Eli voiko kestomagneetin magneettisuuden jotenkin katkaista hetkellisesti, että sen rautapalan magneettisuus häviäisi kuten sähkömagneetilla kun käämistä virta katkaistaan?
kestomagneetti
Іkiliikkuja
383234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kestomagneetin demagnetisointi vaatii energiaa. Sen jälkeen tarvitaan uudelleen energiaa sen magnetisoimiseksi. Ei taida ikiliikku onnistua?
Et tajunnut kysymystä.
Tarkennus:
Voisiko kestomagneetin vaikka päällystää jollakin, että se ei vetäisi rautaa puoleensa?
Diamagneettisia aineita, esimerkiksi pyrolyyttinen hiili.
Eli meneekö se magneettikenttä vain jotenkin lyttyyn, häviämättä mihinkään?
ei voi
Ei muuten, mutta voihan sen kestomagneetin sulkea vaikka paksusta
meltoraudasta tehdyn suojuksen sisään. Magneettikenttä kulkee silloin
sen raudan sisällä eikä säteile juurikaan siitä ulos.
Vrt. magneettisuojatut kaiuttimet.
Juuri tämä kun puhutaan magneetti"kentästä", niin mietityttää. Eli jos sen kentän voisi katkaista vaikka tuolla paksulla suojuksella, niin häviääkö se kenttä sitten kokonaan? Esimerkki: On pyörötangon muotoinen kestomagneetti, mitoiltaan vaikka 5 cm pitkä ja centin halkaisija. Otetaan sitten 5 sentin paksuista teräslevyä pala ja porataan siihen sen magneetin mentävä reikä ja työnnetään se sinne sisään, niin häviääkö magneettisuus magneetin päistä ulospäin?
Onko magneetti liian vaikea asia tämän palstan fyysikoille?
Oisko laittaa ees jotain asiallisia linkkejä.
Magneettisen vuon läpäisyä voidaan vaimentaa huomattavasti ympäröimällä kappale ferromagneettisella aineella. Se ei kuitenkaan pysäytä vuota, vaan sieppää kestomagneetin vuon lähes kokonaan itseensä, mutta muodostaa myös oman heikomman magneettikenttänsä. Dia- ja paramagneettiset aineet eivät estä vuota mitenkään.
Asia ei ole vaikea. Sen selittäminen ilman matiikkaa on hankalaa. Kts. Maxwellin aaltoyhtälöt.
"niin häviääkö magneettisuus magneetin päistä ulospäin? "
Ei häviä.
"Onko magneetti liian vaikea asia tämän palstan fyysikoille?"
Eivät palstan fyysikot sentään luonnonlakeja kykene muuttamaan, vaikka
selvästi sitä haluat,
Eli jos on kaksi samanlaista rautapalasta ja toinen niistä tehdään kestomagneetiksi ja sen jälkeen palat laitetaan kiinni toisiinsa, niin siitä toisestakin tulee kestomagneetti. Pieneneekö silloin puoleen tämän alkuperäisen magneetin magneettisuus, vai miten siinä käy ja miksi? Miten magneetin voimakkuutta yleensä mitataan?
Mitä sinä horiset? Pitäisikö sinua muka uskoa?
"Eivät palstan fyysikot sentään luonnonlakeja kykene muuttamaan, vaikka
selvästi sitä haluat,"
Haloo??
Palstan fyysikolle vielä kysymys. Kun väität täällä vastoin muiden vastauksia, että "Ei häviä". Niin mihin vastauksesi perustuu? Pitäisihän sen ainakin heikentyä aika huomattavasti, jos näin maalaisjärjellä ajatellaan. Suurin osa magneettiivuostahan kulkee silloin ympäröivän raudan kautta. Ja eikös se magneettivuo ole juuri se mikä vetää rautaa puoleensa.
Mikä ihme tekee juuri raudasta "kesto"magneettisen? Kyllähän kaikki sähkökentät ovat kai samaa, mutta vain rauta liikkuu sen vaikutuksesta ja muut sähkökentät, oli ne sitten minkä ympärillä tahansa, mutta mikä tekee raudasta magneetin?
"Pitäisikö sinua muka uskoa?"
Ei, kyseessä ei ole uskon asia, ne käsitellään muilla palstoilla.
Yritän vain kartoittaa, mitä sinä oikein etsit tällä magnetismihöpinälläsi,
kun eivät selvätkään vastaukset kelpaa.
Tavoittelet fysiikan Nobelia?
Olet keksimäisilläsi nuoruuden lähteen tai ikiliikkujan?
"Mikä ihme tekee juuri raudasta "kesto"magneettisen?"
