> "Loissähkö aiheuttaa sähkövirtaa paluujohtoon, jossa ei pitäisi olla virtaa lainkaan."
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194681805264/artikkeli/halpa energiansaastolamppu voi sytyttaa kotisi palamaan.html
Eikös suljetussa virtapiirissä kulje sama virta koko piirissä, ja haarautuessaan haarojen summavirta on tuo sama? Mitä tuossa oikein tarkoitetaan?
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194681805264/artikkeli/halpa energiansaastolamppu voi sytyttaa kotisi palamaan.html
Eikös suljetussa virtapiirissä kulje sama virta koko piirissä, ja haarautuessaan haarojen summavirta on tuo sama? Mitä tuossa oikein tarkoitetaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pitää paikkansa hetkellisesti tarkasteltuna, mutta vaihtovirralla on otettava huomioon myös virran vaihe eikä vain tehollisarvoa. Kuvittele esim. kaksi haaraa, molemmissa virta yksi ampeeri, mutta vaihtelee sinimuotoisena aaltona niin että toisen ollessa huipussaan toinen onkin aallonpohjassa. Haarojen yhdistyessä virrat joka hetki kumoavat toisensa eli tuloksena on 1 1 = 0.
Energiansyötössä käytetään yleensä kolmivaihevirtaa, esim. voimajohdoissa on kolme johdinta rinnakkain. Vaihe-erot ovat kolmannesaallon suuruisia (120 astetta). Eri vaiheille pyritään järjestämään suunnilleen samanlainen kuormitus, jolloin virtojen summa on suunnilleen nolla ja paluujohdossa kulkee vain vähän virtaa. Kelat ja kondensaattorit aiheuttavat vaiheen muuttumista eli aallot ikäänkuin siirtyvät vaakasuunnassa eli aika-akselilla ja summa ei ole enää 0. Matemaattisessa käsittelyssä käytetään yleensä kompleksilukuja tai osoitinlaskentaa.
Hmm... vaihtovirrasta tai jännitteestä puhuttaessa on huomioitava, että virta ei kulje sinänsä mihinkäänpäin, toisin kuin tasavirralla, jossa voidaan ajatella elektronien kulkevan tiettyyn suuntaan jatkuvasti. - >>>
Vaihtojännite aiheuttaa jatkuvan värähtelyn vaiheiden välille, koska virta kulkee aina sinne missä jännitepotentiaali on alhaisempi.
Normaalisti käytetty 50hz taajuus muuttaa siis elektronien kulkusuuntaa taajuuden mukaisesti.
Ns. 0-johtimessa ei virtaa kulje lainkaan, jos vaiheet 0-1 tai 0-1-2-3 pysyvät muuttumattomina.
Moottorikäytöissä syntyy induktiivista kuormaa joka muuttaa vaihekulmia ja silloin myös 0-johto tulee välillä omanneeksi (50* sekunnissa) alhaisimman jännitepotentiaalin ja syntyy loisvirtaa.
Kulutusmittari mittaa myös tämän virran ja siksi on rakennettu kapasitiivisia korjaimia, joilla induktiivista kuormaa korjataan ja lopuksi saadaan pienenpi sähkölasku
Toinen hmmm...onko siis väärä käsitys se, että suljetussa virtapiirissä, jossa on jännite virtalähde ja resistiivinen kuorma, koko piirissä kulkee sama virta? Riippumatta siitä, onko tasa- vai vaihtojännite.
Jos tuo käsitys on kuitenkin oikea, eikö nollajohdin ole osa virtapiiriä, jolloin siinä kulkee sama virta kuin kuormassakin? Kyseessä yksivaiheinen virtapiiri, jos AC.
Oho, tarkoitus oli asemoida vastaus nm. Miisip:in kirjoituksen perään.
Miten loissähkö voi tuottaa pätöhäviötä?
Ei kai se kuormassa niitä enää tuotakaan. Jännite ja virta joudutaan kuitenkin tuottamaan nimellisamplitudisina geniksissä ja johdot mitoittamaan maksimivirran kukaan. Nyt kun joudumme kertomaan u:n ja I:n tulon vielä cos fiillä pätötehon saadaksemme, on energiaa hukattu ja linjat joudutaan mitoittamaan suuremmiksi kuin optimitapauksessa.