JATKAMISEN KUN LUOTTAMUS TÄYSIN RIKKI, VAI ERONNEENA ELÄMISEN JA ITSEESI LUOTTAMISEN?
Onko helppoa elää ja yrittää kaikin mahdollisin keinoin vahtia puolisoa säännöt sanelemalla, vaikka tiedät että toinen ei täysillä mukana liitossa ja pettänyt sinua usein, jopa rakastunut toisaalla? Millaista on elää kun ei ole luottamusta ja tiedät että sinua ei rakasteta ja välitetä niinkuin haluaisit?
Etkö ajattele, että lapset huomaa kireyden ja epätyytyväisyyden?
Vai oletko eronnut ja kokenut niinkuin minä tietyn ajan jälkeen kun erokriisi ohi, miten ihanaa on päästä irti suhteesta, jossa luottamusta ei ole? Miten hienoa on huomata, että lapsetkin kiittää kun olet taas vapautuneempi?
Tämä onnistuu lapsia ajatellen tietenkin jos olette järkeviä, ei katkeroituvia aikuisia ja huolehditte jatkossa lapsistanne ystävinä, ei toista solvaten.
Miten jotkut kuvittelevat tekevänsä juuri tällaisessa liitossa jossa ei luottamusta toiseen (avioliiton perusta rakkauden kanssa) hyvää lapsilleen?
Kokemuksia?
Onko helppoa elää ja yrittää kaikin mahdollisin keinoin vahtia puolisoa säännöt sanelemalla, vaikka tiedät että toinen ei täysillä mukana liitossa ja pettänyt sinua usein, jopa rakastunut toisaalla? Millaista on elää kun ei ole luottamusta ja tiedät että sinua ei rakasteta ja välitetä niinkuin haluaisit?
Etkö ajattele, että lapset huomaa kireyden ja epätyytyväisyyden?
Vai oletko eronnut ja kokenut niinkuin minä tietyn ajan jälkeen kun erokriisi ohi, miten ihanaa on päästä irti suhteesta, jossa luottamusta ei ole? Miten hienoa on huomata, että lapsetkin kiittää kun olet taas vapautuneempi?
Tämä onnistuu lapsia ajatellen tietenkin jos olette järkeviä, ei katkeroituvia aikuisia ja huolehditte jatkossa lapsistanne ystävinä, ei toista solvaten.
Miten jotkut kuvittelevat tekevänsä juuri tällaisessa liitossa jossa ei luottamusta toiseen (avioliiton perusta rakkauden kanssa) hyvää lapsilleen?
Kokemuksia?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olin aikanaan samassa jamassa. En saanut luottamusta takaisin vaikka kuinka yritin. Pidimme miehen syrjähypyn salassa keskenämme, mutta luottamukseen tuli niin iso lovi ja se söi viimeisetkin rakkauden rippeet.
Ensin tuli shokki, sitten kilpailuvietti että en luovuta miestä kakkosnaiselle tai toiselle, siten nielin oman ylpeyteni ja yritin olla miehelle mielin kielin joka asiassa.
Koko suku sitten päivitteli kun minä kahden lapsen äiti muutin lasten kanssa toisaalle. Sitten olikin pakko kertoa koko stoori.
Miehelläni oli työ jossa usein työmatkoilla, ja se oli kauheeaa koska epäilin koko ajan. Mieheni yritti vakuutella että on kiltisti, mutta niinhän hän sanoi ennenkin ja ei ollut kiltisti.
Ei ollut helppoa myöntää että ei järkeä jatkaa. Tunnelma kotona oli kireä, vaikka emme näyttäneet sitä ulkopuolisille. Aloin inhota miestäni pikkuhiljaa, hän oli loukannut meitä kaikkia, minua ja lapsiaan. En ollut varma tapailiko hän tuota toista naista, nykyisin tiedän että tapailee. Alussa olin katkera, mutta nyt tiedän että eihän siitä olisi mitään enää tullut.
Kun kerran pettävälle anteeksi yrittää antaa, rikkoo vain itsensä luottamuspulassa. Näin meni meillä.
En ymmärrä niitä naisia, jotka voivat antaa anteeksi ja jatkaa petoksen jälkeen. Ehkä he pelkäävät yksin jäämistä tai että lapset menettää jotakin. Eivät ne menetä, vaan saavat, iloisen äidin ja isän edelleen vapautuneena taakasta jonka puolisolleen aiheutti.
