Minkälaisia kokemuksia teillä on purjeilla rantautumisesta, minkälaisia tilanteita, onko kaikki sujunut hyvin tai onko sattunut jotain haavereita jotka olisi ollut vältettävissä?
Tuli kauden kärkeen suoritettua pakon edessä rantautuminen purjein ensimmäistä kertaa, kaikki sujui hyvin kun keli ei ollut paha, ja paikka oli melko helppo.
Olisi mukava kuulla tästä lajista muidenkin kokemuksia, jos on antaa vinkkejä tai voi jakaa kokemuksia, jos tällainen tilanne tulee taas eteen.
Purjeilla rantautuminen
Naiskippari/gasti
69
2834
Vastaukset
- ggffff
Olen useasti matkapurrella rantautunut purjein, koska en viitsi pulata koneiden kanssa, jos kerran purjehtia osaan.
Tärkeää on osata arvioida veneen liukumisnopeus kun purjeet on laskettu ja käyttää hyväksi esim peräsimen vispausta (joko vauhdin antamiseen tai jarruttamiseen) ja aaltojen ja tuulen ohjausvoimaa viime metreillä.
Viimeksi tulin rantaan purjen 4000 kg painavalla purrella, jota juuri ja juuri pienestä vauhdista pystyy jalalla laiturista jarruttamaankin. Painavemmalla purrella en uskaltaisi laittaa jalkaa väliin. - Assyriska ensemble
Yleensä satamiin ei saa tulla purjein, jos kone veneessä on. Siksi käytä aina konetta, jos sinulla on. Muuten pääsääntönä, että vedä vastatuuleen laituriin. Ei siinä mitään ongelmia tule. Mitä painavampi ja huonommin purjehtiva vene, sitä hankalampaa. H-vene esim yhtä helppo purjein kuin koneella.
Jalkaa ei kannata pienelläkään veneellä laittaa väliin, oikea tapa jarruttaa on hypätä laiturille ja sieltä käsin ottaa venettä sarvista kiinni. Veneet ovat kuitenkin halvempia kuin jalat, ja vähemmän tuntoherkkiä.
Rantautuminen on peraatteessa helppoa, jos kaikki toimii. Jos poijuhaka ei osu paikalleen ja/tai rullegenoa ei kelaudukaan, tulee ongelmia. Plan B on harvemmin mahdollinen, ratkaisu on vain tehdä niin rautainen suunnitelma ja triplatarkistaa kaikki siihen liittyvät laitteet ja systeemit.- Löpön säästäjä
Tota en tiennytkään, että ei saa tullaa purjeilla, jos veneessä on kone. Tietämättäni olen siis rikkonut "lakia" säännöllisesti jo parikymmentä vuotta vuotta. Sorry.
Jos yksin tulee, niin aisa (joita alkaa jo olla joka satamassa ) on kaikista helpoin, poijun kanssa pitää olla aika tarkkana, ettei tule hutia sen koukkimisessa.
Suotuisissa olosuhteissa, voi purjeet ottaa alas vasta kun vene on kiinnitetty,ja kalja hörpätty. Siinä sitten voi rauhassa pakkailla. - 8+2
Ei se juuri mieltymistä muissa satamassaolijoissa tai satamanpitäjissä herätä, että joku tulee purjeilla. Sen verran iso huoli omaisuudesta herää.
Hyvä on harjoitella. Mutta mieluummin johonkin yksittäispoijuun, tai tyhjän laiturin edessä. Jos se vahinko sattuu, niin selitys "mä harjoittelin" ei ole ihan parhaiten myötätuntoa synnyttävä. - fdccccccccccc
Se ken tulee purjein vierassatamaan, miettii rantautumiskuviot n kertaa tarkemmin kuin koneella puksutteleva.
- 9+20
Näin varmaan on, mutta sekään ei auta, jos tulee yllättäviä ongelmia, esim. kova tuulenpuuska tai törmäysvaara.
- Nyt onnistuu
"Se ken tulee purjein vierassatamaan, miettii rantautumiskuviot"
Toi oli hyvä neuvo. - ei auta koneellakaan
9+20 kirjoitti:
Näin varmaan on, mutta sekään ei auta, jos tulee yllättäviä ongelmia, esim. kova tuulenpuuska tai törmäysvaara.
No joo, mutta kun aivan samat asiat tuottaa samat ongelmat koneellakin. Ja vaarassa on lopulta lähes yksinomaan tulijan keula, laiturin reuna harvemmin on niin arka.
Miten muuten törmäysvaara on yllättävä ongelma?
- 9+3
Jokin vuosi sitten, ku nminulla H-vene oli, lähdin laiturista purjeilla ja tulin purjeilla aina kun vain se oli järkevästi tehtävissä. Tämä siksi että H-veneessä kun moottori on niin kaukana takana, niin oli melkein helpompaa purjeita operoida. Toisaalta H-veneessä oli vanha kone, joten oli syytä harjoitella konerikkoa varten. Pari kertaa kävikin niin, että moottori hajosi ja oli mentävä outoonkin paikkaan purjeilla maihin, ja hyvin meni.
Se on ihan kivaa ja varsinkin aika tyylikäs taidonnäyte. Mutta nykyään, kun on kalliimpi vene alla ja käytännössä koko kesäloma on riippuvainen siitä että vene toimii, niin en haluaisi että viereen purjeilla rantautuvalta lipsahtaa rantautuminen, kun joissakin olosuhteissa varaa virheisiin ei ole. Valitettavasti olen muiltakin kuullut venerannoissa samanlaisia ajatuksia; varmasti purjeillarantautuja itsekin tietää homman osaavansa ja luottaa itseensä, mutta eiväthän laiturissa jo olevat sitä tiedä. Veneilyharastukseen kuuluu olennaisena osana toisten huomioonottaminen, ja toisille tällaisten "ylimääräisten jännitysten" aiheuttaminen valitettavasti ei ole kovin kohteliasta.
No, mutta kaikki tekevät niinkuin haluavat, eikä kukaan pysty rannalta käsin tätä estämään, joten valta on tietysti sillä joka purjeilla tulee, joten sikäli tämä paasaamiseni ei mihinkään vaikuta ;-).
Ylhäällä oli jonkinlainen kommentti tähän tyyliin: "Miksi tulla koneella kun purjehtiakin osaan". No, miksei näinkin, mutta tämä on vähän samantyylinen kommentti kuin yleensä sanotaan purjeveneilijöiden moottorilla ajosta; kun pitäisi olla tosipurjehtija ja purjehtia aina kun voi. Siitäkin aatteesta on joskus pakko luopua kun matkaa kotisatamaan on 10 mailia, heikon tuulen takia nopeus on 0.1 solmua ja 12 tunnin päästä pitäisi olla takaisin työpaikalla...- normaali proseduuri
Purjein rantaan tulo on selvälle enemmistölle nykyään itselle kauhun paikka. Ja jos asiaan sillä tavalla suhtautuu, pelottaa kovin silloinkin kun joku muu sen tekee. Kuten yksi jo edellä totesi, vaarassa eivät asioiden pieleen mennessä ole juurikaan naapurit, vaan oma vene. Kysehän on vain vauhdin säätelystä.
- 0kkjjnnn
Eihän hommassa ole koneella verrattuna loppujen lopuksi muuta eroa, kuin että jarruttaa pitää esim tekemällä nopeita käännöksiä. Purjeet ovat alhaalla viimeiset kymmenet metrit.
- 3+2
normaali proseduuri kirjoitti:
Purjein rantaan tulo on selvälle enemmistölle nykyään itselle kauhun paikka. Ja jos asiaan sillä tavalla suhtautuu, pelottaa kovin silloinkin kun joku muu sen tekee. Kuten yksi jo edellä totesi, vaarassa eivät asioiden pieleen mennessä ole juurikaan naapurit, vaan oma vene. Kysehän on vain vauhdin säätelystä.
...öööö jos on mentävä sellaiseen poijupaikkaan jossa on molemmin puolin veneet ja tuulee esim kovaa sivulta, tai vastaan "laiturin yli", niin miten silloin ei ole vaaraa törmätä toisten veneisiin? Sivutuuli ja tuollainen vastatuuli (voimakkaina) ovat kyllä todella hankalia paikkoja tulla maihin; pitää tulla vauhdilla jotta on ohjausvahtia eikä tuuli tarraa, ja sitten jos vauhtia ei ole tarpeeksi, keula saattaa heittää kummalle puolelle tahansa, paitsi jos pinnamies pitää tarkasti keulan tuuleen..
