eltaantuneita tippaleipiä

Kyllä voissa on trans-rasvaa. Se, onko se terveydelle vaarallista vai hyödyllistä on eri juttu. Ei ole olemassa cis-muodossa olevaa trans-rasvaa, se on joko tai. Maidon CLA:ssa on yksi trans- ja yksi cis-sidos.

Trans-rasva ei ole tyydyttynyttä rasvaa. Siinä on siis edelleen niitä paikkoja vedylle (ts. kaksoissidos). Suomessahan ei ole pitkään aikaan valmistettu osittain kovetettua kasvirasvaa vaan meillä kasvirasva kovetetaan täysin.

Edes monityydyttymättömät rasvahapot eivät reagoi kovinkaan nopeasti ilman kanssa. Se vaatii joko korkeaa lämpötilaa tai katalyyttejä. Rypsiöljy ei olekaan mitenkään erityisen hyvä uppopaistorasva tuon vuoksi. Tosin sekin toimii ihan hyvin jos lämpötilan ei tarvitse olla korkea. Esimerkiksi ranskalaiset onnistuvat ihan hyvin, samoin liha ja kala.

Voi tosissaan härskiintyy nopeammin kuin ruokaöljy.Siksi sitä säilytetään jääkaapissa. Syynä on voin sisältämä vesi, joka mahdollistaa mikrobitoiminnan. Härskiintyminen on kyllä huono termi koska se viittaa aistivaraiseen asiaan, jolla on monta syytä.

Asiaa epäilevä voi laittaa tiskipöydälle eri purkkeihin voita ja rypsiöljyä. Voi muuttuu epämiellyttävän makuiseksi aika nopeasti.

Voin helppo härskiintyminen on ollut pitkälti syy juuston teolle. Se taasen kestää säilytystä erittäin hyvin.

Wikipediassa on ihan hyvä artikkeli voista ja sen historiasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Voi

Mielenkiintoinen kohta tässä yhteydessä on
"Keskiajalla voita kirnuttiin, mutta se oli kallista. Pohjois-Ranskassa, Englannissa ja Alankomaissa voita käytettiin joskus paistamiseen öljyn sijaan. Monien mielestä voi sopi vain barbaareille huonon säilyvyytensä takia."

joku vaan kirjoitti:

Kyllä voissa on trans-rasvaa. Se, onko se terveydelle vaarallista vai hyödyllistä on eri juttu. Ei ole olemassa cis-muodossa olevaa trans-rasvaa, se on joko tai. Maidon CLA:ssa on yksi trans- ja yksi cis-sidos.

Trans-rasva ei ole tyydyttynyttä rasvaa. Siinä on siis edelleen niitä paikkoja vedylle (ts. kaksoissidos). Suomessahan ei ole pitkään aikaan valmistettu osittain kovetettua kasvirasvaa vaan meillä kasvirasva kovetetaan täysin.

Edes monityydyttymättömät rasvahapot eivät reagoi kovinkaan nopeasti ilman kanssa. Se vaatii joko korkeaa lämpötilaa tai katalyyttejä. Rypsiöljy ei olekaan mitenkään erityisen hyvä uppopaistorasva tuon vuoksi. Tosin sekin toimii ihan hyvin jos lämpötilan ei tarvitse olla korkea. Esimerkiksi ranskalaiset onnistuvat ihan hyvin, samoin liha ja kala.

Voi tosissaan härskiintyy nopeammin kuin ruokaöljy.Siksi sitä säilytetään jääkaapissa. Syynä on voin sisältämä vesi, joka mahdollistaa mikrobitoiminnan. Härskiintyminen on kyllä huono termi koska se viittaa aistivaraiseen asiaan, jolla on monta syytä.

Asiaa epäilevä voi laittaa tiskipöydälle eri purkkeihin voita ja rypsiöljyä. Voi muuttuu epämiellyttävän makuiseksi aika nopeasti.

Voin helppo härskiintyminen on ollut pitkälti syy juuston teolle. Se taasen kestää säilytystä erittäin hyvin.