Tuo on niin totta, suotta sitä oikeesti yrittää rikottua sydäntä paikata, kaikkea ei vain tarvitse avioliitossakaan antaa anteeks. Ei pysty.
Hyvä hyvä... Itte oon ihmetelly just tätä naistan valittamista kun mies pettää. Kai se pettää kun siihen annetaan oikeus.
Jos otat miehen joka menee ja viilettää paikasta toiseen niin ketä voi syyttää.
Poikkeuksena tietty nuo tapavalehtelijat kun niistä ei ota sitten Erkkikään selvää.
Joku roti naisten sinisilmäisyyteenkin. Kyllä niitä miehiä riittää jos se Erkki ei nyt osaa käyttäytyä ja se ketuttaa.
bandaeyes
"Hyvä hyvä... Itte oon ihmetelly just tätä naistan valittamista kun mies pettää. Kai se pettää kun siihen annetaan oikeus."
Hyvä kirjoitus, Erkiltä on tosiaan päässyt vihkivala unohtumaan. Ja kunnioitus toista ihmistä ja omaa perhettä kohtaan.Sitä todella saa mitä tilaa, oikeus pettää.
Ilman luottamusta ei mitään järkeä. Sitä ei vaan saa takaisin, varsinkin jos ajatellaan että taas luotetaan ja taas rikotaan. Mitä mieltä olisi elää koko ajan toista epäillen?
Siskolleni tuli ero kun paljastui, että mies oli salaillut vuosia sitten ollutta suhdetta. Samaan aikaan oli siskoni ollut raskaana.
Pettymys ja loukkaus oli niin suuri, että se vei kaiken luottamuksen. Silloinkaan siskoni ei ollut huomannut mitään merkkejä pettämisestä.
Tällä palstalla käy paljon naisia, jotka juuri tätä asiaa pohtivat ja voivat pahoin. Rohkeutta naiset, ei ole teidän vika eikä teissä välttämättä mitään vikaa jos puoliso pettää, joskus vaan voi löytää toinen mieluisamman, ja ihmiset kehittyy eri suuntiin. Katsokaa ympärille kuinka paljon on uusavioliittoja ja eroja, miksi?
Rakastua voi tosiaan niin pahasti, että se antaa vihdoinkin voimaa erota toisesta, ja olla onnellinen, ei vain puoliksi tyytyväinen.
Täällä uusliitossa onnellinen, todella. Kuuntelin sydäntäni, en kestänyt puolisoni kärsimystä kun menetein luottamuksen pettämällä, ja päädyin lopettamaan liiton. Onneksi oli parempi kummallekkin niin, samoin lapset eivät ole kärsineet tippaakaan, siitä järkevinä pidimme huolen.
KUUNTELE SYDÄNTÄ, sieltä saa parhaan vastauksen. Voitko luottaa toiseen? Jos et, no hope.
itse olen noudattanut tätä itse asiassa avioliiton peruskäskyä avioliiton varrelle:
on olemassa kolmea eri rakkautta, EROS on se voimakkain seksualisuus aina liiton alussa , mutta sen tulisi jatkua, rakkaus muuttuu vain enemmän FILIAKSI, eli ystävyydeksi ja kumppanuudeksi ja lopulta se on AGAPE, eli rakkaus jossa voi vaikka kuolla toisen vuoksi.
Ilman näitä kaikkia ei avioliitto onnistu, ilman EROSTA varsinkaan ei miehen ja naisen välinen suhde. Jos joku näistä ei toteudu, niin silloin liitossa aletaan olla epätyytyväinen ja ihminen alkaa koska ei ole onnellinen pohtia sisimmässään eroamista, haaveilee ihmisestä joka häntä paremmin ymmärtää kuin vuosien varrella ehkä toiseen suuntaan kehittynyt puoliso.
Kun sitten tietoisesti antaa HUOM: tieotosesti, pettäminen on tietoista ymmärtävän ihmisen etsimistä, luva itselleen pettää, tapaa uudelleen toista, suhde syventyy, ja antaa itsensä rakastua, on ylimmän silmissä avioliitto rikottu, sitä ei avioliitossa tarvitse Raamatun mukaan antaa anteeksi, eikä sille löydy ymmärrettäviä selityksiä anteeksiantoon.
