uusia purjeita.....
En ihan ymmärrä, että keulapotkuri olisi kovin oleellinen varuste jossain 37-jalkaisessa modernissa eväköliveneessä.

Lue lisää

Oikeastaan olen sama mieltä "yksinpurjehtijan" kanssa. Mulla on 44 v vanha teräsvene 12 ton, runko 11 m ja OAL 12,5 m. Joskus olisi keulapotkurista ollut hyötyä, mutta ilmankin on pärjännyt.

Toinen yksinpurjehtija
www.snoopy.fi

Joakim_ kirjoitti:

Samaa mieltä. Asiaan vaikuttaa varmasti paljon se, että uusissa matkaveneissä on todella korkea varalaita ja aika pieni kölipinta-ala, joten niissä tuulipinta-alan ja lateraalipinta-alan suhde on paljon huonompi kuin vanhemmissa.

Varmasti keulapotkurista on joskus apua, mutta aika huvittavaa on seurata nykyisiä rantautumisia, kun keulapotkurilla siirretään keulaa ensin 2 cm vasemmalle ja sitten 1 cm oikealla tai käännetään venettä 180 astetta pelkän keulapotkurin avulla. Kaipa sitä keulapotkuria on sitten pakko käyttää kun sellainen on hankittu? Ikävä melusaaste tuo on kyllä satamissa. Kuuluu varsin hyvin vettä pitkin toisiin veneisiin.

Lisäksi pahimmat rantautumiskämmäykset, jotka minä olen nähnyt, ovat sattuneet veneille, joissa on keulapotkuri. Kun tuulee tarpeeksi, loppuu keulapotkurinkin voimat. Aiemmin mainittu 5 kW keulapotkuri, joka on jo poikkeuksellisen iso 37-jalkaisessa, työntää n. 100 kg verran eli saman verran kuin raavas mies. Sekään ei siis riitä pitkälle, kun oikeasti tuulee. Tavallisempi taitaa olla puolet pienempi. Tuoko sitten keulapotkuri liikaa itseluottamusta vai kadottaako se muut veneenhallintataidot vai mistä johtuu havaintoni?

Lue lisää

Perus keulapotkuri ei ole kovin tarkka käyttää sen viive kytkimen takia, siitä johtuu että sitä keulaa ajetaan puolelta toiselle.
Jos ja kun ihmiset on ottaneet niitä viive kytkimiä sieltä välistä pois niin ajaminen helpottuu entisestään, sitten on vaan vaara rikkoa se liian nopealla suunnan muutoksella.

Mariksen Itäsatama on oiva esimerkki paikasta, jossa keulapotkurista on iso apu. Voit ajaa hiljaa vastapäisiä tolppia hipoen vapaan paikan kohdalle ja kääntää veneen 90 astetta keulapotkurilla. Potkurilla kääntyminen aloitetaan vasta kun ruorimies on vapaan tolppavälin keskellä. Sen jälkeen saa ajaa kapeaan tolppaväliin aivan suoraan ja tehdä tarvittaessa pikku korjauksia keulapotkurilla.
Homma kannattaa treenata tyhjässä tolppasatamassa.

Potkuripelastaa kirjoitti:

Mariksen Itäsatama on oiva esimerkki paikasta, jossa keulapotkurista on iso apu. Voit ajaa hiljaa vastapäisiä tolppia hipoen vapaan paikan kohdalle ja kääntää veneen 90 astetta keulapotkurilla. Potkurilla kääntyminen aloitetaan vasta kun ruorimies on vapaan tolppavälin keskellä. Sen jälkeen saa ajaa kapeaan tolppaväliin aivan suoraan ja tehdä tarvittaessa pikku korjauksia keulapotkurilla.
Homma kannattaa treenata tyhjässä tolppasatamassa.

Lue lisää

Miten toi eroaa ilman keulapotkuria lähestymisestä?

??? kirjoitti:

Miten toi eroaa ilman keulapotkuria lähestymisestä?

