Minusta tuntuu, että LAPSET käyttävät luovuuttaan ja mielikuvitustaan paljon enemmän kuin aikuiset. Miltei jokainen ihminen on syntyessään utelias, tutkii ITSE mielellään kaikkea ja käyttää luovuuttaan eri tehtävissä.
Esim. julkisissa paikoissa mm. lääkärissä, sairaaloissa, apteekeissa, ja vaikka odotushuoneissa on tyypillisesti LAPSIA varten pieni pöytä värikynineen&papereineen&leluineen; lapset leikkivät leluillaan ja eläytyvät aidosti niihin, tekevät värikkäitä piirustuksia ja uppoutuvat mielikuvitusmaailmaansa!
Aikuiset taas istuvat apaattisesti tuolilla ja lukevat typeriä juoru-aikakauslehtiä! Minä luulen, että aikuisilta on luovuus KADOTETTU! Luulen myös,että se johtuu mm. peruskoulusta. Moni lapsi on synnynnäinen taiteilija,filosofi ja monen asian tutkimusmatkailija, mutta kun heidät viedään kouluun, heidän täytyy unohtaa omat seikkailunsa, sillä koulussa ei puhuta elämästä, tunteista ja maailmasta. Koulussa lasten päähän hakataan numeroita,kirjaimia ja kaavoja, ULKOAOPETTELUA ja vanhojen tietojen soveltamisesta uusiin tietoihin, ei todellista AJATTELUA! JOkainen lapsi joutuu oppiman samaan tahtiin samat asiat, omista kiinnostuksenkohteista, lahjakkuudesta tai oppimistavoista riippumatta!
Juuri kun lapsi on kypsä oppimaan lukemaan ym., ja kun hän voisi sovittaa näitä taitojaan mielikuvitusmaailmansa laajentamiseksi, häneltä murretaan pieniksi palasiksi kaikki omat ajatukset, kaikki oma seikkailun ja tutkimisen tarve, jne....
Koulun opetustapa on: "Me kerromme ja lapsen on osattava toistaa". Koulu ei ole motivoiva.
Koulun opetustapa ei ole: "Me opetamme lasta KYSELEMÄÄN, ja opetamme häntä ETSIMÄÄN ITSENÄISESTI, jotta hän löytää vastauksen kysymykseensä."
Uusia kieliä esim. englanti, ei opi pänttäämällä kirjaa ja tekemällä tehtäviä. Sitä oppii KUUNTELEMALLA. Olisi esim. loistavaa antaa lasten katsoa vieraskielisiä piirrettyjä ja elokuvia, koska niin minä opin englannin tehokkaasti.
Vauvalle ei anneta monisteita ja tehtäviä, vauva oppii ensimmäisen kielensä sosiaalisella toiminnalla. Niin oppii muutkin kielet; sosiaalisella toiminnalla! Pikkuhiljaa omassa kodissa sovelletaan sanoja päivänaskareisiin, eikä mitään paperitehtäviä.
Lasten villejä ajatuksia esim. supersankareista, sarjakuvahahmoista, roistoista ja poliiseista ja mielikuvituspaikoista, väheksytään! Vanhemmat ja opettajat VÄHEKSYVÄT lasten omaa sisäistä maailmaa.
Se että leikkii intiaania, sotilasta tai hämähäkkimiestä, on TÄRKEÄÄ, siksi vanhempien tulisi esim. osallistua lasten leikkiin ja sitä kautta opettaa mitä elämä tuo tullessaan, tai ainakin kuunnella lapsen juttuja, kysellä lisää niistä, ottaa niihin kantaa, kannustaa jne... Vanhempien tulisi kannustaa lasta ja opettaa hänelle oman sisäinen äänen kuuntelemista, taiteita ja tieteitä KIINNOSTAVALLA tavalla.
Aikuisten maailma on täynnä vain juoruja ja kilpailuja. Lasten maailma on samanlainen kuin suurten nerojen ja taiteilijoiden maailma.
Lapset kadottavat synnynnäisen luovuutensa.
Koulussa ei opeteta elämän asioita ja ajattelua, siellä opetetaan matkimista, numeroita ja tylsiä mustavalkoisia kaavoja.
Esim. julkisissa paikoissa mm. lääkärissä, sairaaloissa, apteekeissa, ja vaikka odotushuoneissa on tyypillisesti LAPSIA varten pieni pöytä värikynineen&papereineen&leluineen; lapset leikkivät leluillaan ja eläytyvät aidosti niihin, tekevät värikkäitä piirustuksia ja uppoutuvat mielikuvitusmaailmaansa!