Se on niin paha tärkeän hyvän avioliiton tekijän, luottamuksen rikkoja, ja se rikkoo rakkauden ja kaiken.
RAKKAUS ASETTAA RAJAT, AIVAN NIINKUIN NE ASETETAAN OMALLE LAPSELLE, NIIN SAMANLAILLA NE ASETETAAN AVIOLIITOSSA. JOS RAJA´T RIKOTAAN AIKUISENA IHMISENÄ,, ON SIITÄ SEURAUKSENA RANGAISTUS.
Jos toinen on kerrran rikkonut rajan, on se jo tarpeeksi paha, miksi siis vielä antaa anteeksi ja jatkaa epätoivoisesti, kun raja rikottu toisen, tai jopa useamman kerran, salaa.
Hieno periaate, jota jokainen järkevä noudattaa.
Minä ainakin otan mieheni takaisin, sillä vaikka hän on nainut viime vuosien aikana tietääkseni noin 10 naista, ja kaksi suhdetta paljasti ja oli rakastuneet, niin kyllä minun mies minua vain rakastaa. Kaikki muut ovat olleet vain hetken huumaa, ja oikeesti mies arvostaa minua, koska olen vaimo ja lastemme äiti, ei siinä ihanan mieheni suhteet ja vai panot haittaa. Ja minä annan miehelleni aina, hän on ihana rakastelemaan, ja ei minua haittaa jos mies kävi lämmittelemässä naapuriin kauniin pitkäsäären luona. Muut naiset ovat vaan huoria, minä olen paras koska olen vaimo.
KJÄH KJÄH :)))))))). Tämä teki varmasti eräälle naiselle , pahasti vuosikausia petetylle hyvää lukea, mutta kun toisten ihmisten sana ei tehoa niin pitäköön höppänä petturiukkonsa, hyvällä vaan yritimme naista usein varoittaa. No, eiköhän se joskus tule järki käteen kun mies jonkun taudin kotiin tuo.KJÄH KJÄH.Ja yäk.
Ja täällä ne petetyt vaimot jotka aina vaan anteeks antavat ja petturiukos selitykset uskovat peukuttaa alaspäin. Onneksi en kuulu itse siihen kastiin. Luottamus on tärkeintä, ilman sitä ei ole rakkauuttakaan.Onhan se nyt aivan selvää.
Ajattelet liikaa lasten puolesta, teillä oli suhde ennen heitä, nyt kariutumassa, rakkaus peittää paljotkin synnit. Teidän aviovuoteenne on kai ongelma pettämiseen, jos se ei ole tyydyttävä. Mietin mustasukkaisuuttasi, itsetuntosihan on hyvä, sillä olethan sinäkin joskus ollut puolisosi "ihastus", kun on jo lapsiakin...ehkä vain totuus paljastui ja oikea on joku muu. Toipumista ja toivoa menestyä elämässä sekä eroonpääsyä jo päättyneestä romanssista...
elämä voittaa totta, no omassa tapauksessa oli erilailla kuin tossa.Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse antaa anteeksi, oletko tyytyväinen ja onnellinen jos et voi luottaa toiseen?
"PETTÄMINEN EI OLE SATTUMAA: pettäminen on tietoista ymmärtävän ihmisen etsimistä, luva itselleen pettää, jos tapaa uudelleen toista, suhde syventyy, ja antaa itsensä rakastua, on ylimmän silmissä avioliitto rikottu, sitä ei avioliitossa tarvitse Raamatun mukaan antaa anteeksi, eikä sille löydy ymmärrettäviä selityksiä anteeksiantoon.
Se on niin paha tärkeän hyvän avioliiton tekijän, luottamuksen rikkoja, ja se rikkoo rakkauden ja kaiken.
RAKKAUS ASETTAA RAJAT, AIVAN NIINKUIN NE ASETETAAN OMALLE LAPSELLE, NIIN SAMANLAILLA NE ASETETAAN AVIOLIITOSSA. JOS RAJAT RIKOTAAN AIKUISENA IHMISENÄ,, ON SIITÄ SEURAUKSENA RANGAISTUS."