Wikipediassa on ihan hyvä artikkeli voista ja sen historiasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Voi

Mielenkiintoinen kohta tässä yhteydessä on
"Keskiajalla voita kirnuttiin, mutta se oli kallista. Pohjois-Ranskassa, Englannissa ja Alankomaissa voita käytettiin joskus paistamiseen öljyn sijaan. Monien mielestä voi sopi vain barbaareille huonon säilyvyytensä takia."

Lue lisää

mielenkiintoista. jos sanotaan notta on tyydytetty niin se ei kaipaa enään mitään lisää. ja yksinkertaisesti tyydyttymätön kaipaa jotakin. tyydytetyssä rasvasssa ei ole vapaata atomipaikkaa joten se ei voi hapettua.

onhan sanottu notta pojat panivat parastaan ja tytöt oli läpeensä tyytyväisiä.

on kokemusta paistorasvoista. rypsiöljyllä paistettaessa on paistinpannu on syytä pestä saman tien sillä se tuoksullaan pilaa huomenissa ilman hajullaan ja ei muuten ole suositeltavaa valurautapannulle. voita tai kookosrasvaa käytettäessä tilanne on parempi. voissa kyllä näkyy finelin mukaan olevan tyydyttymättömiä rasvoja. kaupoissa näkyy olevan muurikkapannuille olevan tarjolla sianihraa tuubeissa. miksi? koska muurikkapannut on valurautaa ja imeen rypsiöljyä hiukan "nahkoihinsa" ja seuraavana päivänä haisee. valurautapannuja ei suositella pestäväksi vain pyyhkäistävä talouspaperilla.

joku vaan kirjoitti:

Kyllä voissa on trans-rasvaa. Se, onko se terveydelle vaarallista vai hyödyllistä on eri juttu. Ei ole olemassa cis-muodossa olevaa trans-rasvaa, se on joko tai. Maidon CLA:ssa on yksi trans- ja yksi cis-sidos.

Trans-rasva ei ole tyydyttynyttä rasvaa. Siinä on siis edelleen niitä paikkoja vedylle (ts. kaksoissidos). Suomessahan ei ole pitkään aikaan valmistettu osittain kovetettua kasvirasvaa vaan meillä kasvirasva kovetetaan täysin.

Edes monityydyttymättömät rasvahapot eivät reagoi kovinkaan nopeasti ilman kanssa. Se vaatii joko korkeaa lämpötilaa tai katalyyttejä. Rypsiöljy ei olekaan mitenkään erityisen hyvä uppopaistorasva tuon vuoksi. Tosin sekin toimii ihan hyvin jos lämpötilan ei tarvitse olla korkea. Esimerkiksi ranskalaiset onnistuvat ihan hyvin, samoin liha ja kala.

Voi tosissaan härskiintyy nopeammin kuin ruokaöljy.Siksi sitä säilytetään jääkaapissa. Syynä on voin sisältämä vesi, joka mahdollistaa mikrobitoiminnan. Härskiintyminen on kyllä huono termi koska se viittaa aistivaraiseen asiaan, jolla on monta syytä.

Asiaa epäilevä voi laittaa tiskipöydälle eri purkkeihin voita ja rypsiöljyä. Voi muuttuu epämiellyttävän makuiseksi aika nopeasti.

Voin helppo härskiintyminen on ollut pitkälti syy juuston teolle. Se taasen kestää säilytystä erittäin hyvin.

Wikipediassa on ihan hyvä artikkeli voista ja sen historiasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Voi

Mielenkiintoinen kohta tässä yhteydessä on
"Keskiajalla voita kirnuttiin, mutta se oli kallista. Pohjois-Ranskassa, Englannissa ja Alankomaissa voita käytettiin joskus paistamiseen öljyn sijaan. Monien mielestä voi sopi vain barbaareille huonon säilyvyytensä takia."

Lue lisää

niinpä,

aikanna taisi skandinavian viikingit olla likaisia barbaareja, kun saattoivat pestä itseään päivittäin.

