Lukion päästötodistus 9,9. 5 ällää, 1 ee. 24-vuotiaana lääkäri, 25-vuotiaana tohtori. Onko tämä älykkyyttä? En pidä itseäni yhtään sen älykkäämpänä kuin kokkipuolisoani.
Olenko älykäs?
serafina
334492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Revit keskustelupalstalla CV:n esiin. Ilmeinen osoitus älykkyydestä. Voitat kaikki mahdolliset väittelyt varmaan vain osoittamalla ansioluetteloasi. Onneksi olkoon, johannespaavali. Saavutit tuolla menestykselläsi oikeuden puhua Ex Cathedra.
Pelkään, että hän on kuitenkin liian (luterilaisessa mielessä kadehdittavan) nöyrä ja vaatimaton arvioidakseen omaa älykkyyttään objektiivisesti. Kysymys älykkyydestä tulisikin esittää tuolle kokkipuolisolle, tunteeko hän olevansa puolisoaan älykkäämpi? Tällöinkin kannattaa antaa vastaajalle eteen molempien todistukset koulutuksesta, käydyistä kursseista ja saavutetuista arvosanoista. On tärkeää myös varmistua, että vastaajaa kannustetaan perehtymään väitöskirjaan perinpohjin ennen lopullisen vastauksen antamista. Vastaus tulee saada myös kirjallisena, jotta se voidaan kiinnittää asianmukaiseen paikkaan olohuoneen seinälle. Tällainen todistus voi olla oiva apu, mikäli perheen sisäisiä kiistatilanteita myöhemmin ilmenee ja aikaisempi yhteinen ymmärrys johtajuudesta on hetkellisesti kadoksissa. Todistuksella saattaa olla myös moraalikatoa ennaltaehkäisevä vaikutus.
...Kädenvääntöä.
älykkyydestä en tiedä, mutta ainakin olet ahkera ja kova tekemään työtä.
Saattaa olla että sinulla on valokuvamuisti ja voit sopivalla luovuudella tehdä hakuja biologiseen "tietopankkiin".
toisaalta ylenmääräinen älykkyys ja ylpeys sotii helposti mielestäni tärkeämpää ominaisuutta vastaan, nimittäin viisautta. Viisaus taas on toinen juttu.
Viisas tietää että mitä enemmän tietää sen vähemmän itse asiassa tietää.
Ei muuta kuin paljon filosofisia keskusteluja,erittäin vähän nokkeluuksia ja hyvää ruokaa ;-)
koskaan tavanneeni älykästä kulinaristia.
Tälläkin palstalla on usein keskusteltu ahkeruuden ja tunnollisuuden merkityksestä älykkyyden valjastamisen ja menestyksen osatekijöinä.
Koulussa muka pärjää tyhmempikin kunhan vain on ahkera ja tunnollinen, tosi älyköt eivät muka usein jaksa innostua tavallisesta koulutyöstä.
Minusta ahkeruus ja tunnollisuus ovat hienoja ominaisuuksia. Menestymiseen (mitä se sitten ikinä onkaan) tarvitaan näitä molempia sekä lisäksi älyä ja onnea.
Joidenkin tutkimusten mukaan puliukkojen ÄÖ on yläättävän korkea. Ovatko he menestyviä ihmisiä? Eivät (jos menestys määritellään nyky-yhteiskunnan kriteerein), sillä heiltä puuttuu se ahkeruus ja tunnollisuus.
Onko puliukkojen älykkyydestä tosiaan tehty mitään tutkimusta. Olisi meinaa harvinaisen mielenkiintoista luettavaa.
Kapakoissa tapaa kyllä todella älykkäitäkin ihmisiä, mutta pitkän päälle kovin rankka ryyppääminen tahtoo tuhota aivosolut. Jutut alkaa kiertään kehää eikä niissä lopulta ole juuri päätä eikä häntää, kävelystä tulee katkonaista, maksa menee, diabetes iskee jne.. En suosittele tätä uravalintaa;)
Älykkyyden lisäksi tarvitaan toki paljon muutakin, tunnollisuus on mielenkiintoinen ominaisuus. Tuntuu että yrittää aina parhaansa mutta sitten kuitenkin aina tulee jotain eteen ja ihmettelee että mitenkä tässä näin kävi.
Itse olen kärsinyt moisesta ominaisuudesta ja pyrkinyt työssäni maksimaaliseen tulokseen, ja siltikään en ole ollut lopputulokseen aivan tyytyväinen. Onneksi olen nyttemmin oppinut käsittelemään tätä täydellisyyden tavoittelua. Olen oppinut vetämään rajan järkevämmälle tasolle ja katsomaan kokonaisuutta. Riittää kun tekee työnsä riittävän hyvin ja näin saa vastaavasti paljon enemmän aikaan. Olen oppinut myös käsittelemään kritiikkiä ja oikeastaan tätä kautta olen löytänyt sen tavan miten teen työtäni. Teen visuaalista työtä ja aikaisemmin pyrin aina saamaan joka työhön jotain uutta. Nyt teen samaan ideaan perustuen useamman työn ja aika surutta käytän muiden ideoita hyväksi. Olen edelleen tyytymätön lopputulokseen, mutta saan kuitenkin paljon enemmän aikaan, eli voin olla edes siihen tyytyväinen.
