naiset ja nettideittailu...

Olen nainen ja jo tästä lyhyestä viestistäsi pystyn päättelemään, ettet olisi minun mieleeni seurustelu mielessä. Ihmiset, ei pelkästään naiset, pystyy päättelemään aika paljon lyhyistäkin, saatika pitkistä teksteistä

Minä päättelen sinun viestistäsi, että sinulla on heikko itsetunto ja marttyyrin vikaa. Perusuomimiehen ominaisuuksia. Kun kaikki naiset netissä eivätkään antaudu yhtä täysinrinnoinen nettideittailun "kirjeenvaihtoon", niin sinä loukkaannut ja ensimmäinen ajatuksesi on naisia syylistävä: naiset ovat ilkeitä ja pilalle lellittyjä prinsessoja, jotka luulevat saavansa kaiken mitä haluavat tekemättä yhtään mitään asiaan eteen.

Tekstistäsi paistaa läpi, että oletat saavasi hyvää kohtelua (pitkä ja syvällisiä, omasta elämästä avoimesti kertovia vastauksia) vastapalvelukseksi omasta hyvästä käytöksestäsi.

Et suostu ajattelemaan, ehkä joku muu suhtautuu nettideittailuun erilailla. Tai siis suostut, mutta ajattelet vain, että tuollaiset ihmiset eivät sitten lainkaan ole sinun juttusi, etkä heihin halua missään nimessä milläänlailla tustustua.

Nettideittailu ja etenkin se "kirjeenvaihtoa" osio ennen tapaamista on pyyteetöntä antamista, mistä ei voi asettaa ketään tilille.

Olet itse se hölmö, jos uhraat resursseja liian pitkiin viesteihin tai liian henkilökohtaisiin viesteihin, etkä saa haluaamasi vastausta.

Niin kuin tosielmässä, niin myös nettideittailussa ei ole mitään "ominaisuus"- tai "tarvelistaa", jonka kaikki kohdat täyttämällä saa varmasti HALUAMAANSA huomiota ja seuraa.

Eli vaikka oma deitti-ilmoitus olisi "hyvä", kuvia olisi, olisi aktiivinen ja oma nettikäyttäytymine olisi nettietiketin mukaista, niin ei ole mitään takeita eikä missään nimessä mitään oikeutusta saada yhtään seuraa tai edes haluamaansa seuraa.

Elämä on vaan karua ja tuurista kiinni, mutta ainka kannattaa yrittää. Nokkiinsa vaan ei pidä liian helposti ottaa.

eih...nyt käsiti väärin tuosta mun aloituksesta. profilista ei voisi ikinä kuvitella että olisin edes kirjoittanut tämän aloitusviestin.. noh, itsetunto ei ole itsellä hyvä, siinä olet oikeassa. mutta siis viesteissä en lähde mitään syvällistä keskustelua hakemaan. koitan saada profiilista jonkun kohdan kiinni, jos siis on sellainen ihminen josta voisin pitää..ja kirjoitan hassun viestin.. jotkut vastaa pitkästi, monet tosi lyhyesti.. kahden lauseen viestiin on hankala vastata kuitenkaan?? enkä mä ole nokkiini ottanut, lähinnä ihmettelen, tuo on nyt elämäni ensimmäinen profiili tuolla.. ja jos joku nainen nyt on kiinnostunut minusta profiilini perusteella ja haluaa laittaa viestin. niin miksi se viestin sisältö on tyyliin "moi, mitä kuuluu, sulla on kiva profiili" ?? ja siis en tiedä... kuten sanoin, mulla on reilun viikon verran ollut tuolla profiili, ja voi olla että miehet toimivat tuolla aivan samalla tavalla. lyhyitä viestejä, sellaisia missä ei ole yhtään asiaa mihin voisi tarttua kiinni.. mutta tosiaan..etsin tuolta naisia, niinen tiedä miten miehet käyttäytyvät.. ja oikeasti ei ole tarkoitus olla martyyri, tai mitään muutakaan.. kunhan ihmettelem..

Voin sanoa, että valtaosa miehistä lähettää juuri "Moi, mitä kuuluu?"- kaltaisia. parinrivin viestejä. Itse en vastaa sellaisiin, vaan niihin, jotka ovat "oikeita viestejä" - varmaan sellaisia, joita sinä kirjoitat.