Kirjastossa on lukuisia fysiikan perusteoksia joissa asia
selvitetään.
No, kait tämäkin pitää jälleen kerran selittää.
>
Sen elektronirakenne sekä hilarakenne. Rauta istuu hilassa d5-orbitaalirakenteella ja kun hila on BCC, niin tämä aiheuttaa kidekenttäsilpouman, joka siis nostaa oktaedrisen koordinaation suuntaan (d(x^2-y^2) sekä d(z^2)) orbitaalien energiaa. Tämä silpouma ei ole kuitenkaan pariutumisenergiaa suurempi, joten elektronit asettuvat orbitaaleille yksi kullekin samansuuntaisin spinein. Tämä täydet (tai siis täydet puolikkaat) orbitaalit aiheuttavat ferromagnetismin. Ilmiö on siis mahdollinen muillakin aineilla (esim. neodyymi on kova ehdokas kun mietitään voimakkaimmin magneettista ainetta - vaikka siis seoksia ne kuitenkin on).
Ja tosiaan, magneettisuus on materiaalin ominaisuus, jota ei ihan hevin pysty kääntämään pois päältä (kuten Sinulle on selitetty) ainakaan niin, että sen pystyisi palauttamaan oitis entiselleen. Tuo selitetty kentän sulkeminen jollakin materiaalilla on hyvä tapa, mutta sekään ei poista magneettisuutta.
Voi pysyvästi poistaa kestomagneetin magnetismin esim. kuumentamalla tai lyömällä kovilla iskuilla.
Tiedetään, tiedetään, enkä sitä ole kyselemässä. Kiinnostaa vain tämä magneettivuon hallinta.
Joku puhui jotain säteilystä. Säteilyltähän voi suojautua vaikka joillain folioilla (Apollot), mutta onko magnetismi säteilyä, vaikka säteilyt sitä käyttääkin tienään?
En ole mikään tiedemies, joten jos joku jotain asiasta tietää, niin selkokielistä vinkkiä kiitos. Asia vaan niin kovin kiinnostaa.
"Joku puhui jotain säteilystä. Säteilyltähän voi suojautua vaikka joillain folioilla (Apollot), mutta onko magnetismi säteilyä, vaikka säteilyt sitä käyttääkin tienään?"
Ehkä sinun kannattaisi kerrata jostain fysiikan perusteoksesta
kentän käsite.
Sinähän ihme tyyppi olet. En minä rupea mitään fysiikan perusteoksia lukemaan. Jos ei voi kertoa vaikka olevinaan tietää, niin miksi ei voi kertoa? Pitää vaan aukoa päätään kuin joku mielisairas.
Olisihan se pitänyt arvata, että turha täällä 24suolessa on mitään kysellä, kun vastaajien tiedot rajoittuvat johonkin Wikipediaan.
"Jos ei voi kertoa vaikka olevinaan tietää, niin miksi ei voi kertoa? "
Viimeksi lukemani alan perusteos käsitteli 841 sivulla kenttäteorian
keskeisimpiä perusteita.
En ala täällä siteeraamaan sitä.
"Ikiliikkujalle"
>>Olisihan se pitänyt arvata, että turha täällä 24suolessa on mitään kysellä, kun vastaajien tiedot rajoittuvat johonkin Wikipediaan>>
Lue nyt ensiksi ne wikipedian sivut niin jotain, ehkä opit.
Sähkömagneetilla tuo onnistuisi helposti. Eli pehmeää rautaa tms ja sähkökela, jolloin voi sähköllä tehdä magneetin, joka katoaa heti kun katkaisee sähkön.
Ei se ole oleellista, miten se tehdään eikä teoreettisen tarkastelun kannalta tarpeen edes miettiä, onko se lainkaan mahdollista, häviöttömästi tai ei. Sovi oletuksena, että magneettikentän poisto tehdään saunatonttujen lakeilla häviöttömästi tarpeen mukaan ja oleta muutkin häviöt nolliksi ja systeemin hyötysuhteeksi täten tasan yksi.
Nyt, redusoituasi ikiliikkujan teoreettisen ihannemallin pääset laskemaan ikiliikkujan teoreettisen puolen oikein ja toteamaan, että se ei silti toimisi. Kivaa aivovoimisteluahan tuo on ja kaikkein villeimpien ehdotusten edessä joutuu miettimään ihan tosissaan miksei se toimi, kun ensivilkaisulla systeemiin _näyttää_ tulevan lisää energiaa, mutta kyllä se totuus sieltä valkenee lopulta itse kullekin! :D
heeheheee. Ei jumalauta mikä tyyppi. Taas vittuilemassa, vaikka ei selvästikkään ymmärrä edes mistä puhutaan.