Tuskin tässä mistään ihanneolosuhteista toisaalta puhuttiinkaan; silloin kun tuulee sopivasta, aurinko paistaa ja tuulikin loppuu juuri sopivasta satamaan tullessa; silloin ei yleensä mitään tapahdu. - reterefr
0kkjjnnn kirjoitti:
Eihän hommassa ole koneella verrattuna loppujen lopuksi muuta eroa, kuin että jarruttaa pitää esim tekemällä nopeita käännöksiä. Purjeet ovat alhaalla viimeiset kymmenet metrit.
Miten jarrutetaan tekemällä käännöksiä ahtaassa paikassa jos tuulee kovaa esim suoraan takaa eikä saanut poijua kiinni jolla jarruttaa?
- yuyjhhbn
reterefr kirjoitti:
Miten jarrutetaan tekemällä käännöksiä ahtaassa paikassa jos tuulee kovaa esim suoraan takaa eikä saanut poijua kiinni jolla jarruttaa?
Jos vieressä on veneitä, niin sivuvanteista (ei kaiteista) kiinni. Jos ei ole niin voi vetää kyljittäin laituriin. Moottoriveneiden väliin ei siis kannata ajelehtimalla yrittää.
Mutta poijuun kiinnittymisen tulee aloittaa mahdollisimman edestä venettä ja poijuhaka auki ja valmiina, jotta on aikaa säheltää ainakin veneenmitan verran. Kovassa myötuulessa poijua lähestytään S mutkia tehden vauhdin rajoittamiseksi. - ))JIJJIII
3+2 kirjoitti:
...öööö jos on mentävä sellaiseen poijupaikkaan jossa on molemmin puolin veneet ja tuulee esim kovaa sivulta, tai vastaan "laiturin yli", niin miten silloin ei ole vaaraa törmätä toisten veneisiin? Sivutuuli ja tuollainen vastatuuli (voimakkaina) ovat kyllä todella hankalia paikkoja tulla maihin; pitää tulla vauhdilla jotta on ohjausvahtia eikä tuuli tarraa, ja sitten jos vauhtia ei ole tarpeeksi, keula saattaa heittää kummalle puolelle tahansa, paitsi jos pinnamies pitää tarkasti keulan tuuleen..
Tuskin tässä mistään ihanneolosuhteista toisaalta puhuttiinkaan; silloin kun tuulee sopivasta, aurinko paistaa ja tuulikin loppuu juuri sopivasta satamaan tullessa; silloin ei yleensä mitään tapahdu."...öööö jos on mentävä sellaiseen poijupaikkaan jossa on molemmin puolin veneet ja tuulee esim kovaa sivulta, tai vastaan "laiturin yli", niin miten silloin ei ole vaaraa törmätä toisten veneisiin?"
Sivutuulessa voit ottaa tuulenpuolen peräköydestä kiinni puoshaalla ja siten saada keulan pysymään linjassa.
Jos tuulee kovaa vastaan, niin tietämällä veneen liukunopeus homma on helppoa. Jos ei tiedä, niin jos vain saa naapurivenee peräköydestä kiinnin, niin sitä pitkin pääsee etenemään. - normaali proseduuri
reterefr kirjoitti:
Miten jarrutetaan tekemällä käännöksiä ahtaassa paikassa jos tuulee kovaa esim suoraan takaa eikä saanut poijua kiinni jolla jarruttaa?
Lapaa poikittain puolelta toiselle. Veneen kääntäminen ei ole se jarru, vaan poikkeutettu peräsin. Jos ollaan jo veneiden välissä, ei tietenkään onnistu, silloin sitten kokeillaan laiturin kestävyyttä.
- 11
Henkilöä joka purjeilla seuran tai vierassatamaan rantautuuu jos ei ole kyse konerikosta pidetään kusipäänä .
Satamaalueella voi tapahtua mitä tahansa ja aina pitää olla väistämismahdollisuus. Milläs pistät pakin päälle jos näet jonkun HR:n peruutaavan kolostaan vai ajatko surutta kylkeen.
Nykyiset vakuutusmaksut on aika kovia jos bonukset putoaa. Puhumalttakaan siitä että asia puidaan vielä oikeudessa.
En viitsisi suin surminkaan törmätä seuramme asianajajien veneisiin vaikka olisinkin oikeassa.- ja ***tut
Jos joku tuuppaa parkkiruudusta koneella lähtiessä kylkensä koneettoman eteen, on aivan sama, vaikka lähtijä olisi korkeimman oikeuden tuomari, keissi on niin selvä. Edes maissa ei kukaan kysyisi vastaavassa tilanteessa, oliko tietä pitkin kulkevalla moottori vedossa, jos joku tien reunasta poukkoilee eteen, ja tässä vielä tulkittaisiin merilain mukaan. Ja sen tuomarin bonuksethan siitä vain menevät, ei omat. Ja kuitenkin peräsin on monin verroin tehokkaampi keino väistämiseen kuin jarruttelu koneella.
Henkilöä, joka lähtee laiturista toisen eteen, pidetään jos ei kusipäänä, ainakin tollona. Näin riippumatta siitä, tuleeko toinen purjein, purjeet laskettuina tai koneella.
- hgg6689090
Purjein ilman pakkoa ruuhkaiseen vierassataan tuskin kukaan täysinpäinen tulee. HR:n keississä auttaa veneen peräsin, tod. näk. purjeet ovat jo tuossa vaiheessa alhaalla ja matka väistöliikkeen takia voi päätyä johonkin toiseen paikkaan kuin alunperin oli tarkoitus. Yhtälailla eläkepappa tms. väsyksissä voi peruttaa koneella naapuriveneen peräpeiliin, esim Maarianhaminan itäsatamassa.
- Juridiikkaa
"HR:n keississä auttaa veneen peräsin, tod. näk. purjeet ovat jo tuossa vaiheessa alhaalla ja matka väistöliikkeen takia voi päätyä johonkin toiseen paikkaan kuin alunperin oli tarkoitus"
Tässä eteen peruuttamistilanteessa kun olet sivutuulessa laitureiden välissä menossa kohti rantaa suojanpuoleista reunaa ja tarkoituksesi on kääntää vastaiseen 90 astetta ja rantautua vauhdin pysähtyä juuri laiturin kohdalle, niin mitäs luulisit seuraavan sen S..nan HR:n ängetessä eteesi, jos/kun väistät vastaiseen reunaan ?
No seurauksena joko ajelehdit toisia päin hallinna menettämisen seurauksena kun vene on ensin kertaalleen pysähtynyt väärässä paikassa, tai sitten ajat sivutuulessa kohti rantaa väärässä reunassa, josta et mahdu jiippaamaan ahtaiden laiturien välissä, joten joko ajat päin rantaa tai päin toisia veneitä vajaaksi jääneen jiipin seurauksena.
Kaikissa näissä törmäilytavoissa olet itse maksajan roolissa, sillä todisteita sen HR:n toiminnasta tuskin pystyt oikeudessa esittämään.
Jos sen sijaan ajat purjeilla sen HR:n kylkeen on maksaja sen HR:n omistaja ja/tai sen omistajan vakuutusyhtiö.
Ei tietysti tunnu hyvältä ajaa "tahallaan" toisen kylkeen, mutta juridisesti se vaan on tuollaisessa tilanteessa paras vaihtoehto, jos eteen ajo tulee yllätyksenä eikä aikaa kunnon vendaan ja ulosajoon toista reunaa jää mahdolliseksi, sehän vaatisi hieman aikaa valmistautua onnistuakseen, eli miehistön yhteistyötä ja yhteisymmärrystä mitä yritetään.
Paniikkiväistö viimetingassa tekee väistävästä purkkarista maksajan, kun törmäily tulee jälkitilanteesta eikä epäonnistuneesta paniikkiväistöstä ! - J.L.