Maitoahan ei ole taidettu käyttää kovinkaan pitkään ravintona Suomessa ainakaan huomattavissa määrissä. Maitoahan taidettiin saada vain kesäisin. Ilmeisesti Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla oli useampia lehmiä taloa kohti. Eipä taida tämä maatiloita tinkimaidon haku olla kovinkaan vanha tapa. Varmaan kaupngistumisen mukana tulult tapa.

Muuten tuo pilaantuminen taitaa johtua nimenomaan tuotteessa olevasta nesteestä, Kuivunut leipäkuin taitaa säilyä aoka pitkaan. Niin ja taitaa se voi pikkaisen tummua jääkaapissakin, jos ei pidä sitä paperia siina voiklöntin päällä.

paskavaris kirjoitti:

mielenkiintoista. jos sanotaan notta on tyydytetty niin se ei kaipaa enään mitään lisää. ja yksinkertaisesti tyydyttymätön kaipaa jotakin. tyydytetyssä rasvasssa ei ole vapaata atomipaikkaa joten se ei voi hapettua.

onhan sanottu notta pojat panivat parastaan ja tytöt oli läpeensä tyytyväisiä.

on kokemusta paistorasvoista. rypsiöljyllä paistettaessa on paistinpannu on syytä pestä saman tien sillä se tuoksullaan pilaa huomenissa ilman hajullaan ja ei muuten ole suositeltavaa valurautapannulle. voita tai kookosrasvaa käytettäessä tilanne on parempi. voissa kyllä näkyy finelin mukaan olevan tyydyttymättömiä rasvoja. kaupoissa näkyy olevan muurikkapannuille olevan tarjolla sianihraa tuubeissa. miksi? koska muurikkapannut on valurautaa ja imeen rypsiöljyä hiukan "nahkoihinsa" ja seuraavana päivänä haisee. valurautapannuja ei suositella pestäväksi vain pyyhkäistävä talouspaperilla.

Lue lisää

Eipä valurautaa juurikaan ole enää myynnissä. Se on nykyään tekninen erikoismateriaali. Valuraudaksi nimitetään nykyään valettua terästä, jonka hiilipitoisuus on liian matala valuraudaksi.

Valurautapannun (ihan oikean tai tällaisen modernin) voi kyllä pestä mutta pesuaineen käyttö on huono idea. Paras tapa pitää niistä huolta on kaataa pannulle kuumaa vettä ruuanlaiton jälkeen ja kuivata sen jälkeen. Näppärä kikka on myös lämmittää paistinpannu vedellä täytettynä. Näin pannu ei kuumene liikaa.

Kyllä se tyydyttynyt rasvakin hapettuu. Ero tyydyttymättömään on vaan iso. Tunnetuin hapettumisen muoto on palaminen. Rasvapoltossa käy juuri näin, se silava palaa siihen teräspintaan kiinni. Jostain syystä juuri silava toimii tuossa parhaitten, metallipuolella mustaaminen tehdään yleensä pellavaöljyllä (silloin kuin ei käytetä kemikaaleja). Rypsiöljyllä ei voi rasvapolttaa, pinnasta tulee tahmea.

Mikäli rypsiöljy haiskahtaa ja muuttaa rakennettaan paksummaksi paiston aikana niin silloin paistolämpötila on ollut sille liian kova. Käristämiseen on esimerkiksi kookosöljy huomattavasti parempaa. Itsellä ei ole tarvetta käristämiseen ja käytän paistamiseen yleisimmin rypsiöljyä. Niin tekee myös suurin osa keittiöammattilaisista.

yks toinen kp kirjoitti:

niinpä,

aikanna taisi skandinavian viikingit olla likaisia barbaareja, kun saattoivat pestä itseään päivittäin.

Maitoahan ei ole taidettu käyttää kovinkaan pitkään ravintona Suomessa ainakaan huomattavissa määrissä. Maitoahan taidettiin saada vain kesäisin. Ilmeisesti Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla oli useampia lehmiä taloa kohti. Eipä taida tämä maatiloita tinkimaidon haku olla kovinkaan vanha tapa. Varmaan kaupngistumisen mukana tulult tapa.

