30 vuotta sitten tiede oli myöskin asettunut, ja teollisuus ja ihminen
havaittu syyllisiksi metsäkatoihin.
Kansa oli saatu kaduille, ja poliitikot aktivoitua toimiin.
Kun myöhemmin paljastui että Saksan metsäkadot johtuivat luonnollisista syistä,
asia haudattiin hiljaisuudessa.
Tälläkin palstalla jokunen yksilö näkööjään muistaa vain metsäkato hysterian
kullanhohtoiset ajat, kun ihmiset lähtivät joukoittain kaduille osoittamaan mieltä,
niin, mitähän vastaan.
http://notrickszone.com/2011/05/26/documentary-on-the-german-waldsterben-hysteria-looking-back-30-years/
havaittu syyllisiksi metsäkatoihin.
Kansa oli saatu kaduille, ja poliitikot aktivoitua toimiin.
Kun myöhemmin paljastui että Saksan metsäkadot johtuivat luonnollisista syistä,
asia haudattiin hiljaisuudessa.
Tälläkin palstalla jokunen yksilö näkööjään muistaa vain metsäkato hysterian
kullanhohtoiset ajat, kun ihmiset lähtivät joukoittain kaduille osoittamaan mieltä,
niin, mitähän vastaan.
http://notrickszone.com/2011/05/26/documentary-on-the-german-waldsterben-hysteria-looking-back-30-years/
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jaahas. Ajattelit sitten valheesi muuttuvan todeksi sitä tarpeeksi monta kertaa toistettuasi...
ja Suomessa piti nähtämän myös jo viimeinen kesä jolloin metsät viheriöitsevät. Harsuuntuminen oli viemässä tuhkatkin munasta.
Ja huppista heijaa, viime vuonna metsät kasvoivat eniten sitten 150 vuoteen.
Ja teollisuuden ja liikenteen dramaattisella rikki- ja typenoksidipäästöjen vähentämisellä ei sitten ollut vaikutusta? Onko tutkimustietoa sinulla?
Jos liikenteen ja teollisuuden rikki- ja typenoksidipäästöillä olisi ollut ratkaiseva vaikutus esimerkiksi Suomen metsien harsuuntumiseen niin miksi tämä harsuuntuminen oli pahinta alueilla, jotka olivat kauimpana näistä saastelähteistä. Se sijaan tienvarsi ja puistometsät kasvoivat hyvin.
Jaa-a, mikäköhän olisi syynä, kun Norjan järviäkin pilasi suurelta osin Britannian teollisuuden ja liikenteen päästöt?
Kyse oli sadeveden kasvaneesta happamuudesta, ja sadealueethan liikkuvat pitkiä matkoja, silloin puhuttiin että meillä esiintyneet happosateet olivat pääosin lähtöisin keski-euroopasta missä suurimmat päästöt tapahtuivat. Puiden harsuuntumista tietysti tapahtui eniten siellä missä puut olivat vähiten vastustuskykyisiä, meillä on ankara ilmasto ja maaperäkin taitaa olla jo valmiiksi hapanta. Kaikkein suurimmat tuhot tapahtuivat keski-euroopan vuoristojen havumetsissä.
Kysymykseni oli retorinen. ; )
Kero yksi järvi, minkä pilasi?
Historia ei tunne.
Laita tiskiin, pääsemme repostelemaan.
Nooh´lähde esiin.
Olllos hyvä. Norjalaiset raportoivat, kuinka huomattavasti tilanne on parantunut sitten pahimpien tuhojen: http://www.miljostatus.no/Tema/Luftforurensning/Sur-nedbor/
Happaman laskeuman "happosateen" kertymän radikaali väheneminen animaationa: http://www.miljostatus.no/no/Tema/Luftforurensning/Sur-nedbor/Avsetning-av-svovel-nitrogen/
Vuonna 1989 julkaistu tutkimus on hälyttävää luettavaa: http://www.jstor.org/pss/4313601
Koko tutkimus: plärää siitä lempijärvesi Norjan 455 000:sta: http://tinyurl.com/3kfpk2p
Siis ei tule järviä, vaan linkkiraportteja.
Onko kysymys liian vaikea.
Laita happamoinunut järvi näytille, että voimme tarkastella.
Ihan kuin FMI,n juttuja eli"suurinpiirtein ei missään".
Joo joo.
Hovvatn, Norja: http://www.springerlink.com/content/p5246608835x1t41/
Järvi oli kokonaan kalaton ennen kunnostusta.
...ja Sähköteurastaja on savolaisen karikatyyri: kieroilee, valehtelee, inttää, siirtää kaiken tietämättömyytensä kuulijoiden syyksi, mesoaa, haastaa, venkoilee, vänkää ja välttelee.
Anteeksi vaan savolaiset. Tiedän kyllä ettette kaikki ole tuollaisia. ; )
Ei tuossa puhuttu happosareista mitään.
Suomenkin järvet ovat osittain happamia, johtuen happamasta maaperästä.
Onhan Coca colakin hapanta, ilman happosateita.
Kasvit vaan ei tahdo kasvaa liian happamassa maaperässä. Pätee myös metsän puihin.