Juridiikkaa kirjoitti:
"HR:n keississä auttaa veneen peräsin, tod. näk. purjeet ovat jo tuossa vaiheessa alhaalla ja matka väistöliikkeen takia voi päätyä johonkin toiseen paikkaan kuin alunperin oli tarkoitus"
Tässä eteen peruuttamistilanteessa kun olet sivutuulessa laitureiden välissä menossa kohti rantaa suojanpuoleista reunaa ja tarkoituksesi on kääntää vastaiseen 90 astetta ja rantautua vauhdin pysähtyä juuri laiturin kohdalle, niin mitäs luulisit seuraavan sen S..nan HR:n ängetessä eteesi, jos/kun väistät vastaiseen reunaan ?
No seurauksena joko ajelehdit toisia päin hallinna menettämisen seurauksena kun vene on ensin kertaalleen pysähtynyt väärässä paikassa, tai sitten ajat sivutuulessa kohti rantaa väärässä reunassa, josta et mahdu jiippaamaan ahtaiden laiturien välissä, joten joko ajat päin rantaa tai päin toisia veneitä vajaaksi jääneen jiipin seurauksena.
Kaikissa näissä törmäilytavoissa olet itse maksajan roolissa, sillä todisteita sen HR:n toiminnasta tuskin pystyt oikeudessa esittämään.
Jos sen sijaan ajat purjeilla sen HR:n kylkeen on maksaja sen HR:n omistaja ja/tai sen omistajan vakuutusyhtiö.
Ei tietysti tunnu hyvältä ajaa "tahallaan" toisen kylkeen, mutta juridisesti se vaan on tuollaisessa tilanteessa paras vaihtoehto, jos eteen ajo tulee yllätyksenä eikä aikaa kunnon vendaan ja ulosajoon toista reunaa jää mahdolliseksi, sehän vaatisi hieman aikaa valmistautua onnistuakseen, eli miehistön yhteistyötä ja yhteisymmärrystä mitä yritetään.
Paniikkiväistö viimetingassa tekee väistävästä purkkarista maksajan, kun törmäily tulee jälkitilanteesta eikä epäonnistuneesta paniikkiväistöstä !Ei, kyllä maksaja on purjeilla päin HR:ää tahallaan (olisi pystynyt väistämään)ajanut marinaan tulija. Molempien osapuolten on tehtävä kaikki mahdollinen törmäyksen välttämiseksi. Jatkosta selviäminen on sitten eri juttu, käynnistä moottori, täysillä pakkia tms, mutta väistettävä on, jos pystyy.
- juridiikkaa
J.L. kirjoitti:
Ei, kyllä maksaja on purjeilla päin HR:ää tahallaan (olisi pystynyt väistämään)ajanut marinaan tulija. Molempien osapuolten on tehtävä kaikki mahdollinen törmäyksen välttämiseksi. Jatkosta selviäminen on sitten eri juttu, käynnistä moottori, täysillä pakkia tms, mutta väistettävä on, jos pystyy.
Et sitten huomannut lainausmerkkejä ?
Jos on pakko törmätä ja valitsee törmäyskohteeksi sen HR:n, ei siinä ole mitään syyllisyyttä itsellä juridisesti varsinkaan tilanteessa josta näyttö puuttuu suuntaan jos toiseenkin, kun todistajia ei löydy.
Tuomittavaa tuo on vasta jos törmäykset olisi voinut välttääkin.
Törmäyksien välttämiseksi on todelllakin tehtävä kaikki mahdollinen, siis myös tarvittaessa ajettava kylkeen, mikäli siten vältetään niitä jatko törmäyksiä.
Sen HR:n kipparilla on kyseisessä tilanteessa tehtävä se edestä poisajo, sillä hän voi sen tehdä helpoiten ja muille vaaraa aiheuttamatta.
Ajatko autollakin niin, että väistät tienreunasta eteen parkista ajavaa jalkakäytävälle toisten päälle, sillä oletat ensimmäisen väistön olevan tärkeämpää kuin väistämättä seuraavan jatkotilanteen ihmisuhreja vaativat kolarit ?
Mikäli noin, niin toivottavasti sinulla ei ole ajokorttia.
Itse kyllä ajan törttöilijän perään tai kylkeen , enkä päin vastaantulevia tai jalkakäytävällä jalkaisia liikkuvia tuollaisessa tilanteessa.
Vaikka merilaki eroaakin sanmuodoiltaan tieliikenteestä, niin tässä tilanteessa vertailu on rinnasteinen. - juridiikkaa
juridiikkaa kirjoitti:
Et sitten huomannut lainausmerkkejä ?
Jos on pakko törmätä ja valitsee törmäyskohteeksi sen HR:n, ei siinä ole mitään syyllisyyttä itsellä juridisesti varsinkaan tilanteessa josta näyttö puuttuu suuntaan jos toiseenkin, kun todistajia ei löydy.
Tuomittavaa tuo on vasta jos törmäykset olisi voinut välttääkin.
Törmäyksien välttämiseksi on todelllakin tehtävä kaikki mahdollinen, siis myös tarvittaessa ajettava kylkeen, mikäli siten vältetään niitä jatko törmäyksiä.
Sen HR:n kipparilla on kyseisessä tilanteessa tehtävä se edestä poisajo, sillä hän voi sen tehdä helpoiten ja muille vaaraa aiheuttamatta.
Ajatko autollakin niin, että väistät tienreunasta eteen parkista ajavaa jalkakäytävälle toisten päälle, sillä oletat ensimmäisen väistön olevan tärkeämpää kuin väistämättä seuraavan jatkotilanteen ihmisuhreja vaativat kolarit ?
Mikäli noin, niin toivottavasti sinulla ei ole ajokorttia.
Itse kyllä ajan törttöilijän perään tai kylkeen , enkä päin vastaantulevia tai jalkakäytävällä jalkaisia liikkuvia tuollaisessa tilanteessa.
Vaikka merilaki eroaakin sanmuodoiltaan tieliikenteestä, niin tässä tilanteessa vertailu on rinnasteinen.Eli kerrataan:
vaikka on tehtävä kaikki mahdollinen törmäyksen välttämiseksi, niin sitä ei tulkita niin, että pitää tehdä kaikki mahdollinen väistön yrittämiseksikin, mikäli yritys ei voi onnistua. Vaan yritystä ei todellakaan tarvitse silloin tehdä.
Ainoastaan väistö on tehtävä kun törmäilyjen välttämiseen todellakin on se mahdollisuus, turhia yrityksiä ei vaadita laissa tekemään, vaan kylkeen voi sellaisessa tilanteessa ajaa, jos se on paras vaihtoehto ihmis vahinkojen välttämiseksi ja omaisuus vahinkojen minimoimiseksi. - J.L.
juridiikkaa kirjoitti:
Eli kerrataan:
vaikka on tehtävä kaikki mahdollinen törmäyksen välttämiseksi, niin sitä ei tulkita niin, että pitää tehdä kaikki mahdollinen väistön yrittämiseksikin, mikäli yritys ei voi onnistua. Vaan yritystä ei todellakaan tarvitse silloin tehdä.
Ainoastaan väistö on tehtävä kun törmäilyjen välttämiseen todellakin on se mahdollisuus, turhia yrityksiä ei vaadita laissa tekemään, vaan kylkeen voi sellaisessa tilanteessa ajaa, jos se on paras vaihtoehto ihmis vahinkojen välttämiseksi ja omaisuus vahinkojen minimoimiseksi.Ei.
Mistäs sen tietää, että HR:n kylkeen ajaminen saa pienemmät vahingot aikaan kuin väistöyritys ja sen seuraukset? Eihän ole edes 100% varmaa, että väistön jälkeen tulee kolari, ehkä täyspakki auttaa tai löytyy tyhjä laituripaikka tms.
Lisäksi merilaki edellyttää turvallista nopeutta, jossa otetaan huomioon olosuhteet ja mahdolliset vaarat, alus esteen takaa eteen tms.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030 - pelkkää höpinää
J.L. kirjoitti:
Ei.
Mistäs sen tietää, että HR:n kylkeen ajaminen saa pienemmät vahingot aikaan kuin väistöyritys ja sen seuraukset? Eihän ole edes 100% varmaa, että väistön jälkeen tulee kolari, ehkä täyspakki auttaa tai löytyy tyhjä laituripaikka tms.
Lisäksi merilaki edellyttää turvallista nopeutta, jossa otetaan huomioon olosuhteet ja mahdolliset vaarat, alus esteen takaa eteen tms.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030Kaikkinainen vääntö tässä on täydellistä soopaa. Aivan kuin tilanne olisi yhdeltäkään osin jotenkin yksikäsitteinen tuulensuunnasta alkaen. Joka tapauksessa pitää olla hyvin erikoiset olosuhteet, jos maksajaksi saadaan joku muu kuin se laiturista lähtien toisen eteen tuuppaava.