Muuten tuo pilaantuminen taitaa johtua nimenomaan tuotteessa olevasta nesteestä, Kuivunut leipäkuin taitaa säilyä aoka pitkaan. Niin ja taitaa se voi pikkaisen tummua jääkaapissakin, jos ei pidä sitä paperia siina voiklöntin päällä.

Lue lisää

Joo. Neste on iso ongelma pilaantumisessa. Sen vaikutuksia voidaan vähentää
-kuivaamalla (juusto, kestomakkarat, kova leipä, kuivahedelmät)
-suolaamalla (suola vähentää veden aktiivisuutta ja jopa estää mikrobitoiminnan kun sitä on tarpeeksi). Suolaa tarvitaan noin 5% hidastamaan bakteerien kasvua ja noin 20% estää pilaantumisen täysin.
-korvaamalla vettä rasvalla (kestomakkarat)
-happamuuden muuttamisella. Yleensä mennään happamaan suuntaan mutta myös emäksisyys toimii. Happamuutta voidaan lisätä joko lisäämällä happoja tai käyttämällä sopivia bakteereja (jälleen kerran juusto ja kestomakkarat).
-umpioimalla
-säilöntäaineilla
-hapettumisenestoaineilla
-nykyään aseptisilla prosesseilla

Voi pilaantuu ilman hapen ja mikrobitoiminnan yhteisvaikutuksesta. Eräs pilaantumistuote on voihappo, sen takia voi pilaantuu aika nopeasti koska jo pieni määrä pilaa voin. Voissa ei ole käytössä säilöntämenetelmistä kuin kuivaaminen mutta kun voissa on 15% vettä ja 5% proteiinia ja maitosokeria niin se on aika hyvä kasvualusta.

Maitoa ei ole juurikaan käytetty missään ympärivuotisena ravintona. Aika useasti kesän maitosaalis säilöttiin juustona, etelämmässä juustoa tehtiin kyllä ympäri vuoden. Lehmille, lampaille ja vuohille ei käytetty parhaita peltoja vaan maa jota ei voitu käyttää muuhun viljelyyn. Meillä esimerkiksi rantapellot ja Sveitsissä rinteet. (Maasait ovat poikkeus, muitakin löytynee.) Ylipäätänsä maito pilaantuu hyvin nopeasti, pari vuorokautta on suurin piirtein maksimisäilytysaika.

Juusto tehtiin monesti yhdestä lypsystä koska silloin juuston laatu on parempi. Tuo tietysti vaatii paljon eläimiä.

joku vaan kirjoitti:

Joo. Neste on iso ongelma pilaantumisessa. Sen vaikutuksia voidaan vähentää
-kuivaamalla (juusto, kestomakkarat, kova leipä, kuivahedelmät)
-suolaamalla (suola vähentää veden aktiivisuutta ja jopa estää mikrobitoiminnan kun sitä on tarpeeksi). Suolaa tarvitaan noin 5% hidastamaan bakteerien kasvua ja noin 20% estää pilaantumisen täysin.
-korvaamalla vettä rasvalla (kestomakkarat)
-happamuuden muuttamisella. Yleensä mennään happamaan suuntaan mutta myös emäksisyys toimii. Happamuutta voidaan lisätä joko lisäämällä happoja tai käyttämällä sopivia bakteereja (jälleen kerran juusto ja kestomakkarat).
-umpioimalla
-säilöntäaineilla
-hapettumisenestoaineilla
-nykyään aseptisilla prosesseilla

Voi pilaantuu ilman hapen ja mikrobitoiminnan yhteisvaikutuksesta. Eräs pilaantumistuote on voihappo, sen takia voi pilaantuu aika nopeasti koska jo pieni määrä pilaa voin. Voissa ei ole käytössä säilöntämenetelmistä kuin kuivaaminen mutta kun voissa on 15% vettä ja 5% proteiinia ja maitosokeria niin se on aika hyvä kasvualusta.

