Suomessa ei saisi harrastaa tosissaan juoksua?

Ei onnistu asenteiden parantaminen Suomessa sinun elinaikanasi. Tämä kansa on niin läpeensä mätä tietyissä asioissa, että muutos kestää vuosisadan. Onneksi on niitä hyviäkin puolia, joiden vuoksi voi maassa vielä pysytellä.

Enivei, ne mopoautoista ja bemareista (hei, itekin ajan bemarilla!) huutelevat pullasorsat eivät ymmärrä urheilun päälle yhtään mitään, ellei sitä harrasteta pelikonsolin ohjaimella. Kovin paljoa ei kannata painoarvoa laittaa millekään heidän sanomisille. Mutta kuten sanottu, tästä huutelusta ei pääse eroon. Siksipä harva Suomessa juoksee kaupungissa, tai ainakin tekee sen siellä kaupungin laitamilla.

No jaa, joissakin paikoissa on vaan ne sopivammat reitit siinä näkösällä ja porukka ei hajaannu koko alueelle, etenkin kun otat huomioon asukasluvun.
Eikä olisi ensimmäinen kaupunki, jossa parhaat ja tasaisemmat jalkabaanat on siinä meren rannassa.

Kyllä 30-40km on niin naurettavan vähän, etten puhuisi tosissaan mistään. Tuollaiset määrät ei ole mitään säännöllistä treeniä jos ihan tosissaan ollaan.

Pane 100km viikkoon lisää ja käy juoksemassa pari satasen ja vuorokauden kisaa niin sitten puhutaan tosissaan juoksemisesta.

Jokainen treenaa omien tavoitteiden/motivaation mukaan ja pelkät kilometrimäärät eivät vielä kerro juoksijan tasosta mitään ja suurin osa juoksijoista haluaa haastaa ainostaan itsensä eivätkä ota liikaa stressiä kilometrimääristä, ruokavaliosta ym. Tosta huutelusta voin sanoa, että joskus lähinnä kännissä olevat tai teini-ikäiset huutelevat jotain roskaa, mutta välillä kuulee kannustaviakin kommentteja. Treeni-iloa kaikille juoksijoille!

Keskustelun avaus tuo esille merkittävän yhteiskunnallisen ongelman. Työikäisistä suomalaisista vain yksi kymmenestä harrastaa liikuntaa riittävästi. Työurien pidentämisestä on turha puhua niin kauan kuin suomalaiset eivät huolehdi fyysisestä kunnostaan.
Lapset ja nuoret eivät saa mallia elämäntavasta, jossa liikunta on osa arkirutiinia. Ei siis ihme, että Tukholmassa törmää lenkkeilijään useammin kuin täällä.

Jaa, missähän junttilassa mahdat asua?

Ei mulle vaan ole koskaan mitään huudeltu ja kun käyn lenkillä, niin kyllä toisia samalaisia pösilöitä tulee aina useampia vastaan.

Kiinnitin itse samaan asiaan huomiotta Tukholmassa, paljon tuntui olevan lenkkeilijöitä liikenteessä. Kuulemma kaikki juoksu ja urheilutapahtumat ovat ulkomailla myös iloisimpia, ohjelmaa matkan varrella yms. Suomalaisista ei saa sitä fiilistä irti.

Ja ne on noi 100km viikossa juoksevat niitä joilla on itsetunto-ongelmia, kuvittelevat nyt olevansa jotain kun juoksevat enemmän ku muut ja ainoalla oikealla tavalla, muut ei oo mitään. Minä sanoisin että hyvä on jos juoksee vaik jopa 20km viikossa, ei kuitenkaan kaikista tule kestävyysurheilijoita, mut kumminki suomi pitäis saada liikkumaan ja pitää liikkeessä, ei tavoitteet voi olla tommosia 100km viikossa. Ja aikojen parantamista tapahtuu kaikilla, jos ei suomen ennätystä aio parantaa ni oma kympin ajan rikkominenkin on jo hieno juttu. Sellaista ajatusmaailmaa tarvitaan eikä tollasta: "et sä mitää viel tiedä juoksusta"!!

Niinpä niin. Ulkomailla aina kaikki on paremmin, joopa joo:)

Käypä seuraavan kerran Tukholman reissulla juoksemassa Rinkebyssä tai jossain muussa äkäisessä lähiössä ja tule sitten kertomaan, millaisia katseita sait:)

Jos olet nähnyt juoksijoita Tukholman alueella kantakaupungissa eli kivikaupungissa, jossa asuu tuo tyytyväinen itseäänhoitava porvaristo niin tilanne tuskin eroaa siitä, jos käyt Helsingissä juoksentelemassa Töölön rantaa Seurasaareen, Töölönlahtea ympäri tai Eiranrannassa. Juoksentelen itse Helsingissä eikä siellä ole kukaan koskaan huudellut.

tjaa-a, ainakin etelä suomessa missä itse asun, tulee lenkillä useinkin muita juoksijoita vastaan. autoista ei ykskään ralliperuna / räkänokka akneteini ole huutanu yhtään mitään...mut meigä onkin poke, joten eipä sitä kannata huudella, ellei halua turpaansa.

Ne oli suomalaisia, jotka siinä laivan kupeessa lenkkeili.

Vietin muutaman viikon Thaimaan Chum Phae'ssa (pieni maalaiskaupunki Khon Kaenin maakunnassa Koillis-Thaimaassa) ja siellä iltaisin oli paljon nuoria juoksemassa. :) Tytöt tosin kipittivät aika hiljaa porukoissa.

Suomessa pitäisi olla iso tapahtuma, että päästäisiin samaan.

Ei ihme, että Suomesta löytyy niin vähän huippujuoksijoita.