- 0kkooj
Juridiikkaa kirjoitti:
"HR:n keississä auttaa veneen peräsin, tod. näk. purjeet ovat jo tuossa vaiheessa alhaalla ja matka väistöliikkeen takia voi päätyä johonkin toiseen paikkaan kuin alunperin oli tarkoitus"
Tässä eteen peruuttamistilanteessa kun olet sivutuulessa laitureiden välissä menossa kohti rantaa suojanpuoleista reunaa ja tarkoituksesi on kääntää vastaiseen 90 astetta ja rantautua vauhdin pysähtyä juuri laiturin kohdalle, niin mitäs luulisit seuraavan sen S..nan HR:n ängetessä eteesi, jos/kun väistät vastaiseen reunaan ?
No seurauksena joko ajelehdit toisia päin hallinna menettämisen seurauksena kun vene on ensin kertaalleen pysähtynyt väärässä paikassa, tai sitten ajat sivutuulessa kohti rantaa väärässä reunassa, josta et mahdu jiippaamaan ahtaiden laiturien välissä, joten joko ajat päin rantaa tai päin toisia veneitä vajaaksi jääneen jiipin seurauksena.
Kaikissa näissä törmäilytavoissa olet itse maksajan roolissa, sillä todisteita sen HR:n toiminnasta tuskin pystyt oikeudessa esittämään.
Jos sen sijaan ajat purjeilla sen HR:n kylkeen on maksaja sen HR:n omistaja ja/tai sen omistajan vakuutusyhtiö.
Ei tietysti tunnu hyvältä ajaa "tahallaan" toisen kylkeen, mutta juridisesti se vaan on tuollaisessa tilanteessa paras vaihtoehto, jos eteen ajo tulee yllätyksenä eikä aikaa kunnon vendaan ja ulosajoon toista reunaa jää mahdolliseksi, sehän vaatisi hieman aikaa valmistautua onnistuakseen, eli miehistön yhteistyötä ja yhteisymmärrystä mitä yritetään.
Paniikkiväistö viimetingassa tekee väistävästä purkkarista maksajan, kun törmäily tulee jälkitilanteesta eikä epäonnistuneesta paniikkiväistöstä !Katsos kun matkapurkarit liukuvat omalla massalla kymmeniä metrejä niin purjeet ovat alhaalla ja lähellä aiottua paikkaa hyökkä se peruuttava HR eteen, niin mitään ihmeen jiippejä ilman purjeita pysty edestekemään vaan käännetään vene sinne missä on tilaa ja näytetään fäkkiä hr kuskille.
- juridiikkaa
J.L. kirjoitti:
Ei.
Mistäs sen tietää, että HR:n kylkeen ajaminen saa pienemmät vahingot aikaan kuin väistöyritys ja sen seuraukset? Eihän ole edes 100% varmaa, että väistön jälkeen tulee kolari, ehkä täyspakki auttaa tai löytyy tyhjä laituripaikka tms.
Lisäksi merilaki edellyttää turvallista nopeutta, jossa otetaan huomioon olosuhteet ja mahdolliset vaarat, alus esteen takaa eteen tms.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030Turvallinen nopeus = nopeus jolla alus on ohjailtavissa
Eli minimi nopeus jolla peräsin toimii konevikaisista purkkareista puhuttaessa.
Merilaki ei anna HR tyyppisille veneille oikeutta ajaa koneella yllättäen laiturista suoraan koneettoman purkkarin eteen esteeksi. - tuomitsija
0kkooj kirjoitti:
Katsos kun matkapurkarit liukuvat omalla massalla kymmeniä metrejä niin purjeet ovat alhaalla ja lähellä aiottua paikkaa hyökkä se peruuttava HR eteen, niin mitään ihmeen jiippejä ilman purjeita pysty edestekemään vaan käännetään vene sinne missä on tilaa ja näytetään fäkkiä hr kuskille.
Oletko joskus mitannut kuinka pitkään veneesi etenee vastaiseen 15 m/s tuulessa liukumalla ?
Jos allasi ei ole laiva, niin eipä todellakaan ole kymmeniä metrejä, vaikka isommissa purkkareissa juuri ja juuri yli 10 metriä voi ollakin, niin alle 20 metrin jää kuitenkin.
Arvaapa kuinka käy kun käännät veneesi myötäiseen kohti laituria sinne missä tilaa on.
No minäpä kerron, sekä laituri että keulasi hajoavat ja laiturista riippuen saattaa veneesi hyvinkin upota.
Ääliöt purkkarin eteen koneella yllättäen ajavat HR kuskit kuuluvat vankilaan. - 44fghjk
tuomitsija kirjoitti:
Oletko joskus mitannut kuinka pitkään veneesi etenee vastaiseen 15 m/s tuulessa liukumalla ?
Jos allasi ei ole laiva, niin eipä todellakaan ole kymmeniä metrejä, vaikka isommissa purkkareissa juuri ja juuri yli 10 metriä voi ollakin, niin alle 20 metrin jää kuitenkin.
Arvaapa kuinka käy kun käännät veneesi myötäiseen kohti laituria sinne missä tilaa on.
No minäpä kerron, sekä laituri että keulasi hajoavat ja laiturista riippuen saattaa veneesi hyvinkin upota.
Ääliöt purkkarin eteen koneella yllättäen ajavat HR kuskit kuuluvat vankilaan.Sullapa on suojaisat satamavalinnat jos siellä tuulee 15 m/s. Fiksu vesilläliikkuja tietenkin valitsee mahdollisimman suojaisan sataman kulupelistä ja voimanlähteestä riippumatta.
- 27
J.L. kirjoitti:
Ei.
Mistäs sen tietää, että HR:n kylkeen ajaminen saa pienemmät vahingot aikaan kuin väistöyritys ja sen seuraukset? Eihän ole edes 100% varmaa, että väistön jälkeen tulee kolari, ehkä täyspakki auttaa tai löytyy tyhjä laituripaikka tms.
Lisäksi merilaki edellyttää turvallista nopeutta, jossa otetaan huomioon olosuhteet ja mahdolliset vaarat, alus esteen takaa eteen tms.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030Ihan vain käsitetarkkuuden vuoksi: Merilaki ei kuulu tähän asiaan. Tuo linkkisi takana oleva teksti ei ole Merilaki, vaan kv. sopimus yhteentörmäyksien välttämisestä merellä, joka on osa Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä.
Jostain syystä jotkut kutsuvat virheellisesti kaikkia merenkulkuun liittyviä säädöksiä yleisnimellä "merilaki". Merilaki on kuitenkin vain pieni osa noista säädöksistä. Se koskee lähinnä kauppamerenkulun taloudellisia vastuita yms.
Ihan arkijärjellä ajatellen ei kyllä voi kokonaan vapauttaa vastuusta sellaista, joka ajaa pelkillä purjeilla niin ahtaaseen paikkaan, ettei pysty väistämään sitä eteen tuuppaavaa. Hyvin epäilyttävää, ettei voisi valita väljempää satamapaikkaa. - tuomitsija
44fghjk kirjoitti:
Sullapa on suojaisat satamavalinnat jos siellä tuulee 15 m/s. Fiksu vesilläliikkuja tietenkin valitsee mahdollisimman suojaisan sataman kulupelistä ja voimanlähteestä riippumatta.
Yleensä satamassa tuulee ihan yhtä lailla kuin sataman ulkopuolellakin.
Satamissa käytetään yleisesti aallonmurtajia, mutta tuulen murtajia en ole koskaan edes nähnyt.
Yrittääkö nimim 44fghjk väittää sellaisiakin olevan olemassa ?
- Naiskippari/gasti
Kiitos asiallisista kommenteista, tuli useampi hyvin perusteltu näkökulma asiaan.