Maitoa ei ole juurikaan käytetty missään ympärivuotisena ravintona. Aika useasti kesän maitosaalis säilöttiin juustona, etelämmässä juustoa tehtiin kyllä ympäri vuoden. Lehmille, lampaille ja vuohille ei käytetty parhaita peltoja vaan maa jota ei voitu käyttää muuhun viljelyyn. Meillä esimerkiksi rantapellot ja Sveitsissä rinteet. (Maasait ovat poikkeus, muitakin löytynee.) Ylipäätänsä maito pilaantuu hyvin nopeasti, pari vuorokautta on suurin piirtein maksimisäilytysaika.

Juusto tehtiin monesti yhdestä lypsystä koska silloin juuston laatu on parempi. Tuo tietysti vaatii paljon eläimiä.

Lue lisää

Niin no

Suomessahan ongelmana on ollut talviruokinta. No Afrikassa ja Välimeren alueella tilanne on luonnollisesti toinen ympärivuoden ruokaa enemmin.

Itseäni ihmetyttää maidon hypetys joissain piireissä luonnollisena pitkään käytössä olleena ihmisravintona. Olisko nykyisissä määrin n. 100 vuotta -> tämän perusteellahan viljan syönti olisi Suomessa huomattavasti normaalimpaa kuin maidon juonti. Eli vatsavaivat eivät johtuisikaan viljasta vaan maidosta. Tätä ei kuitenkaan kannata paljastaa muille.

yks toinen kp kirjoitti:

Niin no

Suomessahan ongelmana on ollut talviruokinta. No Afrikassa ja Välimeren alueella tilanne on luonnollisesti toinen ympärivuoden ruokaa enemmin.

Itseäni ihmetyttää maidon hypetys joissain piireissä luonnollisena pitkään käytössä olleena ihmisravintona. Olisko nykyisissä määrin n. 100 vuotta -> tämän perusteellahan viljan syönti olisi Suomessa huomattavasti normaalimpaa kuin maidon juonti. Eli vatsavaivat eivät johtuisikaan viljasta vaan maidosta. Tätä ei kuitenkaan kannata paljastaa muille.

Lue lisää

Lämpimämmässä taasen maidon pilaantuminen tapahtuu nopeammin.

Maito tuli oikeastaan käyttöön kaupungeissa vasta jäähdytyslaitteiden myötä. Ensimmäiset olivat eristettyjä laatikoita, joihin tuotiin jäätä hevoskärryillä. Jääkaapit yleistyivät vasta -50-luvulla. Paikoitellen maitoa on käytetty pidempäänkin, esimerkiksi Englannissa mutta meillä maidon juonti ympäri vuoden alkoi vasta kun AIV-rehu mahdollisti talviruokinnan ja koteihin tuli jääkaapit. Maaseudulla hiukan aikaisemmin ja siellä toki maitoa käytettiin kun sitä oli saatavilla.

Aika ymmärrettävää, että maidon jalostaminen juustoksi on niin yleistä. Juusto taasen säilyy erinomaisesti ja hera voidaan syöttää eläimille. Hapanmaitotuotteet ovat myöskin olleet yleisiä aiemmin.

Äitini ei esimerkiksi juonut juurikaan maitoa nuoruudessaan (kotoisin Turusta, erikoisesti sota-aikana maitoa ei ollut eikä kauheasti ennen sitäkään). Isä taasen käytti maitoa (tosin yksi lehmä 7-henkisessä perheessä eikä siitäkään saatu maitoa talvella).

Maito aiheuttaa yllättävän paljon vatsaongelmia. Jos on niitä niin kannattaa kokeilla maidotonta elämää. Itsellä maitoa kuluu muutama desi viikossa kahvimaitona.

joku vaan kirjoitti:

Eipä valurautaa juurikaan ole enää myynnissä. Se on nykyään tekninen erikoismateriaali. Valuraudaksi nimitetään nykyään valettua terästä, jonka hiilipitoisuus on liian matala valuraudaksi.

Valurautapannun (ihan oikean tai tällaisen modernin) voi kyllä pestä mutta pesuaineen käyttö on huono idea. Paras tapa pitää niistä huolta on kaataa pannulle kuumaa vettä ruuanlaiton jälkeen ja kuivata sen jälkeen. Näppärä kikka on myös lämmittää paistinpannu vedellä täytettynä. Näin pannu ei kuumene liikaa.