Puoli veneenmittaa pidemmälle ajetaan ennen kuin käännös aloitetaan. Veneen perä pysyy paikallaan kun vene käännetään keulapotkurin avulla 90 astetta. Käännös voidaan tehdä melkein vastapuolen tolpissa kiinni kun perä ei siirry sihen suuntaan oikeastaan yhtään.

Potkuripelastaa kirjoitti:

Puoli veneenmittaa pidemmälle ajetaan ennen kuin käännös aloitetaan. Veneen perä pysyy paikallaan kun vene käännetään keulapotkurin avulla 90 astetta. Käännös voidaan tehdä melkein vastapuolen tolpissa kiinni kun perä ei siirry sihen suuntaan oikeastaan yhtään.

Lue lisää

Keulapotkuri tai ei, eväkölinen vene kääntyy kölin ympäri, eikä varmasti perä pysy paikallaan. Aivan sama, tuleeko kääntävä momentti keulasta vai perästä, keulakaide tolpan kohdalle ennen käännöstä. Ainoa ero on siinä, että keulapotkurilla voi kääntyä kokonaan ilman nopeutta, mikä taas on mahdollista vain hyvin kevyessä tuulessa. Sivulle pitää jättää ulkokaarteeseen tilaa, koska käännytään köli keskipisteenä. Sama juttu kun tullaan kylkikiinnitykseen, keula ajetaan melkein kiinni laituriin ja sitten käännetään. Pitkäköliset sitten erikseen sekä pitkällä evällä ja isolla skegillä varustetut.

en huomaa kirjoitti:

Keulapotkuri tai ei, eväkölinen vene kääntyy kölin ympäri, eikä varmasti perä pysy paikallaan. Aivan sama, tuleeko kääntävä momentti keulasta vai perästä, keulakaide tolpan kohdalle ennen käännöstä. Ainoa ero on siinä, että keulapotkurilla voi kääntyä kokonaan ilman nopeutta, mikä taas on mahdollista vain hyvin kevyessä tuulessa. Sivulle pitää jättää ulkokaarteeseen tilaa, koska käännytään köli keskipisteenä. Sama juttu kun tullaan kylkikiinnitykseen, keula ajetaan melkein kiinni laituriin ja sitten käännetään. Pitkäköliset sitten erikseen sekä pitkällä evällä ja isolla skegillä varustetut.

Lue lisää

Magelannilla ja Cookiila ja heidän kanssaa samaa aatetta kannavat nauravat koko tälle säikeelle, merimiestaidoissa on rutkasti parantamisen varaa, jos keulapotkurista tarvistee edes keskustella.

Kukin hankkikoon mitä tahansa turhaa hilpettä veneeseensä, mutta pakkoko niistä julkisesti jauhaa.

Vesisuihkusysteemit näyttävät mielenkiintoisilta, mutta en ole niitä messuilla nähnyt. Pumppumoottorin tarvitsee ilmeisesti olla melko tehokas verrattuna potkurisysteemeihin.

C/R kirjoitti:

Vesisuihkusysteemit näyttävät mielenkiintoisilta, mutta en ole niitä messuilla nähnyt. Pumppumoottorin tarvitsee ilmeisesti olla melko tehokas verrattuna potkurisysteemeihin.

Lue lisää

Tuossa tulee ihan perusfysiikka vastaan. Saman voiman saadakseen pitää nopeuden ja massavirran tulo pitää samana. Tehotarve taas riippuu nopeuden neliöstä. Jos haluaa vaikkapa tuon 100 kg voiman, vaaditaan 226 mm reiällä (5 m/s) 2,5 kW, 113 mm (10 m/s) 5 kW ja 56 mm (20 m/s) 10 kW tehoa. Edellä teho laskettu 100% hyötysuhteella, käytännössä 50% lienee lähempänä.

Tässä puhutaan jopa 45 mm suuttimista, mutta samalla sitten hydraulisesta käytöstä eikä sanaakaan tehontarpeesta: http://www.usmarineproducts.com/pdf/Jettrhusters_eng.pdf Huomaa myös varsin pienet suositellut työntövoimat veneen pituuden mukaan.

