Keitä ovat juutalaiset?

Ei todellakaan lopullinen
On syytä epäillä että Raamatun kertomukset Abrahamineen on uskonnollisen teoksen kehystarinaa, samanlainen kuin esim. luomistarina.
Alue on monen muinaisen kulttuurin kehto ja juutalaiset tulivat Raamatun vuoksi
tutuksi kristityille ympäri maailmaa.

Juutalaiset mielsivät ainakin 500 luvulla ennen ajanlaskumme alkua itsensä enemmän paimentolaisiksi kuin maanviljelijöiksi. Silloin kirjallisen muodon saaneen Raamatun vanhimpien osien tarinoissa esimerkiksi Jumala hylkäsi nimenomaan Kainin viljauhrin, mutta arvosti Abelin eläinuhria. Tarinan merkitys on juutalaisuuden ja Jumalan suhteen kuvaamisessa: Jumala ei arvostanut maanviljelystä, mutta arvosti paimentolaisuutta. Toinen paimentolaisuuden asemaa korostava seikka on raamatun vanhimpien osien jyrkän kielteinen asenne sikaan. Sika symboloi juutalaisille ja muille sen ajan kansoille paikallaan pysyvää maanviljelystä. Kansa, joka ryhtyi pitämään sikoja asettui pailalleen ja menetti silloin juutalaisuutensa.

Juutalaisuus oli siis aluksi paimentolaiskansa, joka rakensi tiukan kulttuurin ja uskonnon oman identiteettinsä säilyttämiseksi ympärilläolevien vahvojen kansojen vaikutuksen estämiseksi. Kaikki suuret juutalaisten ympärillä olleet kulttuurit perustuivat paikallaan olevaan maanviljelykseen, Egypti, Babylonia, Foinikia, heettiläiset ja hiljalleen vaikutusvaltaansa lisäävät kreikkalaiset. Näiden kulttuurien uskonnot olivat keskenään toisiaan muistuttavia laajoine erilaisiin työnjakoihin perustuvine jumalineen. Jumalta muistuttivat tarkenpaan työnjakoon perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ne syntyivät. Juutalaisuus korosti heidän yhtä koko kansalle kaikessa oikeaa jumalaansa. Paimentolaiskansa ei tarvinnut suurta jumalperhettä.

Juutalaisuuden ydin on aina ollut uskonnossa. Joko noudattaa lakiuskonnon tiukkoja sääntöjä, ja on juutalainen, tai on noudattamatta, jolloin siirtyy niin uskonnosta kuin juutalaisuudesta kansallisuutena pois. Tällainen tulkinta on ollut korostuneimpana aina silloin, kun juutalaisuudella ei ole ollut omaa valtiota. Sen avulla kansa ja kulttuuri on säilyttänyt oman identiteettinsä muiden kulttuurien puristuksessa. Niinä historian kausina, jolloin juutalaisuudella on ollut oma valtio on juutalaisuuden tiukka lakiusontomaisuus aina lieventynyt eikä ihminen ole menettänyt juutalaisuuttaan vain olemalla noudattamatta kaikkia sääntöjä.

Aapo Jukola kirjoitti:

Juutalaiset mielsivät ainakin 500 luvulla ennen ajanlaskumme alkua itsensä enemmän paimentolaisiksi kuin maanviljelijöiksi. Silloin kirjallisen muodon saaneen Raamatun vanhimpien osien tarinoissa esimerkiksi Jumala hylkäsi nimenomaan Kainin viljauhrin, mutta arvosti Abelin eläinuhria. Tarinan merkitys on juutalaisuuden ja Jumalan suhteen kuvaamisessa: Jumala ei arvostanut maanviljelystä, mutta arvosti paimentolaisuutta. Toinen paimentolaisuuden asemaa korostava seikka on raamatun vanhimpien osien jyrkän kielteinen asenne sikaan. Sika symboloi juutalaisille ja muille sen ajan kansoille paikallaan pysyvää maanviljelystä. Kansa, joka ryhtyi pitämään sikoja asettui pailalleen ja menetti silloin juutalaisuutensa.