Kyllä se tyydyttynyt rasvakin hapettuu. Ero tyydyttymättömään on vaan iso. Tunnetuin hapettumisen muoto on palaminen. Rasvapoltossa käy juuri näin, se silava palaa siihen teräspintaan kiinni. Jostain syystä juuri silava toimii tuossa parhaitten, metallipuolella mustaaminen tehdään yleensä pellavaöljyllä (silloin kuin ei käytetä kemikaaleja). Rypsiöljyllä ei voi rasvapolttaa, pinnasta tulee tahmea.

Mikäli rypsiöljy haiskahtaa ja muuttaa rakennettaan paksummaksi paiston aikana niin silloin paistolämpötila on ollut sille liian kova. Käristämiseen on esimerkiksi kookosöljy huomattavasti parempaa. Itsellä ei ole tarvetta käristämiseen ja käytän paistamiseen yleisimmin rypsiöljyä. Niin tekee myös suurin osa keittiöammattilaisista.

Lue lisää

paskavaris on rautapuolen tekniikasta läksyt lukenut. valurautapannu on suomugrafiittivalurautaa joka on hiukan huokoista ja ei seppien käyttöön taottavaksi. eikä ole mikään vaikeasti valettava. sopii minun paisto käyttöön vallan mainiosti sillä teflonpannu alkaa herkästi pohjasta kukkimaan kaasuliedellä.

härskiintyminen ja ruostuminen on hiljaista hapettumista ja palaa se rautakankikin. joskus on niinsanottu turri syönyt ahjossa minun taokseni.

eli ei rypsiöljyä elintarvikkeisiin jotka pääsevät ilman kanssa tekemissiin eikä paistoon. kyllä se siellä dieselmoottorissa palaa erinomaisesti ja antaa voimaa.

paskavaris kirjoitti:

paskavaris on rautapuolen tekniikasta läksyt lukenut. valurautapannu on suomugrafiittivalurautaa joka on hiukan huokoista ja ei seppien käyttöön taottavaksi. eikä ole mikään vaikeasti valettava. sopii minun paisto käyttöön vallan mainiosti sillä teflonpannu alkaa herkästi pohjasta kukkimaan kaasuliedellä.

härskiintyminen ja ruostuminen on hiljaista hapettumista ja palaa se rautakankikin. joskus on niinsanottu turri syönyt ahjossa minun taokseni.

eli ei rypsiöljyä elintarvikkeisiin jotka pääsevät ilman kanssa tekemissiin eikä paistoon. kyllä se siellä dieselmoottorissa palaa erinomaisesti ja antaa voimaa.

Lue lisää

Ei se ilma ole ongelma rypsiöljylle. Kuumuus on. Raja menee jossain 230 C tms. kohdalla eli paljoa yli tuon ei kannata lämmittää.

Suurin osa nykyisistä valurautapannuista on tosissaan terästä. Ruotsalaiset ovat ainakin tehty romuraudasta. Itsellä on yksi venäläinen, joka on kyllä valurautaa. Jos omistaa aidon valurautaisen niin siitä kannattaa pitää kiinni. Rasvapoltettu valurauta on aika liukas ja siinä pystyy paistamaan vaivatta esimerkiksi munakkaan. Tuon kanssa on teräksisellä ongelmia.

Puhdas rypsiöljy ei oikein pidemmän päälle toimi dieselissä. Glyseroli savuttaa ja tuo ei ole hyvä juttu. Siksi biodiesel vaihtoesteröidään johonkin suorempaan alkoholiin.

joku vaan kirjoitti:

Ei se ilma ole ongelma rypsiöljylle. Kuumuus on. Raja menee jossain 230 C tms. kohdalla eli paljoa yli tuon ei kannata lämmittää.

Suurin osa nykyisistä valurautapannuista on tosissaan terästä. Ruotsalaiset ovat ainakin tehty romuraudasta. Itsellä on yksi venäläinen, joka on kyllä valurautaa. Jos omistaa aidon valurautaisen niin siitä kannattaa pitää kiinni. Rasvapoltettu valurauta on aika liukas ja siinä pystyy paistamaan vaivatta esimerkiksi munakkaan. Tuon kanssa on teräksisellä ongelmia.

