Mitenkä on kun pidän työssä kännykkää jatkuvasti samassa paikassa vyössä, niin kasvaako riski saada tuohon kohtaan elimistöön jotain säteilymuutoksia?
Onko jotain keinoa vähentää altistusta, esim. vuoraamalla kotelo jollain alumiinilevyllä vartalon puolelta, jolloin kännykkäsäteily ei pääse elimistön suuntaan?
Entä paljonko Bluetooth-kuulokkeet säteilevät kun ne ovat valmiustilassa tai yhteydessä puhelimeen? Onko altistus pienempi, kuin jos kännykkä on korvan vieressä kuulokkeen sijaan?
Onko jotain keinoa vähentää altistusta, esim. vuoraamalla kotelo jollain alumiinilevyllä vartalon puolelta, jolloin kännykkäsäteily ei pääse elimistön suuntaan?
Entä paljonko Bluetooth-kuulokkeet säteilevät kun ne ovat valmiustilassa tai yhteydessä puhelimeen? Onko altistus pienempi, kuin jos kännykkä on korvan vieressä kuulokkeen sijaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Alumiinifoliolla vuorailu heikentää kännykän sekä lähettämää että vastaanottamaa signaalia, jonka seurauksena kännykän nostaessa lähetystehoaan säteily saattaa jopa kasvaa.
Mutta jos sen vuorauksen tekee vain kehon puolelta, niin ettei säteet pääse suoraan kehoon.
Tuo "saattaa" on juuri siinä tapauksessa, että osittain vuoratun kotelon folio sattuu olemaan sen lähimmän tukiaseman suunnassa...
Kännykän lähettämän säteilyn osuus kaikesta muusta vastaavan aallonpituusalueen säteilystä mikä kroppaasi osuu on marginaalinen.
Koittakaa jo uskoa, kännyköiden eikä muittenkaan tiedonsiirtolaitteiden säteily ole ionisoivaa säteilyä. Fotonin energia ei riitä muuttamaan kemiallisia sidoksia.
Mistä muualta tulee mikroaaltosäteilyä luonnossa?
No, ainakin kosminen taustasäteily on mikroaaltoja. Kyseessä ei siis ole mitenkään elämälle erityisen vaarallisesta säteilylajista.
>
Jep, se riittää korkeintaan kääntämään molekyylin. Tietysti voisi ajatella, että molekyylin kääntyminen voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia, mutta pitää muistaa, että elimistön oma lämpösäteily pystyy samaan (puhumattakaan ihan mekaanisesta virtauksesta, joka kehossa vallitsee).
Oikeastaan kännykkäsäteilyn vaaran lähteeksi on hypotetisoitu juuri tuota molekyylien kääntymistä: se lämmittää kudosta. Jos kudoksessa ei ole riittävää nestevirtausta, lämpötila voi kohota haitalliselle tasolle. Muut kudokset eivät tästä niin kovasti edes välitä paitsi aivot. Siellä on huonoin virtaus ja herkin solukko. Kuitenkaan näillä lähetystehoilla ei ole havaittu ongelmia.
Kudos lämpiää mutta millä teholla, kun lähetystehokin taitaa olla milliwattiluokkaa.
Juuri näin: maksimilämmitysteho on tuo lähetysteho (jaettuna kahdella). Ilmeisesti on kuitenkin mahdollista, että noinkin pieni teho voisi jotenkin vaikuttaa aivojen lämpöihin. En tosiaan tiedä, miten suuri elimistön oma lämmöntuotto on, mutta ilmeisesti aivoissa lämmöntuotto on muutenkin ongelma, joten noinkin pieni teho voi hypoteettisesti vaikuttaa. Tosin siis se on jo suunnilleen kuopattu hypoteesi.
Ei-ionisoivan säteilyn sallittu tehotiheys on 10 W/m^2. Milliwattiluokkaa olevassa kentässä tällaisia tehoja ei esiinny.
Tietysti voidaan väitellä siitä, onko raja oikea. Radioalan ammattilaiset altistuvat usein muutaman watin kentille, enkä ainakaan ole kuullut, että h(m)eidän sairausprofiilinsa olisi mitenkään poikkeava.
Toisena esimerkkinä "hirvimiehet", joiden käsiradiopuhelimien tehot ovat aivan toista luokkaa kuin kännykkätehot ja niitäkin pidetään korvalla.
Ja kuinka paljon kosmisen taustasäteilyn mikroaalloista pääsee maan pinnalle?
Ionosfääri läpäisee yli 30 megan taajuudet lähes kokonaan. Toinen asia on, että kosminen taustasäteily on erittäin heikkoa. Laajaspektristä SM-säteilyä tulee kuitenkin myös auringosta ja esim mikroaaltolinkki sekoaa kohinasta, jos antenni suunnataan aurinkoon.
Kyllä sitä tulee. Ilmakehä ei juurikaan suodata.