Aikuiset taas istuvat apaattisesti tuolilla ja lukevat typeriä juoru-aikakauslehtiä! Minä luulen, että aikuisilta on luovuus KADOTETTU! Luulen myös,että se johtuu mm. peruskoulusta. Moni lapsi on synnynnäinen taiteilija,filosofi ja monen asian tutkimusmatkailija, mutta kun heidät viedään kouluun, heidän täytyy unohtaa omat seikkailunsa, sillä koulussa ei puhuta elämästä, tunteista ja maailmasta. Koulussa lasten päähän hakataan numeroita,kirjaimia ja kaavoja, ULKOAOPETTELUA ja vanhojen tietojen soveltamisesta uusiin tietoihin, ei todellista AJATTELUA! JOkainen lapsi joutuu oppiman samaan tahtiin samat asiat, omista kiinnostuksenkohteista, lahjakkuudesta tai oppimistavoista riippumatta!
Juuri kun lapsi on kypsä oppimaan lukemaan ym., ja kun hän voisi sovittaa näitä taitojaan mielikuvitusmaailmansa laajentamiseksi, häneltä murretaan pieniksi palasiksi kaikki omat ajatukset, kaikki oma seikkailun ja tutkimisen tarve, jne....
Koulun opetustapa on: "Me kerromme ja lapsen on osattava toistaa". Koulu ei ole motivoiva.
Koulun opetustapa ei ole: "Me opetamme lasta KYSELEMÄÄN, ja opetamme häntä ETSIMÄÄN ITSENÄISESTI, jotta hän löytää vastauksen kysymykseensä."
Uusia kieliä esim. englanti, ei opi pänttäämällä kirjaa ja tekemällä tehtäviä. Sitä oppii KUUNTELEMALLA. Olisi esim. loistavaa antaa lasten katsoa vieraskielisiä piirrettyjä ja elokuvia, koska niin minä opin englannin tehokkaasti.
Vauvalle ei anneta monisteita ja tehtäviä, vauva oppii ensimmäisen kielensä sosiaalisella toiminnalla. Niin oppii muutkin kielet; sosiaalisella toiminnalla! Pikkuhiljaa omassa kodissa sovelletaan sanoja päivänaskareisiin, eikä mitään paperitehtäviä.
Lasten villejä ajatuksia esim. supersankareista, sarjakuvahahmoista, roistoista ja poliiseista ja mielikuvituspaikoista, väheksytään! Vanhemmat ja opettajat VÄHEKSYVÄT lasten omaa sisäistä maailmaa.
Se että leikkii intiaania, sotilasta tai hämähäkkimiestä, on TÄRKEÄÄ, siksi vanhempien tulisi esim. osallistua lasten leikkiin ja sitä kautta opettaa mitä elämä tuo tullessaan, tai ainakin kuunnella lapsen juttuja, kysellä lisää niistä, ottaa niihin kantaa, kannustaa jne... Vanhempien tulisi kannustaa lasta ja opettaa hänelle oman sisäinen äänen kuuntelemista, taiteita ja tieteitä KIINNOSTAVALLA tavalla.
Aikuisten maailma on täynnä vain juoruja ja kilpailuja. Lasten maailma on samanlainen kuin suurten nerojen ja taiteilijoiden maailma.
Lapset kadottavat synnynnäisen luovuutensa.
Koulussa ei opeteta elämän asioita ja ajattelua, siellä opetetaan matkimista, numeroita ja tylsiä mustavalkoisia kaavoja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo monella aikuisella luovuus lokeroituu. Se on kyllä olemassa, mutta meille on jossain vaiheessa kerrottu, että hei et sinä onnistu. Se on perinteisesti meihin istutettu/juurrutettu valhe. Koulu, aikuiset yms. sen pitkälle saavat aikaan. Silläkin on oma tarinansa tässä jutussa varmasti mitä ihminen loppujen lopuksi on. Olemmeko me aivot (niin kuin auktoriteetit meille kertovat) vai aivan jotain muuta. Itse tiedän henkilökohtaisesti, että olemme jotain muuta.
Siinä syy siihen miksi psykologia ja psykiatria eivät saa ihmistä kuntoon mielisairaudesta, eivätkä oikein muutenkaan saa millään sosiaali puolen sektoreilla asioita kuntoon (koulu, vankeinhoito, huumauaineiden käytön vähentäminen jne). MITEN "KORJATA" JA AUTTAA IHMISTÄ JOS EI EDES TIEDÄ MITÄ/MIKÄ IHMINEN ON!!!
ei varmaankaan Jeesus sanonut turhaan että taivasten valtakunta on lapsien ja että meidän tulisi ottaa heistä oppia.
Uskon kaikkiin uskontoihin...