Ettet olisi vain muittenkin herjakirjoitusten takana. Trolli mikä trolli. Ihmetyttää vain, että mitä ihmeen tyydytystä sinä saat tällä toiminnallasi? Trollaatko muillakin palstoilla? Sinä olet niin tyhmä, että mietityttää että voiko sinulle edes nauraa.
Ei pieni aivovoimistelu tekisi pahaksi sinunkaan näköjään käyttämättömille aivoillesi. Esittämilläni perusolettamuksilla tehdään tasapainokaava, joka kuuluu ihan oikeasti ja pelleilemättä tämän mystisen otuksen, ikiliikkujan, tutkijan työkaluihin.
EI !!!!
Yksinkertaisesti EI VOI kestomagneetilla!
Ulkopuolista energiaakin käyttävät magneetit (sähkö) jäävät yleensä (materiasta riippuen) jonkinverran magneettisiksi, vaikka energia katkaistaisiinkin.
Eli yksinkertainen vastaus:
EI VOI!
Viritys se on tämäki, eri asia liikkuuko iki vai ei.
http://www.youtube.com/watch?v=vUcWn1x3Tss&feature=fvsr
hah hyvin sanottu: "liikkuuko iki vai ei" :)
Jotenkin se katkaistaan, tai käännetään jonnekin niissä magneettipenkeissä, joissa koneistettava kappale kiinnitetään tasaiselle metallipenkille kestomagneetin avulla. Näkemäni magneettipenkit näyttävät kootun kahdesta erilaisesta metallista vuorotellen latomalla. Penkin päädyssä on vipu, mitä kääntämällä kappale saadaan tarttumaan magneettisesti penkkiin. Kun kappale irroitetaan jälleen vipua kääntämällä, niin magneettisuutta ei ole juurikaan havaittavissa millään puolella penkkiä.
Perusasia on se että aina kun se kestomagneettisi vetää toista magneettista ainetta puoleensa, ja samalla hävittää omaa magneettisuuttaan sille toiselle aineelle:
Jolloin se kestomagneettisi magnetismi häviää pikkuhiljaa pois.... lopputulos on se että kumpikin kappale ovat "jossain magneettisessa tilassa".
Jolloin ikiliikkuja ei toimi enää..
Ei väitetyn ikiliikkujan toimintaa pohtiessa pidä mennä käytännön asioihin, kulumiseen, kitkaan, hyötysuhteeseen yms. epäolennaiseen, vaan on keskityttävä tarkasti seuraamaan ja tutkimaan mistä suljettuun systeemiin tulisi väitetyn toimintaperiaatteen mukaisesti _lisää_ energiaa.
Toimivassa ikiliikkujassa saa olla ladattava akku, ei siinä mitään, tai vaikka polttoainetankki, sille saa antaa alkuvauhdin jne. Ihan sama, kunhan voidaan osoittaa ja todistaa järjestelmän tuottavan enemmän energiaa kuin mitä siinä alunalkaen oli.
Aurinkoaan kiertävä planeetta ei siis ole ikiliikkuja: liikkeeseen ei kulu energiaa eikä planeetta sitä tuotakaan.
Siitäpä pääsimmekin sitten fuusio-energiaan jo :)
Voit katkaista magneetin vaikutuksen, vasta magneetilla joka on esim sähköinen. Sähköisellä magneetilla voit katkoa kestomagneetin vaikutusta kuinka haluat.
Eikö kenttä noolaudu vain rajatulla alueella, jossa kestomagneetin ja sähkömagneetin kentät ovat täsmälleen saman suuruiset?
Tuo periaate on käytössa ns. kestomagneettimoottorissa.
Vaan ilman ulkopuolista sähkönsyöttöa ei pyöri sekään.
Mun p3nis on kestomagneetti joka vetää miesten p3rseitä puoleensa;)
tunut
Eli kun brion magneetit vetävät toisiaan puoleensa on kyse kahden elektronikuoren sähköisestä vetovoimasta kahdessa eri magneettikkentissä jotka pyrkivät asettumaan mahdollisimman vähäenergiseen tasoon?
Kö?
tunut
Tulipa huolimattomasti ilmaistua: tarkoitin brioilla atomiryppäiden kahden vastakkaismerkisten elektronien vuorovaikutusta magneettikentässä.
Ferromagneettisia aineita lienee aika vähän. Liittyykö tämä aiemmin mainittuun hilaan ja elektronikuoren muotoon? Onko hila tietty atomien kiinnittymisjärjestys ja voiko juuri tällaista hilaa rakentaa keinotekoisesti?