Puhdas rypsiöljy ei oikein pidemmän päälle toimi dieselissä. Glyseroli savuttaa ja tuo ei ole hyvä juttu. Siksi biodiesel vaihtoesteröidään johonkin suorempaan alkoholiin.

Lue lisää

haparoivaa tarinaa teillä.

rautavalimot käyttävät ympäri maailman romurautaa valimoissaan. eli se on sitä kiertokulkua. wanhat autonkorit menee tornioon jaloterästehaalle ja sulatetaan valokaariuunissa muutama tonni kerrallaan.

tämä kaikki on nähty omin silmin pitkän ansiokkaan työurani aikana.

ps. myös jällivaaran rautakaivos on nähty.

paskavaris kirjoitti:

haparoivaa tarinaa teillä.

rautavalimot käyttävät ympäri maailman romurautaa valimoissaan. eli se on sitä kiertokulkua. wanhat autonkorit menee tornioon jaloterästehaalle ja sulatetaan valokaariuunissa muutama tonni kerrallaan.

tämä kaikki on nähty omin silmin pitkän ansiokkaan työurani aikana.

ps. myös jällivaaran rautakaivos on nähty.

Lue lisää

Erohan on hiilipitoisuudessa. Valuraudassa on hiiltä yli 2% eli jos teräkseen ei sitä lisätä niin se jää teräkseksi. Valaminen muottiin ei asiaa muuta.

Asia on ongelmallinen kun valetun teräksen ja valuraudan ominaisuudet ovat hyvin erilaisia. Valurauta on kovaa ja hiukan huokoista ja siksi soveltuu erinomaisesti paistinpannuihin, grillauslevyihin ym.. Syytä siihen miksi valurautaa ei käytetä en tiedä, kaipa romun käsittely on edullisempaa.

Ranskassa ei muuten käytetä valurautaa keittiökaluissa. Siellä paistinpannut tehdään painamalla teräslevystä. Lopputulos on aika hyvä ja erityisen käyttökelpoinen lettu- ja munakaspannussa.

Joskus pitäisi tehdä pieni kupoliuuni. Sillä saisi tehtyä oikeaa valurautaa ja olisi mukava kokeilla saisiko toimivan paistinpannun aikaiseksi.

joku vaan kirjoitti:

Erohan on hiilipitoisuudessa. Valuraudassa on hiiltä yli 2% eli jos teräkseen ei sitä lisätä niin se jää teräkseksi. Valaminen muottiin ei asiaa muuta.

Asia on ongelmallinen kun valetun teräksen ja valuraudan ominaisuudet ovat hyvin erilaisia. Valurauta on kovaa ja hiukan huokoista ja siksi soveltuu erinomaisesti paistinpannuihin, grillauslevyihin ym.. Syytä siihen miksi valurautaa ei käytetä en tiedä, kaipa romun käsittely on edullisempaa.

Ranskassa ei muuten käytetä valurautaa keittiökaluissa. Siellä paistinpannut tehdään painamalla teräslevystä. Lopputulos on aika hyvä ja erityisen käyttökelpoinen lettu- ja munakaspannussa.

Joskus pitäisi tehdä pieni kupoliuuni. Sillä saisi tehtyä oikeaa valurautaa ja olisi mukava kokeilla saisiko toimivan paistinpannun aikaiseksi.

Lue lisää

kiinalaisilla oli maon toivomuksesta pieniä samovaari masuuneiksi kutsuttuja.

hiiltä ei lisätä vaan raakaraudan tullessa ulos masuunista se sisältää 6,3% hiiltä joka sitten konventterissa hiili poltetaan happisuihkullan eli pelkistetään näin raahessa, mutta aikaisemmin ruotsissa esikuumennetulla ilmalla.

paskavaris kirjoitti:

kiinalaisilla oli maon toivomuksesta pieniä samovaari masuuneiksi kutsuttuja.

hiiltä ei lisätä vaan raakaraudan tullessa ulos masuunista se sisältää 6,3% hiiltä joka sitten konventterissa hiili poltetaan happisuihkullan eli pelkistetään näin raahessa, mutta aikaisemmin ruotsissa esikuumennetulla ilmalla.