Juutalaisuus oli siis aluksi paimentolaiskansa, joka rakensi tiukan kulttuurin ja uskonnon oman identiteettinsä säilyttämiseksi ympärilläolevien vahvojen kansojen vaikutuksen estämiseksi. Kaikki suuret juutalaisten ympärillä olleet kulttuurit perustuivat paikallaan olevaan maanviljelykseen, Egypti, Babylonia, Foinikia, heettiläiset ja hiljalleen vaikutusvaltaansa lisäävät kreikkalaiset. Näiden kulttuurien uskonnot olivat keskenään toisiaan muistuttavia laajoine erilaisiin työnjakoihin perustuvine jumalineen. Jumalta muistuttivat tarkenpaan työnjakoon perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ne syntyivät. Juutalaisuus korosti heidän yhtä koko kansalle kaikessa oikeaa jumalaansa. Paimentolaiskansa ei tarvinnut suurta jumalperhettä.

Juutalaisuuden ydin on aina ollut uskonnossa. Joko noudattaa lakiuskonnon tiukkoja sääntöjä, ja on juutalainen, tai on noudattamatta, jolloin siirtyy niin uskonnosta kuin juutalaisuudesta kansallisuutena pois. Tällainen tulkinta on ollut korostuneimpana aina silloin, kun juutalaisuudella ei ole ollut omaa valtiota. Sen avulla kansa ja kulttuuri on säilyttänyt oman identiteettinsä muiden kulttuurien puristuksessa. Niinä historian kausina, jolloin juutalaisuudella on ollut oma valtio on juutalaisuuden tiukka lakiusontomaisuus aina lieventynyt eikä ihminen ole menettänyt juutalaisuuttaan vain olemalla noudattamatta kaikkia sääntöjä.

Lue lisää

Israelin heimoista palasi Babylonian toisesta pakkosiirtolaisuudesta pääosin vain Juudan heimoa, näin sanaa juutalainen alettiin käyttämään n.400 eKr. Paluu tapahtui Nehemian ja Esran johdolla, jolloin Jerusalemin muurit rakennettiin uudelleen. Israel onkin jo vanhempi käsite.

Luvattu maa eli Palestiinan alue Välimeren rannalla, jonka miellämme juutalaisten kodiksi, ei tietenkään sitä ole, koska raamattukin kertoo että Aabraham lähti matkaan Kaldean Urista, Persian lahden rannoilta. Seemiläisten heimojen ilmestymisestä Kaksoisvirtainmaahan kertoo Donald A. McKenzie kirjassaan Myths of Babylonia and Assyria.

Seemiläiset heimot ilmestyvät rekisteröityyn historiaan Kaksoisvirtainmaan alueella. Aikana jolloin alue jakaantui kahteen osaan, eteläiseen Sumeriin ja pohjoiseen Akkadiin, kummallakin alueella asuvat ihmiset puhuivat seemiläisiä kieliä, mutta löytyneet kivireliefit ja kuvat kertovat etelän ja pohjoisen asukkaiden rodullisista eroista. Akkadialaiset olivat heimoa, jotka olivat nousseet valtaan aikana jolloin pohjoista Akkadia kutsuttiin Uriksi ja eteläistä Sumeria Kengiksi. Akkadialaiset näyttävät olleen ulkoiselta olemukseltaan "seemiläisen näköisiä" tosisin sanoen "juutalaisen näköisiä". Sumerilaiset sen sijaan muistuttivat enemmän saman aikakauden egyptiläisiä tai kreikkalaisia kuvattuja ihmishahmoja. Sumerilaisilla oli oma kieli, joka ei ollut seemiläinen ja he ovat tämänhetkisen tietämyksen mukaan Kaksoisvirtainmaan vanhimpia asukkaita. Sumerit olivat perustaneet ja rakentaneet alueen kaupunkikulttuurin ja keinokasteluun perustuvat maanviljelyn. Seemiläiset heimot, akkadit kuten heitä sittemmin kutsumme omaksuivat alueelle tullessaan sumerilaisen kulttuurin.

McKenzie ei tässä kohdassa kirjaansa anna vastauksia, mistä seemiläiset heimot ilmestyivät alueelle mutta jatkaa sumerilaisten alkuperän pohtimista. Vanhimmissa reliefeissä henkilöillä näyttäisi olevan vinot silmät, mikä viittaisi itäisiin geeneihin. Heidän kielensä oli agglutinatiivinen kieli ja tässä kohdassa McKenzie vetää yhdysviivoja mm. sumerilaisten, unkarilaisten, suomalaisten ja baskien välille. Mutta korostaa ettei ihmisryhmien käyttämä kieli ole suoranaisesti todiste geneettisestä sukulaisuudesta.

