Entä jos joku on testitilanteessa hermostunut, ja vastaa siksi väärin, vaikka turvallisen tuntuisissa olosuhteissa pystyisi ratkaisemaan samanlaisia ongelmia helposti? Miten älykkyystestit ottavat tämän huomioon?
Hermostuneisuus testissä
Kluft
10270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eivät mitenkään.Paineensietokyky ja hermostuneisuus/jännitys ovat valitettavasti osa testisuoritusta vaikka eivät ole osa älykkyyttä.
Ei sitä huomioida. Testi on testi.
Ihan sama kuin nopea juoksija "turvallisissa" oloissa juoksee tosi kovaa, mutta paineen alla, esim. kilpailussa tai leijonan takaa-ajaessa, lamaantuu. Sellainen suorituskyky on turhaa. Millaista älykkyyttä se on jos pystyy hyvään suoritukseen vain silloin kun siihen ei ole tarvetta, mutta kovan paikan tullen, kun älykkyyttä oikeasti tarvittaisiin, ei pysty kunnon suoritukseen?
Voi hyvänen aika.
Jollain ihmisellä voi olla taustastaan johtuen niin vaikeita kokemuksia testitilanteista, ettei pysty suoriutumaan hyvin.
Toisella, onnekkaammalla näitä ei ole, itseluottamus on hyvä eivätkä emotionaaliset ongelmat häiritse suoritusta.
Nämä ihmiset saavat eri tulokset testistä, ja tämän jälkeen älykkyysuskovaiset lyövät asian lukkoon: kummankin henkilön älykkyys on nyt testattu ja siitä on olemassa tulos, selkeä numero, jonka perusteella ihmiset luokitellaan.
Jos kaoottisissa sosiaalissa olosuhteissa kasvanut ja mahdollisesti koulussa traumatisoitunut ihminen saa huonon tuloksen, päätelmä on selvä: muita heikompi älykkyys.
Älykkyys tuntuu olevan mahdollisimman suurta herkkyyden poissaoloa.
"Jollain ihmisellä voi olla taustastaan johtuen niin vaikeita kokemuksia testitilanteista, ettei pysty suoriutumaan hyvin."
Mitä sellaisella älyllä tekee joka ilmenee vain kun siihen ei ole tarvetta? Kyllähän se voi olla niin että joillakuilla ei kantti kestä, olipa syy mikä tahansa, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että sellainen henkilö ei sovi vaativiin tehtäviin. Niissä nimittäin tarvitaan paineensietokykyä. Pelkkä älykkyys ei vie mihinkään, eikä varsinkaan jos ei pysty sitä käyttämään. Ei turhasta älykkyydestä saa pisteitä, ei edes älykkyystestissä ( :-) ) jos kerran ei kantti kestä.
"Jos kaoottisissa sosiaalissa olosuhteissa kasvanut ja mahdollisesti koulussa traumatisoitunut ihminen saa huonon tuloksen, päätelmä on selvä: muita heikompi älykkyys."
Kerropas miten sitten voidaan todeta että kyseinen henkilö on älykkäämpi kuin miltä näyttää? Testistä tulee huono tulos - pitäisikö sitten vaan uskoa että on se oikeasti älykkäämpi? Ota nyt järki käteen. Älykkyystesti on nimenomaan TESTI. Todella surkeasta itsetunnosta on kysymys jos sitä pitää mennä pönkittämään älykkyystestiin ja sitten vielä odottaa jotain hyvityspisteitä, siksi että oli vaikea lapsuus, eikä sen takia saa mitään aikaan vaikka oikeasti muka kykyjä on ihan rajattomasti.
Hermoilee testissä, jossa on sekunnilleen asetetut aikarajat = omaa vain turhaa älykkyyttä? Ei kaikissa työtehtävissä tai ammateissa tarvitse tuon tyyppistä paineensietokykyä tai nopeaa hoksausta, vaikka niissä tarvittaisiinkin paljon älyä.
Sinänsä olen samaa mieltä, että ei näissä testeissä tarvitse ottaa kaikkea huomioon, koska ne ovat vapaaehtoisia, eivät mitään virallisia tai absoluuttisia ihmisen älykkyyden määrittäjiä, eikä niitä käytetä esim. työhönoton kriteereinä.