Joakim_ kirjoitti:

Tuossa tulee ihan perusfysiikka vastaan. Saman voiman saadakseen pitää nopeuden ja massavirran tulo pitää samana. Tehotarve taas riippuu nopeuden neliöstä. Jos haluaa vaikkapa tuon 100 kg voiman, vaaditaan 226 mm reiällä (5 m/s) 2,5 kW, 113 mm (10 m/s) 5 kW ja 56 mm (20 m/s) 10 kW tehoa. Edellä teho laskettu 100% hyötysuhteella, käytännössä 50% lienee lähempänä.

Tässä puhutaan jopa 45 mm suuttimista, mutta samalla sitten hydraulisesta käytöstä eikä sanaakaan tehontarpeesta: http://www.usmarineproducts.com/pdf/Jettrhusters_eng.pdf Huomaa myös varsin pienet suositellut työntövoimat veneen pituuden mukaan.

Lue lisää

Tässä vielä sähkökäyttöinen: http://www.sopac.co.nz/Portals/1/pdf/steering_control/jet_thrusters.pdf

Siinä on jo 72 mm reiät ja teho/työntövoima näyttää olevan n. 2-kertainen verrattuna potkurimalleihin. Noilla saa siis 2 kW teholla 20 kg ja 4 kW 30 kg, kun Vetuksen potkurimalli lupaa 1,5 kW:llä 25 kg 110 mm ja 35 kg 150 mm putkella.

Mahtavatko veneet olla muiltakaan osin identtiset? Joakimin esitys, johon tuolla ylempänä on linkki, on varsin valaiseva. Ensimmäisenä tulee mieleen erot pohjan sileydessä.

Luulis purkkarin kääntyvän, tuossa taitaa olla enemmän tehoa kuin sinun pääkoneessa.

Mikä hyöty tuollaisesta duo systeemistä on verrattuna siihen perinteiseen missä on yksi potkuri?

normi vetus kirjoitti:

Mikä hyöty tuollaisesta duo systeemistä on verrattuna siihen perinteiseen missä on yksi potkuri?

ei taida monella täällä olla tuollaista kahdella potkurilla varustettua, mut ei siitä varmasti haittaakaan ole.

Ei sulla sattumoisinkaan ole bava? Ei bavassa sen suhteen mitään huomautettavaa ole, mutta oman puolustaminen toisten kateuteen vedoten on vain bavaristien vakioperustelu.

Älkääkä nyt ainakaan tästä aloittako venemerkkeihin menoa. Se olisi yhtä aiheen mukaista kuin puuttua tuohon karkeaan virheeseen "ketä"-sanan käytössä.

ketä sä oot kirjoitti:

Ei sulla sattumoisinkaan ole bava? Ei bavassa sen suhteen mitään huomautettavaa ole, mutta oman puolustaminen toisten kateuteen vedoten on vain bavaristien vakioperustelu.

Älkääkä nyt ainakaan tästä aloittako venemerkkeihin menoa. Se olisi yhtä aiheen mukaista kuin puuttua tuohon karkeaan virheeseen "ketä"-sanan käytössä.

Lue lisää

Kukahan se aloitti? Sä oot täysi toope!

Keulapotkuri voi olla kätevä apuväline, jos sille löytyy veneestä sopiva (tunneliton?) asennuspaikka ja sähköä.
En kuitenkaan usko, että keulapotkurien "vastustuksessa" olisi yleensä kyse kateudesta eikä aina rahan puutteestakaan.
Keulapotkurin ääni on läpitunkeva ja kiinnittää huomiota hiljaisessa satamassa. Samalla tulevat korostetusti huomatuksi kipparin mahdolliset manööverivirheet. Ehkä hiljaisiakin potkureita on markkinoilla?

Juu päristelee siinä aamusella satamassa keulapotkuria. Jos joku kysyy niin vastaa että poistan vain näin aamuisin vähän näkkiä keulapotkurista.

Jotkut kuitenkin purjehtivat edelleen vanhoilla, jopa vanhanaikaistakin suunnittelua olevilla veneillä. Puhjehduksesta voi nautiskella monellakin eri tavalla, vai kuinka?