McKenzie etsii yhteyksiä ja eroavaisuuksia kansojen välillä, mm. maanviljelytavoista, muusta kulttuurista ja yrittää etsiä jonkinlaista johtolankaa fyysisistä piirteistä josta vanhat reliefit ja kuvat antavat esimerkkejä.

Kiinnostava kirja.

noona noppa kirjoitti:

Luvattu maa eli Palestiinan alue Välimeren rannalla, jonka miellämme juutalaisten kodiksi, ei tietenkään sitä ole, koska raamattukin kertoo että Aabraham lähti matkaan Kaldean Urista, Persian lahden rannoilta. Seemiläisten heimojen ilmestymisestä Kaksoisvirtainmaahan kertoo Donald A. McKenzie kirjassaan Myths of Babylonia and Assyria.

Seemiläiset heimot ilmestyvät rekisteröityyn historiaan Kaksoisvirtainmaan alueella. Aikana jolloin alue jakaantui kahteen osaan, eteläiseen Sumeriin ja pohjoiseen Akkadiin, kummallakin alueella asuvat ihmiset puhuivat seemiläisiä kieliä, mutta löytyneet kivireliefit ja kuvat kertovat etelän ja pohjoisen asukkaiden rodullisista eroista. Akkadialaiset olivat heimoa, jotka olivat nousseet valtaan aikana jolloin pohjoista Akkadia kutsuttiin Uriksi ja eteläistä Sumeria Kengiksi. Akkadialaiset näyttävät olleen ulkoiselta olemukseltaan "seemiläisen näköisiä" tosisin sanoen "juutalaisen näköisiä". Sumerilaiset sen sijaan muistuttivat enemmän saman aikakauden egyptiläisiä tai kreikkalaisia kuvattuja ihmishahmoja. Sumerilaisilla oli oma kieli, joka ei ollut seemiläinen ja he ovat tämänhetkisen tietämyksen mukaan Kaksoisvirtainmaan vanhimpia asukkaita. Sumerit olivat perustaneet ja rakentaneet alueen kaupunkikulttuurin ja keinokasteluun perustuvat maanviljelyn. Seemiläiset heimot, akkadit kuten heitä sittemmin kutsumme omaksuivat alueelle tullessaan sumerilaisen kulttuurin.

McKenzie ei tässä kohdassa kirjaansa anna vastauksia, mistä seemiläiset heimot ilmestyivät alueelle mutta jatkaa sumerilaisten alkuperän pohtimista. Vanhimmissa reliefeissä henkilöillä näyttäisi olevan vinot silmät, mikä viittaisi itäisiin geeneihin. Heidän kielensä oli agglutinatiivinen kieli ja tässä kohdassa McKenzie vetää yhdysviivoja mm. sumerilaisten, unkarilaisten, suomalaisten ja baskien välille. Mutta korostaa ettei ihmisryhmien käyttämä kieli ole suoranaisesti todiste geneettisestä sukulaisuudesta.

McKenzie etsii yhteyksiä ja eroavaisuuksia kansojen välillä, mm. maanviljelytavoista, muusta kulttuurista ja yrittää etsiä jonkinlaista johtolankaa fyysisistä piirteistä josta vanhat reliefit ja kuvat antavat esimerkkejä.

Kiinnostava kirja.

Lue lisää

Sen sijaan G.Maspero kirjassaan Egyptin, Kaldean, Syyrian, Babylonian ja Assyrian historia kertoo näin:

Tämän jokien halkoman maan ensimmäiset asuttajat tai ainakin ne kansat joiden jälkiä voimme historiantutkimuksen keinoin löytää, näyttävät kuuluneen kolmeen ryhmään. Tärkein niistä oli seemiläiset, jotka puhuivat arameaa, hepreaa ja foinikialaisten kieltä muistuttavia kieliä. Pitkän aikaa on oletettu että he tulivat pohjoisesta. Merkkejä heidän asutuksestaan on sijoitettu Armeniaan, Araratin läheisyyteen sekä Tigrisin virran puoleen väliin, Gordysean vuorten juurelle. Viime aikoina on ehdotettu että pikemminkin meidän pitäisi etsiä heidän alkuperäänsä Etelä Arabiasta ja tämä näkemys on saamassa laajempaa jalansijaa tutkijoiden keskuudessa. Muistomerkit ja niiden kivikaiverrukset antavat todisteita seemiläisten kanssa rinta rinnan asuneista ihmisistä, joiden alkuperää on ilman suurta menestystä etsitty Uralin ja Altain heimojen joukosta. Näitä ihmisiä on yleisesti meidän aikanamme kutsuttu sumerilaisiksi. He tulivat ilmeisestikin pohjoisesta ja toivat alkukodistaan mukanaan erikoisen kirjoitustapansa minkä ainakin kymmenen eri kansaa omaksui ja muutti omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Myöskin erittäin kiinnostava kirja.

noona noppa kirjoitti:

Luvattu maa eli Palestiinan alue Välimeren rannalla, jonka miellämme juutalaisten kodiksi, ei tietenkään sitä ole, koska raamattukin kertoo että Aabraham lähti matkaan Kaldean Urista, Persian lahden rannoilta. Seemiläisten heimojen ilmestymisestä Kaksoisvirtainmaahan kertoo Donald A. McKenzie kirjassaan Myths of Babylonia and Assyria.

Seemiläiset heimot ilmestyvät rekisteröityyn historiaan Kaksoisvirtainmaan alueella. Aikana jolloin alue jakaantui kahteen osaan, eteläiseen Sumeriin ja pohjoiseen Akkadiin, kummallakin alueella asuvat ihmiset puhuivat seemiläisiä kieliä, mutta löytyneet kivireliefit ja kuvat kertovat etelän ja pohjoisen asukkaiden rodullisista eroista. Akkadialaiset olivat heimoa, jotka olivat nousseet valtaan aikana jolloin pohjoista Akkadia kutsuttiin Uriksi ja eteläistä Sumeria Kengiksi. Akkadialaiset näyttävät olleen ulkoiselta olemukseltaan "seemiläisen näköisiä" tosisin sanoen "juutalaisen näköisiä". Sumerilaiset sen sijaan muistuttivat enemmän saman aikakauden egyptiläisiä tai kreikkalaisia kuvattuja ihmishahmoja. Sumerilaisilla oli oma kieli, joka ei ollut seemiläinen ja he ovat tämänhetkisen tietämyksen mukaan Kaksoisvirtainmaan vanhimpia asukkaita. Sumerit olivat perustaneet ja rakentaneet alueen kaupunkikulttuurin ja keinokasteluun perustuvat maanviljelyn. Seemiläiset heimot, akkadit kuten heitä sittemmin kutsumme omaksuivat alueelle tullessaan sumerilaisen kulttuurin.

McKenzie ei tässä kohdassa kirjaansa anna vastauksia, mistä seemiläiset heimot ilmestyivät alueelle mutta jatkaa sumerilaisten alkuperän pohtimista. Vanhimmissa reliefeissä henkilöillä näyttäisi olevan vinot silmät, mikä viittaisi itäisiin geeneihin. Heidän kielensä oli agglutinatiivinen kieli ja tässä kohdassa McKenzie vetää yhdysviivoja mm. sumerilaisten, unkarilaisten, suomalaisten ja baskien välille. Mutta korostaa ettei ihmisryhmien käyttämä kieli ole suoranaisesti todiste geneettisestä sukulaisuudesta.

McKenzie etsii yhteyksiä ja eroavaisuuksia kansojen välillä, mm. maanviljelytavoista, muusta kulttuurista ja yrittää etsiä jonkinlaista johtolankaa fyysisistä piirteistä josta vanhat reliefit ja kuvat antavat esimerkkejä.

Kiinnostava kirja.

Lue lisää

"Heidän kielensä oli agglutinatiivinen kieli ja tässä kohdassa McKenzie vetää yhdysviivoja mm. sumerilaisten, unkarilaisten, suomalaisten ja baskien välille."

Kielen agglitinatiivisuus ei tosiaan kerro sukulaisuudesta mitään. Sehän on vain typologiaa. Suurin osa maailman kielistä on enemmän tai vähemmän agglutinatiivisia, ainakin jossain kielen kehitysvaiheessa. Agglutinatiivisuus näyttää olevan ominaisuus joka saattaa aikojen kuluessa kehittyä kieleen ja taas kadota siitä tullakseen taas mukaan uudelleen. Tässä siis on kysymys tuhansien vuosien ajanjaksoista.