Tässä tapauksessa oli kyse tosiaan konerikosta, ja tarkoituksella haettiin sellainen paikka jossa oli tilaa ja aikaa toimenpidettä ensimmäistä kertaa suorittaa, eikä ollut vaaraa tehdä tuhoa muiden paateille, ja oman paatinkin pitää mielellään ihan yhtenä kappaleena ja ihmisetkin ehjänä. Tultiin poijuun kiinni, sivuvastaseen ison kanssa, vauhti riitti hyvin ja ei tarvinnut kuin poijuköydellä hiukan jarrutella. Paatti on pysynyt nyt niillä sijoillaan ja moottori on saatu kuntoon, vasta nyt lähdetään siirtämään paattia kotisatamaan, koska paikkaan ajetaan kapeaa ränniä pitkin, ja suojaisessa poukamassa ei tuuli välttämättä riitä. Oma paikka on muutaman mutkan takana, ja nurkan takaa voi yllättäen tulla toisia paatteja, joten omaan ja muiden omaisuutta ajatellen päätettiin laittaa kone ensin kuntoon kun paattia oli väliaikaismajoituksessa kerran mahdollisuus pitää.
Mutta kaiken kaikkiaan näillä spekseillä kokemus oli hyvä, ja tosipaikan tullen varmasti hyvä taito jollakin tavalla hanskata. Meillä on ollut tapana ottaa rantautuessa veto niin aikaisin pois, että paatti lipuu kauniisti hiljaisella vauhdilla paikalleen, eikä pakkia tarvitse enää erikseen ottaa, ellei jotain yllättävää tule eteen. Purjeiden kanssa viimeksi vaihtoehto tosiaan puuttuu, ja vauhdin ajoittaminen vaatii vähän enemmän harjoitusta kun sitä ei enää saa välttämättä enää lisättyä, ja puuskat tietysti arveluttavat.
Täytyy sanoa että se tässä purjeilla pelaamisessa on kyllä mukavaa, että vaihtoehtoja on yleensä aina, vaikka kone sanoisikin kiitos ei, kun räteillä pääsee jatkamaan matkaa ja tarvittaessa rantaankin asti. Ja eiköhän jokainen veneilijä ymmärrä myös muiden paattien arvon kun suhteuttaa siihen kuinka tärkeä omakin paatti on, ettei tarkoituksella aiheuta toisille harmaita hiuksia ja materiaalisia vahinkoja.
Aurikoista veneilykesää kaikille, ja kertokaa ihmeessa jos jollain on vielä kokemuksia aiheesta.- dd-kuppi
"Meillä on ollut tapana ottaa rantautuessa veto niin aikaisin pois, että paatti lipuu kauniisti hiljaisella vauhdilla paikalleen"
Joopa... onnistuu optimiolosuhteissa, mutta kovemmalla sivutuulella spelar inte. - Joakim_
dd-kuppi kirjoitti:
"Meillä on ollut tapana ottaa rantautuessa veto niin aikaisin pois, että paatti lipuu kauniisti hiljaisella vauhdilla paikalleen"
Joopa... onnistuu optimiolosuhteissa, mutta kovemmalla sivutuulella spelar inte.Näin tietysti on, mutta ei ole mitään järkeä tulla vauhdilla, jos ei ole sitä kovempaa sivutuulta. Joskus se kone sammuu, potkuri irtoaa tai vaihdevaijeri katkeaa kriittisellä hetkellä, jolloin tulee turhaa vahinkoa.
- 7
Purjevene ei ole mikään mottoripaatti joka pysähtyy kun kääntää vedon pois. Eli lähestymisnopeus ei tarvitse/saa olla sama kuin moottoriveneellä, vaikka keli olisi hieman kovempikin. Minusta on kaikken lähestyminen vähiten stressaavinta hoitamalla jalalla moottorin kaasukahvaa tarpeen mukaan.
- Treeniä vaan.
Moottorin kaasukahvaa kun tulee purjeilla, ei taida paljon hyödyttää.
Ei sitä purjeilla rantautumista ihan parilla kerralla opi. mutta sitten kun sen on oppinut,
niin ei siitä koneesta ole kuin haittaa. Jos vielä veneessä on kipparin lisäksi miehistöä, niin entistä helpompaa. Viimeksi kun tulin laituriln koneella niin jäi pakki päälle ja vene oli karata takaisin merelle. Just ehdin mukaan, ja selvisin ilman vaurioita. Tätä ei voi koskaan sattua, kun pitää koneen sammutettuna. - 7+4
Mielestäni jokaisen purjehtijan pitäisi osata rantautua purjeilla kelillä kuin kelillä. Ei sen veneen hallitseminen niin vaikeaa ole. Kysymys lähinnä asenteesta. Sitä pitää myös harjoitella, hyvissä olosuhteissa.
- C/R
Olen useasti lähtenyt aamu varhaisella laiturista ilman konetta, etteivät naapurit herää. Suotuisissa olosuhteissa se on helppoa ja koneen käynnistäminen on aina tarvittaessa mahdollista. Alle kahden tonnin painoisilla veneillä tultiin aikanaan myös rantaan purjeilla. Nykyisellä seitsemän tonnin vehkeellä ei ole järkevää edes yrittää kuin todellisessa hädässä, jota en osaa edes heti kuvitella mitä se voisi olla, sillä redille jäänti olisi ilmeisesti turvallisempi vaihtoehto. Rediltä rantaan pääsee konerikkoinen turvallisemmin vaikkapa parin kumiveneen avustuksella.
Olen samaa mieltä. Harjoitus tekee mestarin.
Kymmenkunta vuotta purjehdin kuutosella, jossa ei edes ole moottoria, eikä rantautuminen koskaan tuottanut vaikeuksia. Veneessä olikin viisi miestä, joista jokainen tiesi, mitä tehdä.
Sitä ennen seilasin kolme vuotta H-veneellä, jonka moottori pysyi kannen alla, koska sitä ei tarvittu. Veneen käsittelyn hoidin käytännössä yksin. Koskaan ei ollut ongelmia.
Nykyisellä 8-tonnisella veneelläni ja kahden hengen ikääntyneellä miehistöllä käytän kyllä moottoria. Kerran olen joutunut tulemaan satamaan purjein, ja silloin jäin varmuuden vuoksi poijuun.- bggh6555
C/R kirjoitti:
Olen useasti lähtenyt aamu varhaisella laiturista ilman konetta, etteivät naapurit herää. Suotuisissa olosuhteissa se on helppoa ja koneen käynnistäminen on aina tarvittaessa mahdollista. Alle kahden tonnin painoisilla veneillä tultiin aikanaan myös rantaan purjeilla. Nykyisellä seitsemän tonnin vehkeellä ei ole järkevää edes yrittää kuin todellisessa hädässä, jota en osaa edes heti kuvitella mitä se voisi olla, sillä redille jäänti olisi ilmeisesti turvallisempi vaihtoehto. Rediltä rantaan pääsee konerikkoinen turvallisemmin vaikkapa parin kumiveneen avustuksella.
Liikkuvat ne matkuslaivatkin omalla massallaan kipparin tunteman matkan eri keleissä, joten tonnien määrällä ei ole mitään rajaa rantautuessa. Tekniikkalajista on kyse, purjeet ovat alhalla viimeiset metrit ja koneella rantautumisen erona on vain, että potkuria ei ole jarrutukseen, mutta muita keinoja kuten s-mutkien teko on.
- purjeillarantaan
Mulla on kotisatama sellainen, että olen laiturin viimeisessä nokassa eikä vieressä yleensä ole kettään. Lähdetään ja tullaan usein purjeilla - tulot tosin vain kun on hiljainen tuuli. Jos olisi kova tuuli ja kone rikki, jättäisin varmaan poijuun / viimeistelisin rantautumisen rannalta löytyvän soutuveneen kanssa / pyytäisin apurin vastaanottamaan. Erityisesti jos olisi ahdasta.
Jos rantautuu ilman konevoimaa olisi paras yrittää löytää rantautumispaikka missä tuuli on vastainen viimeiset metrit. Sivu- tai myötätuuli toisi turhaa riskiä.