Ei taida kääntyä! Aika tyypillinen stopparikulma on 35 astetta suuntaansa, varsinkin ruoriohjauksissa. Eikä enemmästä enää oikein hyötyäkään ole ainakaan syvällä ja kapealla peräsimellä, joka sakkaa paljon pienemmälläkin kulmalla.

Skegi on turvallinen rakenne.
Oikeat pitkänmatkan purret on lähes poikkeuksetta skegillä

Sakkaukseen vaikuttaa tulokulma virtaukseen, eikä peräsimen kääntökulma.

On täysin mahdollista käyttää 90 asteen peräsinkulmaa sakkaamatta alle 10 asteen tulokulmalla virtaukseen, jos veneen mekaniikka sen sallii. Monessa purjejollassa tuo onnistuu, ja jos on kääntyvä perämoottori käytössä niin vieläpä helposti.

Isommissa köliveneissä samaan pääsee keulapotkurin käytöllä helposti, edelleenkin stopparin sallimissa rajoissa. Eipäs siis sotketa kulmia toisiinsa.

ei sakkaa kirjoitti:

Sakkaukseen vaikuttaa tulokulma virtaukseen, eikä peräsimen kääntökulma.

On täysin mahdollista käyttää 90 asteen peräsinkulmaa sakkaamatta alle 10 asteen tulokulmalla virtaukseen, jos veneen mekaniikka sen sallii. Monessa purjejollassa tuo onnistuu, ja jos on kääntyvä perämoottori käytössä niin vieläpä helposti.

Isommissa köliveneissä samaan pääsee keulapotkurin käytöllä helposti, edelleenkin stopparin sallimissa rajoissa. Eipäs siis sotketa kulmia toisiinsa.

Lue lisää

Ehkä tuo onnistuukin keulapotkurilla, mutta ei kylläkään, ainakaan helposti, jollilla keulapotkurittomista köliveneistä puhumattakaan. Mun veneessä on stopparit alle 45 asteen (en ole mitannut tarkkaa kulmaa). Kyllä se kääntyy sen verran terhakkaasti, että keulagastin on syytä pitää lujasti kiinni. Kääntyy hyvin myös pakilla molempiin suuntiin.

Oman kokemuksen mukaan peräsinkulman rajoittaminen tuonne paikkeille ei mitenkään heikennä kääntymisominaisuuksia. Tyypillinen virhe on kääntää hitaassa vauhdissa liikaa, jolloin peräsin sakkaa eikä käännä tehokkaasti. Toinen tyypillinen virhe on aristella kaasun käytössä. Kunnon lyhytaikaiset "potkaisut" toimivat paremmin kuin junnaus pienillä kierroksilla.

Joakim_ kirjoitti:

Ehkä tuo onnistuukin keulapotkurilla, mutta ei kylläkään, ainakaan helposti, jollilla keulapotkurittomista köliveneistä puhumattakaan. Mun veneessä on stopparit alle 45 asteen (en ole mitannut tarkkaa kulmaa). Kyllä se kääntyy sen verran terhakkaasti, että keulagastin on syytä pitää lujasti kiinni. Kääntyy hyvin myös pakilla molempiin suuntiin.

Oman kokemuksen mukaan peräsinkulman rajoittaminen tuonne paikkeille ei mitenkään heikennä kääntymisominaisuuksia. Tyypillinen virhe on kääntää hitaassa vauhdissa liikaa, jolloin peräsin sakkaa eikä käännä tehokkaasti. Toinen tyypillinen virhe on aristella kaasun käytössä. Kunnon lyhytaikaiset "potkaisut" toimivat paremmin kuin junnaus pienillä kierroksilla.

