http://ccphysics.us/henriques/p202lab/KirchhoffCircuit1.jpg
Tuossa jos tulee virta I1 tuolta R1:n suunnalta ja virta I2 tuolta R2:n suunnalta, niin miksi R3 kohdalta menevä virta on I3 = I1 I2? Miten tuo pitäisi ymmärtää, meneekö kaikki I1 ja I2 virta tuosta keskeltä, miksi virta I1 ei kierrä toista kautta jos tuo toinen virtalähde on pienempi (vaikka toinen 15V ja toinen 3V)? Eli miksi I3 = I1 I2 eikä esim I1:n ja I1 I2 väliltä? Ei tässä mikään iso ongelma ole, jokin pieni asia jäänee oivaltamatta ja koko tuo sääntö jää sen takia epäselväksi. Sähkö ei ole oikein ikinä kuulunut vahvoihin alueisiin Kemiassa eikä fysiikassa.. Tuntuu jotenkin vaikealta ajatella tuollaista elektronien liikettä.
Kiitoksia jos joku selventää.
Tuossa jos tulee virta I1 tuolta R1:n suunnalta ja virta I2 tuolta R2:n suunnalta, niin miksi R3 kohdalta menevä virta on I3 = I1 I2? Miten tuo pitäisi ymmärtää, meneekö kaikki I1 ja I2 virta tuosta keskeltä, miksi virta I1 ei kierrä toista kautta jos tuo toinen virtalähde on pienempi (vaikka toinen 15V ja toinen 3V)? Eli miksi I3 = I1 I2 eikä esim I1:n ja I1 I2 väliltä? Ei tässä mikään iso ongelma ole, jokin pieni asia jäänee oivaltamatta ja koko tuo sääntö jää sen takia epäselväksi. Sähkö ei ole oikein ikinä kuulunut vahvoihin alueisiin Kemiassa eikä fysiikassa.. Tuntuu jotenkin vaikealta ajatella tuollaista elektronien liikettä.
Kiitoksia jos joku selventää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eiköhän tuossa ole oletettu jännitelähteet identtisiksi?
Lähinnä etsin kuvan, joka vastaava kuin koulukirjassa ilman arvoja. Siinä toinen jännitelähde on 5V, toinen 15V. Sitten vastukset olivat muistaakseni 25 ja 10 ohmia. Ja ainakin kyseisessä tehtävässä tehdään juurikin I1 I2 = I3..
Kummassakin silmukassa merkitään parin napaisuus ja sen mukaan silmukan virran kiertosuunta. Risteämispisteessä täytyy tietysti saapuvien virtojen summan olla sama kuin lähtevien virtojen summa. Sitten lasketaan silmukoiden jännitehäviöt, joiden summan tulee tietysti olla yhtä kuin silmukan sähkömotoristen voimien summa. Näistä yhtälöistä lasketaan virrat, jos sähkömotoriset voimat ja vastusten suuruudet tunnetaan. Jos sitten jollekin virralle saadaan negatiivinen arvo, niin se merkitsee, että virran todellinen kulkusuunta onkin valittuun nähden vastakkainen. Ei sitä etukäteen ilman laskuja voikaan tietää vaikka siltä saattaisi näyttää.
Laki pitää paikkaansa riippumatta siitä, mihin silmukoihin virrat jakautuvat
IR1 = IR2 IR3
IR2 = IR1 IR3
IR3 = IR1 IR2
Ei se piste pullistu vieläkään.
No auttaako asiaa, jos ajattelet probleema jännitteillä, etkä virroilla. Vastuksen R3 läpi menee jokin virta I3 ja koska U = R*I, niin solmukohdassa vallitsee jännite UR3, joka on R3*I3. Nyt voit kirjoittaa yjtälöt:
(jännite vastuksen R1 yli) UR1 = V1-U3 ja
(jännite vastuksen R2 yli) UR2 = V2-U3
ja ratkaista halutut asiat miten vain.
Pitää huomata, että oli virrat mitä tahansa, niin solmukohdassa on aina SAMA jännite kumpienkin silmukoiden kautta tarkasteltuna.