Joka tapauksessa, eihän rantautuminen purjeilla ole mitään salatiedettä. Komeata se on, etenkin kun ollaan parhaina kertoina laskettu spinnu vasta poijun kohdalla :-) Huom: Tällöin on ollut vielä mahdollisuus koukata vasemman kautta turvallisesti avoveteen eli se on ollut riskitöntä leikkiä. - kuutonen laulussa
Olisiko Hanko regatan aikaan sellainen ruuhkainen vierassatama? Tai ehkä HSS ja Meristama yleensä? Molemmat ovat joka tapauksessa täynnä moottorittomia veneitä reilun tonnin painoisesta kahdeksaan tonniin. Suurempi osa noista kaiken lisäksi pitkäkölisiä, jotka tunnetusti ovat vähemmän ketteriä kääntyjiä. Jos noilla pärjää, pitäisi modernin veneen hanskaaminen purjein olla lasten leikkiä jopa pienellä miehistöllä, kun vielä purjekin lähes poikkeuksetta sujahtaa rullalle tarvitsematta mennä kapealle ja kaiteettomalle keulakannelle.
Joku jo sanoikin pelkääjien olevan niitä, jotka eivät itse venettään ole purjein tottuneet hallitsemaan ja sehän näistä keskusteluista joka vuosi paistaa läpi. Jos ei itse osaa, on hyvin vaikea uskoa jonkun toisen osaavan. Jos nyt oikeastaan osaamisesta voidaan puhua, enemmän kai kiinni siitä tottumisesta. Kaipa siinä on kuitenkin yksi entisaikojen kynnyksistä ruveta harrastamaan purjehdusta, vaatiihan se ilman konetta liikkuminen kuitenkin enemmän silmää ja siinä on eroa yksilöiden välillä siinä kuin laulutaidossakin. Kunhan vain muistaa, että minua, kuutosen laulajaa, on pyydetty mukaan kuoroon väittäen, että senkin opettelemalla oppii. Kuoroon en mennyt, mutta moottorittomankin veneen omistan. - Hertsikka4e
Tyhmäkö olet? Kuutosella ja h-veneellä rantautuu jokainen ilman konetta. On eri asia rantautua painavalla leveällä huonosti purjehtivalla matkapurrella, joilla rantaudutaan täysiin satamiin vain koneella ellei se ole rikki. Jos kone on rikki tai sitä ei ole, yllättäen jokainen purjehtija kyllä rantautuu purjein. Ei se mikään sankariteko ole! On eri asia rantautua purjein, jos sen tekee joka kerta (kuten 6mr) tai jos sen eteen joutuu ensi kertaa tiiviissä Hangon satamassa.
- kuutonen laulussa
Jos kuutonen on liian vielä helppo, otetaan kasit tai isot saaritosukeltajat. Leveyden tilalla on maakuntakaartajan ominaisuudet ja vähintään riittävästi massaa. Huonosti purjehtivaa venettä en halua omistaa, mutta matkapurren omistan ja silläkin on pärjätty ilman potkuria. Se kuutonenhan minulla oli arvosana laulussa.
Siinähän se onkin, että purjein rantautuminen ei saisi olla mikään sankariteko. On vain niin paljon purjehtijoita, jotka eivät ikinä ole sitä tehneet ja siksi se todella pelottaa ensikertaa tilanteeseen joutuessa. Jotain pelottavaa onnistuneesti tehtyään vain on sankarillinen olo.- Laulussa kuutonen
Kuutospurjehtijat lauloivat taannoin tällaista laulua (sävel traditionaalinen "Kauan on kärsitty..."):
Kuutosessa kärsitään vilua ja nälkää
Ruokatuntia ei ole ensinkään
Mutta hyvät veljet, uskokaa tai älkää,
Jano ei oo vielä päässyt yllättämään
Oi kallis kuutonen
Keulaasi mä suutelen
Kuttaperkkapaattiin sua vaihtais en
Kyljet on mahonkia, kannessa tiikki
Kaaret on taivutettu tammesta
Genoasta repeää jo kohta alaliikki
jos sä vielä kierrät siitä kammesta
Oi kallis kuutonen
Kylkiäsi suutelen
Kuttaperkkapaattiin sua vaihtais en
Tule, tule kanssani, kaunis Hangon impi
Illalla Casinolla tanssitaan
Veneeni on mielestäni silti kaunihimpi
Aamulla lähdenkin taas seilaamaan
Oi kallis kuutonen
Ahterias suutelen
Kuttaperkkapaattiin sua vaihtais en
(Plokattu metriluokkien Magazine-julkaisusta)
- kokemusta on
Miehistön kanssa matkapurkkarilla purjein rantautuessa on eräs seikka jäänyt vaille huomiota tässä ketjussa.
Nimittäin se, että gastille voi mlaittaa valjaskoukulla olevat liivit päälle, ja laittaa spoinnun nostimen koukkuun kiinni, jolloin gasti voi toimia kuten trapetsia käyttävä kevyt veneilijä. Toisinsanoen hän saa poijun kiinni huomattavasti laajemmalta alueelta, vaikka kolmen metrin päästä veneen sivulta, ja veneen pituussuunnassakin pääsee poijua seuraamaan niin kauan, että poijun kiinnisaaminen on käytännössä 100% varma asia.
Tämä helpottaa merkittävästi rantautumista, kun jarrutus köysi on aiuna ja poikkeuksetta käytettävissä.
Kokeilkaapa asiaa vaikka ensin koneella ja tyynessä kelissä, niin näette miten vapaasti gasti todellakin pystyy helposti liikkumaan, ja miten kaukaa poijun todellakin saa helposti kiinni vaikka veneellä olisi hieman liikaa vauhtiakin siihen tilanteeseen.Hyvä idea! Täytyy kokeilla!
Kuitenkin kahden hengen miehistöllä ja 8-tonnisella veneellä - niinkuin meillä - se jarruttaminen on isompi ongelma kuin poijun kiinni saaminen. Poijuköyden siirtäminen ruorimiehelle ja trapetsilla roikkuvan gastin kiiruhtaminen keulaan on myös oma lukunsa. Mutta kaikki on mahdollista, kun sen osaa.- kokemusta on
Hakro kirjoitti:
Hyvä idea! Täytyy kokeilla!
Kuitenkin kahden hengen miehistöllä ja 8-tonnisella veneellä - niinkuin meillä - se jarruttaminen on isompi ongelma kuin poijun kiinni saaminen. Poijuköyden siirtäminen ruorimiehelle ja trapetsilla roikkuvan gastin kiiruhtaminen keulaan on myös oma lukunsa. Mutta kaikki on mahdollista, kun sen osaa.En suositellut trapetsimenetelmää kahden hengen vajaa miehistölle tuon kokoiseen veneeseen, vaan nimenomaan tilanteisiin, jossa miehistöä on riittävästi, mutta hallinnassa on esim koneviasta, vaihteensiirron hajoamisesta tai vastaavista syistä ongelmia, sekä asian harjoittelemista etukäteen.
Jos on todellakin tarvetta tehdä sama 2 hengen miehistöllä isommassa veneessä, suosittelen trapetsikoukun vähintäänkin käyttöä, niin gasti pääsee irtautumaan spinnun nostimesta nopeasti ja helposti, sekä nostimen pään kiinnittämistä etukäteen vaikka varvaslistaan, ettei kokonaan karkaa käsistä, taikka sitten köyden pään painottamista.
Koneettomalla painavalla purkkarilla jarruttaminen on nimenomaan tehtävä mieluiten vastatuulen avustamana, ja seuraavaksi mieluiten vinssin ympärillä olevalla köydellä, ei missään tapauksessa liinalla, mikä vinssillä menee varmasti solmuun. Toimii poiju tai ankkuriköydellä, muttei paaluun tulevalla köydellä, sillä kiinnityspisteen jousto on välttämätöntä syntyvän jarrutusvoiman säätelemiseksi järkevälle tasolle.
Koneettomana nimenomaan jarruttamisvaatimus pakottaa käyttämään riittävän alhaista nopeutta, mistä seuraa hankaluuksia poijulle ajon tarkkuudessa, sillä vene ajelehtii sivuttain puuskien ja siftien vaikutuksesta tavalla jota ei voi tarkasti ennustaa. Tällöin saattaa ajautua kauempaa poijusta kuin aikoi, ja poiju on siltikin saatava kiinni, jotta loppu jarrutus onnistuu. Tässä tuosta valjaiden ja nostimen käytöstä trapetsina on aivan olennaista hyötyä kun miehistöä on siihen tarpeeksi.
- .. ..
Fossiiliksi tuntee itsensä kun näitä juttuja lukee. Totta on, että moni purjeLAIVA on aikanaan haaksirikkoutunut ajauduttuaan niin lähelle tuulenpuolen rantaa, ettei manuveeraustilaa enää ollut.
