Eräällä foorumilla tuli tästä tappelu, haluaisin jonkun varmasti oikean vastauksen, ja säännön mihin tämä perustuu.
Itse olisin kyllä kirjoittanut erikseen, vaikken tappeluun ole osallistunutkaan tuolla siksi, etten ole yhtään varma.
Itse olisin kyllä kirjoittanut erikseen, vaikken tappeluun ole osallistunutkaan tuolla siksi, etten ole yhtään varma.
Vastaukset 5
Vanhimmat
se sama vanha klassikko, että abstraktissa merkityksessä kirjoitetaan yhteen ja muuten erikseen?
"Hän roikkui miehensä takinhelmassa."
"Miehen takin helmassa oli likaa."
Mutta miksi linnunpesä on aina yhteen? Vai onko siihenkin poikkeus?
Linnun pesä on puun latvassa.
(On puhe LINNUSTA ja kerrotaan, missä otus asustaa).
Puun latvassa on linnunpesä.
(Havainnoidaan PUUTA ja todetaan, että siellähän on jotain poikkeavaa; itse linnusta ei puhuta sen kummemmin ).
Hmm... Jos sanoisi vaikka että "takin hihat olivat vihreät ja helma punainen", niin silloinhan näyttäisi siltä että tuo kirjoitetaan erikseen. En nyt millään keksi sellaista esimerkkiä jossa tuo kirjoitettaisiin yhteen... Piatsi tuo takinhelmassa roikkuminen oli hyvä. Joku muu ehkä tietää?
Tuollaiselle genetiivimuotoinen subst. subst.
-tyyppiselle yhdyssanalle/sanaliitolle on hankala antaa sitovaa ohjetta...
Genetiivialkuiset yhdyssanat on kuitenkin usein eräänlaisia termejä, joissa se alkuosa viittaa pikemminkin "lajiin" (esim. takki yleensä) kuin määräyksilöön (joku tietty takki); tästä esim. kananmuna on aika selkeä esimerkki.
Niinpä riippuu asiayhteydestä, haluaako kirjoittaa yhteen vai erikseen.
Voi myös miettiä, miten sanan/sanat lausuu: onko paino vain alussa (TAkinhelma) vai myös jälkimmäisen osan alussa (TAkin HElma)...
Mutta mitään ehdotonta sääntöä tässä tapauksessa ei siis ole.
Kiitos! Kansantajuista ja järkevää. Molempi parempi kuten ilmauksissa 'tien poski' tai 'järven selkä'.