Esa Saarinen

Esa Saarinen on miehisen sielun eli tajunnankin omistava filosofi,joka esittää
pikkuporvarillista tiedettä mutta ei luovia totuuksia.Metafyysinen arvovalta,julkisuus
ja turistifilosofia pilasi hyvän työläispojan luovuuden.

Minulla on miehinen tajunta eli sielukin,mutta sinä pikkuporvari et tunne edes itseäsi.

Tiedän ja tunnen kyseisen hepun. Mukava ja helpostilähestyttävä on hän. Ulkoinen olemus saattaa vähän harhauttaa.

Saarinen on kyllä hyvä...

Kerran kuuntelin Esan luenon, no ei aika pitkäksi käynyt, mutta kun sitä jälkikäteen mietiskeli niin vähäksi jäi anti,, pakolinen oma kehu tietysti ja julkisen jonkinlainen hypettäminen , pikkunen poliitinen viesti,,,,,,,sosijaalidemokraatit ovat tehneet parhaansa tämän maan tuhoamiseksi,,,

Samaa mieltä kuin viestiketjun aloittaja. Ensin innostuin, sitten turhaankin tyypin omakehun ja nimeni pudotteluun, Tieteellistä antia tuskin oli, ihan hyviä kulttuuriteoksien kautta tuotuja pointteja kyllä, ehkä tosin vain alkuluennoissa.

Showtahan Saarinen vetää ja hienosti sen tekikin (eläkkeellä nykyisin).

Mutta on hänellä filosofiaakin takana, vaikka sitä ei aina huomaakaan. Vaikutteet ovat hyvin selviä, jos filosofiaa tuntee.

Esa Saarinen on lahjakas filosofi ja keksinyt uutta ja on itsenäinen, ei minkään suunnan talutusnuorassa.

Hänen omia keksintöjään on mm. Länsimaiden filosofian historian kirjassa. Olen yrittänyt saada häntä innostumaan kertomaan ajatuksensa kosmologiasta, mutten ole vielä ainakaan missään nähnyt. Ilkka Niiniluoto sanoi luottavansa Enqvistiin. Minusta se ei filosofille riitä, eikä filosofi voi olla ottamatta kantaa kosmologiaan.

Nämä kaksihan ne huomattavimmat filosofit Suomessa ovat Georg von Wrightin ja Hintikan jälkeen. Minä en edes saa teoksiani julkaistua. Vaikka olen yhdistänyt modernin filosofian, modernin tieteen ja modernin ilmoituksen! 😇❤️

tästä referenssiä https://paskaankka.wordpress.com/

Onko feikkiä koko Saarisen homma. Fifti-sixti kuulostaa joltain
mutta toisaalta ei. Tuntee itsensä huijatuksi.

Olikohan Esan sijoittaminen TKK:n systeemianalyysin professorin virkaan ainoa mahdollinen elinkeinoratkaisu? Nokian rahoilla olisi voitu perustaa rehellinen, itsenäinen "Esa Livenä 24*7*365 " - yrittäjävalmennusfirma, menestyskonsepti "sisäänrakennettuna". Ei ollut suuryrityspampu(i?)lla uskoa yrittäjyyteen.

Jumalan teatteri oli Esan paras. saavutus

Esa Saarinen kääntyy vaikka transuksi, jos sillä saa näkyvyyttä, kuuluisuutta ja luentotilaisuuksia, eli rahaa.
Luennon sisältö on pelkkaa huuhaata, mutta palvontakulttuurissa eli tälle ujojen ihmisten kansalle jokainen joka uskaltaa esiintyä "luokan" edessä punastelematta käy sankarista.

Toivottavasti Esa ei joudu autiolle saarelle. Nimittäin puhumalla ja "viisastelemalla" ei eletä.

Esalta onnistuu täyte sanat paskan ja vaahtosammuttimien käsittely.

Hyvä kun kävit. Itse kuullut jo kaiken.
Hyvää jatkoa.

Saarinen on POP-Filosofi, vähän niin sellainen kuin POP-musiikkikin, näin vertauskuvallisesti.

Hyvä ja hauska hän on kyllä.

Jotenkin tuntuu siltä että Esa on pesunkestävä hintti.

Minä taasen kävin juuri paskalla. Aiettä tuli hienosti kiertäen.

Esa Saarinen on hyvä ja lahjakas filosofi, ja tehnyt filosofiaa tunnetuksi ja ymmärrettäväksi. Jos ette usko, lukekaa "Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle". Siihen sisältyy hänen omakin filosofiansa piilotettuna, kuin rivien väliin.

Luennotkin ovat innostavia ja hän on suosittu luennoitsija ja TV esiintyjä.