Kyllä siitä on jo monta vuosikymmentä kulunut, kun ensi kerran jouduin tilanteeseen, jossa purjehtijan moottorittomuutta rantalaiturin gorgiväki ei tajunnut, tai halunnut ymmärtää. Taisi olla Loviisassa. Piti kääntyä ympäri, ja etsiä toinen paikka, muistaakseni ankkuriin.
Yllätyksiä on sattunut itsellekin. Helpossa kelissä Hangon Kappelisatamassa Metsän yli tullut tuulenpuuska pyörähti myötäiseksi, vaikka perussuunta olikin vastainen, niinkuin oli, ja oletin.
Aloitin purjehduksen aikana, jolloin purjeveneissä ei ollut moottoreita, pääsääntöisesti. Silloin lähes kaikki, jopa moottoriveneilijät, tajusivat jotakin luonnonvoimista. Ennakointi, se on se sana. Ja todella vielä se, että laiturilta ei ole lupa apua odottaa, kun kerran 'kaikilla on kuitenkin moottorikin'.
Nykyisellä, 10 tonnin paatilla liikkuessani käytän konetta satamamanöövereissä. Sen kuitenkin tiedän, että koneeseen en luota niin kuin purjeisiin. Kaksi kertaa olen tullut jostain Hiittisistä Turkuun purjein, kun tekniikka on pettänyt, eikä ole vaikeuksia ollut. Kerran olen ajautunut Utössä pohjoistuulella rantamatalaan, taas tekniikan pettämisen takia. Kerran olen 20 tonnin purjehtijalla luovinut onnistuneesti navakalla etelätuulella Paraistenportista ulos, kun kone ei just silloin käynnistynyt.
Monta kertaa on tullut mieleen, että purjeveneiden moottorit pitäisi suorastaan kieltää. Sellainen sääntö toisi asiaan aivan uutta mielekkyyttä.
Nykyään kaikki olettavat, että kaikilla on kone myös, vaikka purjeveneistä puhutaankin. Se on tuonut tosipurjehtijoille uuden vaikeuden, jopa pitkälti tehnyt mahdottomaksi puhtaan purjehtimisen. Silti ja kuitenkin, pelkkä asian ajattelu, askaroinnista puhumattakaan, tuo lisäulottuvuuksia harrastukseen.- fdfdfefd
Vastaus valitukseesi:
[clip] Nykyään kaikki olettavat, että kaikilla on kone myös, vaikka purjeveneistä puhutaankin. Se on tuonut tosipurjehtijoille uuden vaikeuden, jopa pitkälti tehnyt mahdottomaksi puhtaan purjehtimisen [clip]
Paras vain tajuta, ettei sinunkaltaisia fossiileita enää merelle tai laitureihin kaivata. Nyt eletään teknologian ja moottoreiden aikakautta. - )IJ
fdfdfefd kirjoitti:
Vastaus valitukseesi:
[clip] Nykyään kaikki olettavat, että kaikilla on kone myös, vaikka purjeveneistä puhutaankin. Se on tuonut tosipurjehtijoille uuden vaikeuden, jopa pitkälti tehnyt mahdottomaksi puhtaan purjehtimisen [clip]
Paras vain tajuta, ettei sinunkaltaisia fossiileita enää merelle tai laitureihin kaivata. Nyt eletään teknologian ja moottoreiden aikakautta."Paras vain tajuta, ettei sinunkaltaisia fossiileita enää merelle tai laitureihin kaivata. Nyt eletään teknologian ja moottoreiden aikakautta. "
Koneet ja elektroniset lelut ne fosiiiliksi tekevät, jos ei käytä omaa päätään ja kroppaansa mahdollisimman paljon. - 121212
fdfdfefd kirjoitti:
Vastaus valitukseesi:
[clip] Nykyään kaikki olettavat, että kaikilla on kone myös, vaikka purjeveneistä puhutaankin. Se on tuonut tosipurjehtijoille uuden vaikeuden, jopa pitkälti tehnyt mahdottomaksi puhtaan purjehtimisen [clip]
Paras vain tajuta, ettei sinunkaltaisia fossiileita enää merelle tai laitureihin kaivata. Nyt eletään teknologian ja moottoreiden aikakautta.Vielä vähemmän kukaan kaipaa tekniikasta riippuvaisia uunoja, jotka ovat vaaraksi tiselleen ja muille kun (ei jos) tekniikka pettää. Tekniikkaa on hyvä hyödyntää, mutta riippuvainen ei saa olla. föffön siis on parasta hankkia itselleen kaksimoottoriasennus veneeseensä, koska ei kuitenkaan osaa purjeveneen ensisijaista menetelmää käyttää ja varajärjestelmäksi yhdellä koneella jää vain 112.
- .. ..
fdfdfefd kirjoitti:
Vastaus valitukseesi:
[clip] Nykyään kaikki olettavat, että kaikilla on kone myös, vaikka purjeveneistä puhutaankin. Se on tuonut tosipurjehtijoille uuden vaikeuden, jopa pitkälti tehnyt mahdottomaksi puhtaan purjehtimisen [clip]
Paras vain tajuta, ettei sinunkaltaisia fossiileita enää merelle tai laitureihin kaivata. Nyt eletään teknologian ja moottoreiden aikakautta.Vastaus valitukseesi:
Sori, jos tulin loukanneeksi Sinua puheenvuorollani. Siinä olet oikeassa, että tekniikan ja moottoreiden aikakausi on meneillään. Tästä on jopa minullakin yksi esimerkki kerrottavana:
Pelastajat saivat hätääntyneen puhelinsoiton veneestä, joka ilmoitti olevansa tuuliajolla. Ranta lähestyi, kone ei käynnistynyt, apua pitäisi saada. Pelastajat ehtivät paikalle ennen kivikkoa ja aloittivat hinauksen. Pelastettu alus oli moottoripurjehtija, tunnetuinta (ilmeisesti) kotosuomalaista merkkiä, purjeet kauniisti sidottuina puomeille.
Kehkeytyi siinä juttua päälliköiden välille.
- Ekste olis voinu purjeilla jatkaa.
- Noku ei ole ennenkään.
Oikeassa olet sinä siinä, että tekniikasta on apua. Tässä tapauksessa toimiva kommunikaatiosysteemi oli kullanarvoinen.
Minä kiistän sen, että olisin edellisessä puheenvuorossani jotakin valittanut. Jos sen niin tulkitsit, niin väärin meni siltä osin.
Kaikenlaista väkeä satamissa tapaa. Jopa sinunlaisiasikin. Onneksi esimerkiksi Itämerellä ei vielä. - ==OOO=
.. .. kirjoitti:
Vastaus valitukseesi:
Sori, jos tulin loukanneeksi Sinua puheenvuorollani. Siinä olet oikeassa, että tekniikan ja moottoreiden aikakausi on meneillään. Tästä on jopa minullakin yksi esimerkki kerrottavana:
Pelastajat saivat hätääntyneen puhelinsoiton veneestä, joka ilmoitti olevansa tuuliajolla. Ranta lähestyi, kone ei käynnistynyt, apua pitäisi saada. Pelastajat ehtivät paikalle ennen kivikkoa ja aloittivat hinauksen. Pelastettu alus oli moottoripurjehtija, tunnetuinta (ilmeisesti) kotosuomalaista merkkiä, purjeet kauniisti sidottuina puomeille.
Kehkeytyi siinä juttua päälliköiden välille.
- Ekste olis voinu purjeilla jatkaa.
- Noku ei ole ennenkään.
Oikeassa olet sinä siinä, että tekniikasta on apua. Tässä tapauksessa toimiva kommunikaatiosysteemi oli kullanarvoinen.
Minä kiistän sen, että olisin edellisessä puheenvuorossani jotakin valittanut. Jos sen niin tulkitsit, niin väärin meni siltä osin.
Kaikenlaista väkeä satamissa tapaa. Jopa sinunlaisiasikin. Onneksi esimerkiksi Itämerellä ei vielä.Näin nykyaikana kuollaan vesillä:. Bensa loppuu alumiinipaatista joka on ilman merikarttoja, veneestä soitetaan meripelastajille, heidän ohjeiden mukaan ankkuroidaan perä edellä allokkoon upottaen vene ja lopuksi tukehdutaan huonosti puettuihin paukkuliiveihin:
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=D7_2010M.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1296727917001&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf
- Herra Kerhonen
Eka kerta 8mR:lla laiturista purjein ja takaisin oli aika mielenkiintoinen kokemus. Kokeneen kipparin käskyttämänä se ei ollut temppu eikä mikään. Tosin tuulta ei ollut hirveän paljon ja sekin sopivasta suunnasta.