Etiopialaisen uskomuksen mukaan Saaban kuningatar tuli Etiopiasta tapaamaan kuningas Salomoa, palasi kotiinsa synnyttämään Salomon pojan nimeltään Menelik, ja tästä alkoi Etiopian hallitsijasuku. Juudan leijona on siis arvonimi, joka periytyy tästä uskomukseta.

Etiopiassa myös esitellään rakennusta, jonka sisällä on Liitonarkki, mutta sisään saa mennä ainoastaan rakennuksen vartija, ja virka periytyy, niin että kukaan ei pääse katsastamaan, mitä siellä oikeasti on. Liitonarkin olisi Saaban kuningatar vienyt mukanaan.

Haile Selassien väitettiin olleen suoraa sukua Salomolle isoäitinsä kautta, joka olisi ollut keisari Menelik II:n täti.

"juutalaiset=uskonto
Israelilaiset=Israelista ja Aabrahamista polveutuva kansa
Juutalainen voi olla kuka vaan joka liittyy siihen uskontoon."

Eli esität että israelilainen ei välttämättä ole juutalainen? Mistä tiedät että joku henkilö on israelilainen (mainitsemaasi kansaan kuuluva) ellei hän ole juutalainen?

Tietysti on totta että muinaisista israelilaisista (juutalaisista) esimerkiksi kristityiksi, muslimeiksi tai muihin uskoihin kääntyneet eivät ole juutalaisia eivätkä heidän jälkeläisensä (joita on miljoonia) ole enää nykyisin tunnistettavissa sen paremmin israelilaisiksi kuin juutalaisiksikaan. Monet heistä ovat nykyään esim. islaminuskoisia tai kristittyjä palestiinalaisia.

kansa? kirjoitti:

"juutalaiset=uskonto
Israelilaiset=Israelista ja Aabrahamista polveutuva kansa
Juutalainen voi olla kuka vaan joka liittyy siihen uskontoon."

Eli esität että israelilainen ei välttämättä ole juutalainen? Mistä tiedät että joku henkilö on israelilainen (mainitsemaasi kansaan kuuluva) ellei hän ole juutalainen?

Tietysti on totta että muinaisista israelilaisista (juutalaisista) esimerkiksi kristityiksi, muslimeiksi tai muihin uskoihin kääntyneet eivät ole juutalaisia eivätkä heidän jälkeläisensä (joita on miljoonia) ole enää nykyisin tunnistettavissa sen paremmin israelilaisiksi kuin juutalaisiksikaan. Monet heistä ovat nykyään esim. islaminuskoisia tai kristittyjä palestiinalaisia.

Lue lisää

muistaakseni tällä (palestiinalaisten) alueelle kehittyi kaksi "juutalaista" kansaa, Juudea ja Israel, jotka sitten myöhemmin jossain vaiheessa valitsivat yhteiseksi kuninkaakseen foinikialaisperäisen Taavetin. israel taisi olla se pohjoisempi alue, josta naapurit noutivat orjia ja palvelijoita itselleen.

Venäjällä ei ollut juutalaisia ollenkaan ennenkuin Venäjä valtasi Puola-Liettuan itäosat joskus 1700-l.

Ja nämä juutalaiset oli tulleet Puolaan Länsi-Euroopasta keskiajalla. Länsi-Eurooppaan nämä taas tulivat Etelä-Euroopasta, minne olivat tulleet joskus Rooman valtakunnan aikana.

>>Nyt puhutaan kovasti, ovatko suomalaiset 10 kadonneen israelin heimon jalkelaisia.

On se myös kulttuuri-identiteetti.

Näistä asioista kertoo aivan uskottavasti Toora. Uskokaa tai älkää.
Mooses sanoi kansansa olevan vaeltavia aramealaisia. Geenitutkimukset löytävät yhtäläisyyksiä kurdien ja armenialaisten kanssa. Kohenien geenitutkimukset löytävät yhteisen esi-isän aikana kun Exodus tapahtui Tooran mukaan. Olisi hyvä lähteä siitä ajoituksesta liikkeelle kun asiaa tutkitaan järkevästi.