Itsehän olen erittäin herkkä ja kova jännittämään ja vatvoin viisi kuusi vuotta ennenkuin uskalsin mennä testiin. No ensimmäinen pari minuuttia ja erittäin helpot ensimmäiset tehtävät rentouttivat ja testi meni erittäin hyvin...
Ymmärrän hermostuneisuutesi testeissä ja kysynkin miksi sinun pitää edes mennä älykkyystestiin? Itse olen aina suoritutunut huonommin tilanteissa, joissa minulta vaaditaan jotain. Haluan oman rauhan ja luovan tilan, jossa teen päätelmiä ongelmien suhteen. Luonteeltani olen muutenkin luova ihminen ja en ole aina niin "älykäs".
Luovuuteni yhdistettynä loogiseen päättelykykyyn on ollut rikkaus luonnontiedetutkimuksissa. Haluan korostaa sinulle, että luota itseesi ja omiin kykyihisi. Miten elämäsi edes muuttuisi, jos saisit Mensan paperit? Itse harkitsin joskus testeihin menemistä, mutta totesin, ettei se ole minua varten. Ainoa syy oli ehkä älyllinen yksinäisyys, jota koin hetkittäin. Ajattelin, että Mensan kautta saisin mukavaa keskusteluseuraa. Onneksi olen kuitenkin löytänyt yliopistostani mielenkiintoisia keskustelukumppaneita.
Kritiikiksi Mensan testiin, että sekään ei ole mikään absoluuttinen totuus. Mensan testi on suuntaa-antava arvio älykkyydestä ja uskon, että kaikki Mensan jäsenet ovat älykkäitä. En kuitenkaan usko, että esim. 120 ja 130 välillä olisi oikeasti suurta eroa.
En ole pohtinut asiaa niinkään työelämälähtöisesti, vaan enemmänkin miettinyt näitä tuloksia, joita on saatu esim. eri kansojen älykkyydestä. Jotkut tahot väittävät, että testit on suuniteltu niin, ettei kulttuurinen tausta vaikuta tulokseen. En suinkaa vastusta älykkyystestejä sinänsä, vaan näkemystä, että niiden perusteella voidaan saada absoluuttisia totuuksia esim. eri ryhmien älykkyydestä. Lähinnä epäilen testien laatijoiden kykyä tunnistaa eroja, joita erilaissa olosuhteissa ja erilaisissa kulttuureissa kasvaneilla voi olla koetilanteeseen sopeutumisessa.
Aloitin keskustelun siksi, että älykkyystestien yhteydessä ei yleensä keskustella tällaisista kysymyksistä, ihan kuin ihminen olisi robotti, jonka toimintaan eri tilanteissa ei vaikuta mikään muu kuin kyky loogiseen päättelyyn.
Kuten tuossa yllä sanottiin, nämä älykkyystestit ovat suuntaa antavia, ja pienistä eroista tuloksissa ei voi päätellä oikeastaan mitään muuta, kuin että paremman tuloksen saanut suoriutui juuri kyseisestä testistä hieman paremmin. Mutta jos kahden etnisen ryhmän keskimääräisen äo:n ero on kahden keskihajonnan suuruinen, niin kyllä se kai jotain kertoo, vaikka kuinka yritettäisiin olla poliittisesti korrekteja. Tämähän on tullut tutkimuksissa eroksi itäaasialaisten ja mustaihoisten välille. Amerikassa valkoisten ja afroamerikkalaisten ero on saatu yhden keskihajonnan suuruiseksi. Kahden keskihajonnan suuruinen ero on siis sama kuin Mensan pääsyrajan ja suomalaisten keskimääräisen äo:n välinen ero.
Jos noista testeistä haluaa saada jotain kuvaa, niin Pohjoismaiden mensojen sivuilta löytyy harjoittelutestejä. Tanskan testi on siitä mukava, että siinä on 40 minuuttia aikaa ja enemmän tehtäviä, kun Suomen ja Norjan vastaavat ovat aika älyttömiä pikatestejä.
http://mensa.dk/testiq.xml
Sitten on monipuolisempiakin testejä, joissa on kuviopäättelytehtävien lisäksi myös numerosarjoja, sanasuhdetehtäviä ym. Tässä yksi:
http://www.free-iqtest.net/
Ei näiden tuloksista tietenkään voi päätellä sitä, kuinka oikeassa Mensan testissä pärjäisi, mutta mikäs niitä tehdessä vaikka muuten vaan.