Seuraan mielelläni älyllisesti lahjakkaiden ihmisten syvällisiä ajatuksia; jopa niitä, jotka monimutkaisuudessaan ovat itselleni liian korkealentoisia. Itselleni riittää, kun ajattelu ja ulosanti on kirkasta, jolloin siitä riittää ammennettavaksi yhä uudelleen.

Kuuntelin (lentokoneessa) pari Saarisen podcastia "Filosofia ja systeemiajattelu". Totean, etten ymmärtänyt hänen jorinoistaan juuri mitään. Toisessa jaksossa kutsuvieraana oli Vesa-Matti Loiri ja yleisönä osapuilleen tavallisia tallaajia. Toisin kuin olisi toivonut ja olettanut, sortui Saarinen raskaaseen rönsyilyyn, sönköttämiseen ja puhtaaseen egoiluun. Sääliksi kävi Loiri-vainaata, yleisöä ja tulevia podcastin kuuntelijoita. Uskallan ihmetellä, onko hänellä todellista annettavaa edes tuolla akateemisessa yliopistomaailmassa, jos taso on tämä.

Saarinen karismaattisuudessaan ja sympaattisuudessaan nauttii kansansuosiota; polarisoituneesti, mutta kuitenkin. Jotta vältyttäisiin Saariseen kohdistuvalta "keisarilla ei ole vaatteita" -ajattelulta, soisi hänelle aimo annoksen lisää kirkasotsaisuutta. Haitaksi ei myöskään olisi suoda ajatusta sille, mitä tai keitä varten me kaikki, filosofeja myöden tällä olemme. Hyvin saa perustella ylenpalttista oman pään sisällä tai eliittipiireissä pyörimisen ylivertaisuutta.

Esa Saarinen on 1980-luvun alusta saakka keskittynyt julkisuuteen. Syy, miksi hänestä ei koskaan tullut filosofian professoria, oli tietysti se, että hän lopetti filosofiahommat, ja teki kaikkea muuta. Vasta pelastuminen Aalto-yliopistoon jonkun hyvävelivehkeilyn seurauksena sai hänet heräämään, ja on sitten yrittänyt vähän tehdä akateemistakin hommaa, mutta huonolla menestyksellä. Kansallisesti ja kansainvälisesti hän on filosofina ja yliopistotutkijana täysin tuntematon henkilö. Ainoa kansainvälisesti huomioitu teos on Imagologies-kirja, eikä se ole teos, mistä filosofi- tai yliopistomaailma välittäisi.
Suomessa tällainen on normaalia: nostetaan joku vähän tavallisesta poikkeava ihminen ylös esikuvaksi, vaikkei ihmisessä mitään kovin erityistä olisi.

Itselläni oli aikoinaan mahdollisuus valita Saarinen tai S. Albert Kivinen tieteen filosofian proseminaarissa ja valitsin Kivisen koska Saarinen oli julkaissut Punkakatemia teoksensa ja itse en pitänyt punk-rokkia edes musiikkina vaan lähinnä samantapaisena kohelluksena kuin rap nykyään. Siihen aikaan ja nykyäänkin mieluiten keskityn kuuntelemaan lähinnä vain progressiivista - ja jazzrockia.

Jos haluaa yhteiskunnallista kritiikkiä niin Frank Zappan tuotanto on parasta:

“If you want to get laid, go to college. If you want an education, go to the library.”
― Frank Zappa


Saarinen myös brassaili logiikan taidoillaan eli kuulemma osasi laskea poskettomen pitkien predikaattilogiikan lausekokonaisuuksien totuusarvoja jota touhua itse pidin aika triviaalina ja tylsänä touhuna vaikka myöhemmin tajusin että sillä voi olla tietysti jonkinlaista käyttökelpoisuutta tietotekniikassa mutta ei välttämättä ihmisten ajattelussa jossa tärkeintä on valita oikeat premissit päättelylle mikä onnistuu vain intuitiivisesti eikä mekaanisesti päättelysääntöjä orjallisesti seuraten mihin matematiikka aika pitkälle myös perustuu.


Kyllästyin siihen seminaariin kun olisi pitänyt syventyä leksikaalisiin määritelmiin jonka eräs seminaariin osallistujista oli laatinut ja joka mielestäni oli aika äärimmäistä lillukanvarsitason näpetelyä. Ko. tyypistä tuli myöhemmin proffa.

Itse en osallistunut kuin Hautamäen muodollisen predikaattilogiikan kursseille ja yhdelle Niiniluodon luennolle.Suurimman osan ajasta lainasin laitoskirjastosta mm. A.N. Whiteheadin teoksia joita oli vaikea löytää yleisistä kirjastoista ja tein niistä muistiinpanoja.

Muiden opiskelijoiden kanssa en harrastut minkäänlaista sosiaaalista vuorovaikutusta koska oli aina kiire töihin iltavuoroon.

B