Lue lisää

"Tyypillinen virhe on kääntää hitaassa vauhdissa liikaa, jolloin peräsin sakkaa eikä käännä tehokkaasti. "
Jos peräsin sakkaa, ei sitä ole käännetty liikaa vaan liian nopeasti.
Varsinkin hitaassa nopeudessa kevyessä kelissä tai tyynessä käännettäessä venettä laitureiden ahtaassa välissä on suuresta peräsin kulmasta hyötyä, niin ei tarvitse turhaan edestakaisin vekslata. Ajat siis toisessa reunassa aivan poijujen/paalujen vierestä ja alat kääntää peräsintä hitaasti enemmän ja enemmän. Jos käännät kerralla liikaa niin peräsi törmää niihin poijuihin/paaluihin ulkokaarteen puolella, jollei sakkaa. Hitaasti ja rauhassa tehtynä taas peräsi pysyy koko ajan niiden paalujen vieressä lähes sinne asti kun veneesi on kääntynyt poikittain, ja irtoaa vasta sitten paalujen/poijujen vierestä. Tällöin keulasi ehtii kääntyä tarpeeksi ennen sen toisen laiturin poijuja/paaluja. Vastaavasti ei peräsintä myöskään voi oikaista kerralla suoraan sakkaamatta, kun perä kulkee ennestään poikittain kääntöpisteen ollessa lähes kölissä kiinni, eikä jossain 5 metrin päässä kölin sivulla, kuten käy jos peräsin kääntyy vain 45 astetta.
Sopivan kevyessä kelissä tämän voi hoitaa vaihde vapaalla, tai jos jo osaa niin vaikka ilman koko konetta. Lyhytaikaisia potkaisujahan et voi koneettomalla purkkarilla edes tehdä !
Koskaan ei ole skegitön peräsin sakannut kääntökulmasta riippumatta mun ollessa veneessä, ja optarissa ei aikoinaan tosiaankaan mitään rajoittimia ollut, toki tuolla vauhdista eroon pääsee, joten ei niitä vendoissa tai jiipeissä kannata tehdä. Isompien köliveneiden pyörimisliikemäärä on kuitenkin niin paljon suurempi kuin optarin, ettei pysähtyminen ole minkäänlainen ongelma millään peräsinkulmalla hitaasti tehtynä. Kohta pääsee jo harjoittelemaan :-)

Joakim_ kirjoitti:

Ehkä tuo onnistuukin keulapotkurilla, mutta ei kylläkään, ainakaan helposti, jollilla keulapotkurittomista köliveneistä puhumattakaan. Mun veneessä on stopparit alle 45 asteen (en ole mitannut tarkkaa kulmaa). Kyllä se kääntyy sen verran terhakkaasti, että keulagastin on syytä pitää lujasti kiinni. Kääntyy hyvin myös pakilla molempiin suuntiin.

Oman kokemuksen mukaan peräsinkulman rajoittaminen tuonne paikkeille ei mitenkään heikennä kääntymisominaisuuksia. Tyypillinen virhe on kääntää hitaassa vauhdissa liikaa, jolloin peräsin sakkaa eikä käännä tehokkaasti. Toinen tyypillinen virhe on aristella kaasun käytössä. Kunnon lyhytaikaiset "potkaisut" toimivat paremmin kuin junnaus pienillä kierroksilla.

Lue lisää

"Kyllä se kääntyy sen verran terhakkaasti, että keulagastin on syytä pitää lujasti kiinni."
Noin voi käydä jos antaa koneella turhan terhakkaita potkuja tai vauhtia on liikaa. Koita ensi kerralla yhden solmun vauhdista tyynessä kelissä paikassa jossa on tilaa vaihde vapaalla. Ei tipu kukaan kyydistä. Sopiva pinnan kääntöaika suorasta linkkuun siinä 4...6 sekuntia 31 jalkaisella. Heitä vaikka kokeeksi 720 asteen käännös tuolla menetelmällä (purjeet siis alhaalla), niin näet että hyvin toimii.

Tällainen sen olla pitää: http://www.youtube.com/watch?v=D-UPE2QdtaM

360 Docking kirjoitti:

Tällainen sen olla pitää: http://www.youtube.com/watch?v=D-UPE2QdtaM

Ehdottomasti. Olinkin jo ehtinyt ihmetellä miksei saildrive voisi olla kääntyvää mallia. Veikkaan, että tämä tulee yleistymään nopeasti muidenkin kuin Jeanneaun veneissä. Vetolaite itsessään on ZF:n tekemä ja samaa konseptia on käytetään ZF:n Zeus Pod Drivessä, josta löytyy kokoja 450 hevosvoiman kokoluokkaan asti.