Lue lisää

Juu, hiili palaa oikein mieluusti. Osa raudastakin hukkuu tietysti mutta kun hiiltä on jotain 5% ja se reagoi paljon helpommin ilman kanssa niin hiilipitoisuus laskee jyrkästi. Hukkahan saadaan takaisin kun palanut rauta poltetaan uudestaan hiilen kera. Nykyään voidaan käyttää happeakin kun se on isossa määrissä hyvin halpaa ja reagoi voimakkaammin ilman asemasta.

Vanhoina huonoina aikoina olikin takorautaa ja valurautaa mutta se välimuoto eli runsashiilinen teräs oli hakusessa. Siksi on syntynyt termejä kuten Seffildin teräs, Toledon teräs jne.. Älyttömän hankalaa kun oikeastaan ainut keino oli pitää hehkuvaa terästä hiilen peitossa ilman palkeita. Tuota tehtiin myös upokkaissa, esimerkiksi wootz on sellaista. Kumpikin on nykyään harvinaista kun nykyään teräksen tuotanto on helppoa. Bessemer-teräs on liki yhtä halpaa kuin valurauta ja sopii useampiin käyttötarkoituksiin.

Täytyy muistaa, että halpa teräs on vain tuommoiset 150 vuotta vanha keksintö.

Wootzia olisi kiva joskus kokeilla mutta taitaa jäädä haaveeksi. Siinä hiiltä ja rautaa kuumennetaan upokkaassa parisenkin viikkoa.

Tässä näkee (edullisen) valmiin puukon:
http://vilppola.blogspot.com/2011/02/saraseenitikari-wootz.html

joku vaan kirjoitti:

Kyllä voissa on trans-rasvaa. Se, onko se terveydelle vaarallista vai hyödyllistä on eri juttu. Ei ole olemassa cis-muodossa olevaa trans-rasvaa, se on joko tai. Maidon CLA:ssa on yksi trans- ja yksi cis-sidos.

Trans-rasva ei ole tyydyttynyttä rasvaa. Siinä on siis edelleen niitä paikkoja vedylle (ts. kaksoissidos). Suomessahan ei ole pitkään aikaan valmistettu osittain kovetettua kasvirasvaa vaan meillä kasvirasva kovetetaan täysin.

Edes monityydyttymättömät rasvahapot eivät reagoi kovinkaan nopeasti ilman kanssa. Se vaatii joko korkeaa lämpötilaa tai katalyyttejä. Rypsiöljy ei olekaan mitenkään erityisen hyvä uppopaistorasva tuon vuoksi. Tosin sekin toimii ihan hyvin jos lämpötilan ei tarvitse olla korkea. Esimerkiksi ranskalaiset onnistuvat ihan hyvin, samoin liha ja kala.

Voi tosissaan härskiintyy nopeammin kuin ruokaöljy.Siksi sitä säilytetään jääkaapissa. Syynä on voin sisältämä vesi, joka mahdollistaa mikrobitoiminnan. Härskiintyminen on kyllä huono termi koska se viittaa aistivaraiseen asiaan, jolla on monta syytä.

Asiaa epäilevä voi laittaa tiskipöydälle eri purkkeihin voita ja rypsiöljyä. Voi muuttuu epämiellyttävän makuiseksi aika nopeasti.

Voin helppo härskiintyminen on ollut pitkälti syy juuston teolle. Se taasen kestää säilytystä erittäin hyvin.

Wikipediassa on ihan hyvä artikkeli voista ja sen historiasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Voi

Mielenkiintoinen kohta tässä yhteydessä on
"Keskiajalla voita kirnuttiin, mutta se oli kallista. Pohjois-Ranskassa, Englannissa ja Alankomaissa voita käytettiin joskus paistamiseen öljyn sijaan. Monien mielestä voi sopi vain barbaareille huonon säilyvyytensä takia."

Lue lisää

Sekavaa paskaa!

Ei mitään muuta!