"Hassuja" viestejä tulee myös, mutta valitettavasti huumorin ymmärtää helposti väärin, kun huumori esitetään vain kirjallisena - vitsit toimii parhaiten ääneen ja kuvan kanssa. Vähän kuivia ne on muuten.

Häntäheikkejä ja hassuja setijä netti on pullollaan, joten jätän yleensä huumoriviesteihin vastaamatta, koska kokemus on osoittanut, että huumoriviestin takaa löytyy usein pervo. Yleensä ja usein. Pelaan varman päälle, kun kerran on mistä valita.

Se on totta, että naiset varmasti saa enemmän vastauksia kuin miehet mutta eipä munkaan lähettämiin viesteihin kuin noin puoleen vastata. Saamani vastaukset vaihtelee parista rivistä ihan pariin sivuun. Riippuu ihmisestä.

Itse voisin asian tiiivistää niin, että osa ihmisistä ei vaan tykkää ilmaisat itseään kirjoittamalla tai lukea "kirjeitä". He eivät ole kirjoittaja- tyyppiä, mutta kirjoittaminen on vain jotain mitä pitää sietää nettideittailussa.

Sitten on niitä, jotka ovat oppineet, ettei "kirjeenvaihtoon" kannata haaskata paljoa resursseja, sillä todellisuus voi olla aivan toinen. Itseään pystyy niin rajallisesti ilmaisemaan kirjoittamalla ja vaikka kuva kertoo enemmän kuin sata/tuhat sanaa, niin valitettavasti sata/tuhat sanaa ei tyhjentävästi kuvasta ketään ;)

Kenestäkään ei ole kiva pettyä pitkän kirjeenvaihdon jälkeen ensitapaamisella. Ei se tyyppi ollutkaan samanoloinen, kun sen kirjoituksista sai mielukuvan yms.yms.

Siksi jotkut, kuten minä, on valinnut nettideittailussa linjan, että eka vähän kevyttä "kirjeenvaihtoa" deittipalvelussa ja sitten mahdollisimman nopeasti nähdään face-to-face jossain kahvilan kaltaisessa tilanteessa ja lähdetään mahdollisimman pian tutustumaan toisiimme tosielämässä.

Ei kirjoitteluun kannata tuhlata aikaa, koska 99 % tapauksista kiinnostus loppuu kuitenkin viimeistään tapaamiseen. Treffipalstan kautta saa tietoa muista sinkuista, mutta nopeammin tutustuminen sujuu (samassa kaupungissa asuvien kesken) sopimalla vaikka kahvittelusta heti samana päivänä töiden jälkeen. Varttitunnissa tietää kiinnostaako jatkaa tutustumista.

Eihän se parisuhdekaan perustu kirjoitteluun, joten miksi sitä tutustumista pitäisi pitkittää kirjoittelemalla ensin päivä- tai viikkokaupalla?

Minä olen pohtinut tuota nettideittailun aloittamista näin miehen näkökulmasta ja tullut siihen tulokseen että kyllä siellä pitää pystyä kirjoittamaan itsestään enemmän kuin vain muutama rivi ja että ne viestit joita miehen siellä pitää lähetellä ovat ihan kohtuu pitkiä, mutta eivät nyt kuitenkaan mitään romaaneja.

Tekstin kirjoittaminen ja sen avulla toiseen tutustuminen on aina vaikeaa, sillä jokainen meistä tulkitsee tekstiä omalla tavallaan. Pikkuinen puolen lauseen mittainen kommentti voi olla kirjoittajan mielestä hyvinkin hauska, kun taas lukija voi tulkita sen ihan päinvastoin.

Nettideittiin ja nettiin yleensäkin kannattaa varmaan suhtautua vain sen alkukontaktin muodostajana, eikä sitä kannata käyttää lähemmän tuttavuuden tekemiseen. Sillä se henkilö jonka kanssa viestittelet ja se jonka lopulta tapaat eroavat aina toisistaan, joskus jopa niin paljon että kuukausienkin viestittelyn jälkeen homma kuivuu kasaan heti ensitapaamisen myötä.

Toki se on aina hieman harmillista jos sitä itse kirjoittaa vaikka sivun mittaisen viestin ja toinen vastaa siihen kolmella rivillä, eikä edes kysy mitään. Itse ainakin tuollaisessa tilanteessa tulkitsisin sen siten ettei se toinen ole tarpeeksi kiinnostunut vastaamaan ja lopettaisin viestittelyn siihen paikkaan.