Jännitehäviö yms

Olen aina pitänyt vesiputkianalogiasta: kuvittele, että virta on virtaa, eli vesivirtaa ja jännite painetta. Hiukan pohtimalla on selvää, kuinka paine, eli jännite voi vaihdella suljetun piirin erivastuksellisissa osissa, mutta jos putki eli johto ei haaraudu on virtaama kaikkialla sama syöttöjännitteen eli pumpun paineen pysyessä vakiona. Paineen lasku voi olla häviötä putkessa tai sillä voi tehdä työtä, joka kaikki viime kädessä muuttuu lämmöksi.

Toinen vertaus.
Jännite on pudotuskorkeus, eli edustaa potentiaalienergiaa. Kun virta kulkee pienen vastuksen kautta, edustaa se pientä pudotuskorkeuden vähenemistä ja päin vastoin. Kun saavutetaan maapotentiaali, on potentiaalieneria eli jännite kulutettu, mutta virralla on ollut kyky tehdä työtä E = I x U x t.

Jännitehäviö on vain yhdenlainen jännite. Esimerkiksi kun töpselistä tulee 230 V ja johto on huono niin lampulle tulee enää 229 V. Johdossa "hävisi" se 1V.

Joku menee ja sanoo sitten, että siinä lampussa "häviää" se 229 V. No voihan niinkin sanoa, mutta on se hieman hämäävasti sanottu.

Virtapiirissä jännitehäviöiden summa on yhtä kuin sähkömotoristen voimien summa.
Lampussa jännite häviää silleen, että se muuttuu pääasiassa lämpötehoksi ja osin valotehoksi kaavalla P = 229 V x I. (Jätetään nyt se cosini fii vaan ihan suosiolla pois)