Aikanaan kouluikäisenä lähdin poijusta ja tulin poijuun yksin ilman konetta 8-metrisellä kosterilla. Helppoa kun sen osaa, mutta aika ja paikka on mietittävä joka kerta erikseen. - nuor setä
Hauskaa porukkaahan tänne kirjoittaa kun oma mieltymys on se ainoa oikea. Tuo jodlaajakin laittaa tärkeenä kuvia veneistä ajatellen sen herättävän kateutta!
: D
Voi vitsi että..- hihihihihihihii
Suolaa, lisää suolaa apua huutaville uppotukkipurjehtijoille.
http://www.owenclarkedesign.com/default.asp?m=da&id=35675 - farbror
hihihihihihihii kirjoitti:
Suolaa, lisää suolaa apua huutaville uppotukkipurjehtijoille.
http://www.owenclarkedesign.com/default.asp?m=da&id=35675ja kuinkas paljon herralla on ikää?
- purkkaturkka
Kokemusta joo. Ei kannata tunkea väkisin paikkoihin, mitkä on jo täynnä. Saati sitten huudella keskeltä järveä, että " siirtäkää tuota kiulua, että MINÄ pääsen sinne"
Näin kokemusta eräästä purkkarista. Ikävää, että suurin osa porukasta pilaa koko porukan maineen.
Mutta mitäpä näistä.. ajatuksena vaan.. Kivaa kesää kaikille :) - moottorimela
Jos ei halua perämoottoriakaan veneeseen niin eikös jostain ilmajäähdytteisellä pienellä moottorilla varustetusta puutarhaleikkurista vois tehdä apumoottorin jossa olis muovipotkuri pitkän akselin päässä. Sitä vois pidellä laidan ulkopuolella melan tapaan.
- indokiina
Tällaisella perämoottorilla purkkarissa pääsisi siitä ikävästä ogelmasta että potkuri nousee ilmaan aallokossa:
http://www.youtube.com/watch?v=8PF8NeTVyVs&feature=related
- Matti Lappalainen
Olipa monenlaista mielipidettä. En oikein ymmärtänyt sitä, että jotkut tuntuvat pitävän purjeveneen saapumista laituriin purjeella jotenkin kunniakkaana. Onhan se taidon osoitus, mutta samanlaista urheilua kuin kaiteella kävely. Vaikka meillä on talvirengaspakko liukkailla, niin useimmat laittaisivat talvirenkaat vaikka saisi ajaa kesärenkailla. Sehän on vaan järkevää ja pienentää onnettomuusriskiä. Samoin veneilyssä miksi tullaan laituriin purjeilla, jos veneessä on toimiva moottori? www.snoopy.fi
- Koneeton
Mullakaan ei ollut konetta 70-luvulla.
Purjeilla lähdettiin ja purjeilla tultiin poijuun tai laituriin. Aina.- Speedy2
Tuntuu siltä. että aika vähän todellisia purjehtijoita saaristomerellä näkee.
Tulin juuri maihin eilen mereltä ja olin AINOA purjeilla liikkuva vene 16 muun purjeveneen joukossa. Vauhtia oli riittävä 5 solmua. MIKSI on nykyään niin mahdotonta nostaa niitä purjeita? Miksi hankitaan yleensä purjevene kun ei haluta purjehtia?
Satamaan tulo onnistuu sekin mainiosti ainakin alle 30-jalkaisilla veneillä helposti varsinkin silloin kun on riittävän tilava paikka. Oma ennätykseni viime kesältä oli 3 päivää ilman konetta merellä. Eli tulo ja meno purjeilla. Eikä tullut kellekään vahinkoja. Koneella tullessa niitä vahinkoja on tullut. Kerrankin hajosi vaihdevaijeri juuri poijun kohdalla. Suosittelenkin jokaiselle purjehtijalle aloittamista optimistijollalla ja muilla moottorittomilla purjeveneillä niin ehkä sitten se purjehtiminenkin edes joskus onnistuu. - Reikä päässä
Speedy2 kirjoitti:
Tuntuu siltä. että aika vähän todellisia purjehtijoita saaristomerellä näkee.
Tulin juuri maihin eilen mereltä ja olin AINOA purjeilla liikkuva vene 16 muun purjeveneen joukossa. Vauhtia oli riittävä 5 solmua. MIKSI on nykyään niin mahdotonta nostaa niitä purjeita? Miksi hankitaan yleensä purjevene kun ei haluta purjehtia?
Satamaan tulo onnistuu sekin mainiosti ainakin alle 30-jalkaisilla veneillä helposti varsinkin silloin kun on riittävän tilava paikka. Oma ennätykseni viime kesältä oli 3 päivää ilman konetta merellä. Eli tulo ja meno purjeilla. Eikä tullut kellekään vahinkoja. Koneella tullessa niitä vahinkoja on tullut. Kerrankin hajosi vaihdevaijeri juuri poijun kohdalla. Suosittelenkin jokaiselle purjehtijalle aloittamista optimistijollalla ja muilla moottorittomilla purjeveneillä niin ehkä sitten se purjehtiminenkin edes joskus onnistuu.Mitä hemmettiä sinä täällä valitat (usean ketjun voimin?) miten ihmiset nauttivat kesäpäivästään? Kai kukin saa harrastaa ja liikkua vapaa-aikanaan juuri niin kuin itseltä juuri sillä hetkellä tuntuu sopivalta. Taidat olla maissa kerrostalokyttääjä?
- 9+12
Reikä päässä kirjoitti:
Mitä hemmettiä sinä täällä valitat (usean ketjun voimin?) miten ihmiset nauttivat kesäpäivästään? Kai kukin saa harrastaa ja liikkua vapaa-aikanaan juuri niin kuin itseltä juuri sillä hetkellä tuntuu sopivalta. Taidat olla maissa kerrostalokyttääjä?
Jep, jep. Samaa mieltä.
- speedy2
Reikä päässä kirjoitti:
Mitä hemmettiä sinä täällä valitat (usean ketjun voimin?) miten ihmiset nauttivat kesäpäivästään? Kai kukin saa harrastaa ja liikkua vapaa-aikanaan juuri niin kuin itseltä juuri sillä hetkellä tuntuu sopivalta. Taidat olla maissa kerrostalokyttääjä?
Taisi osua arkaan paikkaan jos olet omasta mielestäsi ns."purjehtija" ja ajat moottorilla koko ajan kun vaimo sanoo että ei saa kallistaa venettä..
- Siis näinhän se on
Speedy2 kirjoitti:
Tuntuu siltä. että aika vähän todellisia purjehtijoita saaristomerellä näkee.
Tulin juuri maihin eilen mereltä ja olin AINOA purjeilla liikkuva vene 16 muun purjeveneen joukossa. Vauhtia oli riittävä 5 solmua. MIKSI on nykyään niin mahdotonta nostaa niitä purjeita? Miksi hankitaan yleensä purjevene kun ei haluta purjehtia?
Satamaan tulo onnistuu sekin mainiosti ainakin alle 30-jalkaisilla veneillä helposti varsinkin silloin kun on riittävän tilava paikka. Oma ennätykseni viime kesältä oli 3 päivää ilman konetta merellä. Eli tulo ja meno purjeilla. Eikä tullut kellekään vahinkoja. Koneella tullessa niitä vahinkoja on tullut. Kerrankin hajosi vaihdevaijeri juuri poijun kohdalla. Suosittelenkin jokaiselle purjehtijalle aloittamista optimistijollalla ja muilla moottorittomilla purjeveneillä niin ehkä sitten se purjehtiminenkin edes joskus onnistuu.Useimmille purjevene näyttää nykyisin olevan vain jonkunlainen statussymboli. Taidot eivät yksinkertaisesti riitä purjehtimiseen. Eli sitten vain ajetaan koneilla. Ja vittuillaan niille, jotka vielä osaavat purjehtia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh962346Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr1831930- 1841517
- 247922
- 82922
- 62809
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol11806- 55712
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako213643Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </349631