Albert Einstein oli opiskeluissaan keskimäräistä laiskempi ja päätyi valmistuttuaan töihin paikalliseen patenttitoimistoon, ei siis tutkijaksi tms. Albert oli kuitenkin kiinnostunut fysiikasta ja lueskeli alan kirjallisuutta. Näiden innoittamana hän kehitteli ja julkaisi alan lehdissä omia teorioitaan, jotka eivät alkuunsa herättäneet sen suurempaa mielenkiintoa. Mihin tämä siten johti - no senhän me tiedämme.
Tämä voisi olla esimerkkinä siitä, että suuret nerot eivät välttämättä pärjää koulussa. Taitaapa olla juuri niin, että valtaosa todella älykkäistä ihmisistä on pärjännyt huonosti koulussa. Koulujärjestelmä on luotu tasapäistämään ihmisiä. Suhteellisen tyhmäkin henkilö pärjää opinnoissaan, jos vain jaksaa lukea ja miellyttää opettajia. Tällaista henkilö voisimme paremminkin kutsua viisaaksi.
siis muotokuva Einsteinista pitää tarkemmin paikkansa?
Koulumenestys ei todellakaan ollut kehuttava, mutta toisaalta hän osoitti matemaattiset lahjansa jo nuorena.
Julkaistuaan kolme kirjoitelmaa Wilhelm Ostwaldin toimittamassa Fysiikan aikakauslehdessä hän ponnahti välittömästi julkisuuteen.
Mielenkiintoinen neroja koskeva yksityiskohta on, jos Ludwig Wittgensteinin vaikeaselkoisen Tractatus-teoksen julkaisi ensimmäisenä (muiden kustantajien hylättyä ko. käsikirjoituksen) tämä sama Ostwald. (Tieto S Oikkosen 'Narkissos-esseistä'.)
Tractatuksestahan tuli myös eräänlainen filosofian suhteellisuusteoria, joka nosti 1900-luvun kiihkeimmän filosofisen keskustelun.
... ei sekään vielä mitään. Tarkoitukseni oli peilata Einsteinia ja muita aikamme neroja alkuperäisen kirjoittajan kirjoitukseen. Menestyminen opinnoissa ei sinänsä vielä kerro älykkyydestä mitään. Voisipa jopa sanoa, että päin vastoin. Opinnoissa voi menestyä loistavasti jos on viisautta ymmärtää niiden merkitys ja on sinnikkyyttä päntätä.
"Koulumenestys ei todellakaan ollut kehuttava, mutta toisaalta hän osoitti matemaattiset lahjansa jo nuorena."
Vastaan tähän lainaamalla: "Albert Einstein suoritti opintonsa Zürichin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1896-1901, jonne hän pääsi toisella yrittämällä, koska hänellä oli ongelmia matematiikan pääsykokeen kanssa." lähde: http://www.hut.fi/~smaisnie/Finnish/Einstein/Einstein.html
"Julkaistuaan kolme kirjoitelmaa Wilhelm Ostwaldin toimittamassa Fysiikan aikakauslehdessä hän ponnahti välittömästi julkisuuteen."
TM:n Tieteen maailmasta -palstalla oli Osmo Viion kirjoitus Einsteinista ja siinä nimenomaan käsiteltiin tätä asiaa. Viio kertoi kirjoituksessaan sen, että Einsteinin nousu tiedemaailman huipulle tapahtui pikku hiljaa. Näiden kolmen kirjoituksen perusteella Einsteinia ei leimattu mitenkään erityiseksi tiedemieheksi, saati sitten neroksi, eivätkä nämä kirjoitukset herättäneet mitään erityistä kiinnostusta. Lopullinen läpimurto tapahtui yleisen suhteellisuusteorian (1915) julkaisun jälkeen.
Tämä Einstein on siitä mielenkiintoinen yksilö, että neromyytti henkilöityy hänessä - ja toisaalta hänen elämäänsä on mahdollista määritellä monella tapaa monesta näkökulmasta.
Jos oikein muistan erinäisistä lukemistani elämänkerroista, joista yksi asiallisimmista oli Einsteinin sihteerin Helen Dukasin avustuksella laadittu, tieteellinen läpimurto todellakin tapahtui useampien Annalen der Physik -lehdessä julkaistujen kirjoitelmien kautta. Näissä töissä käsitellyt ongelmat yhdessä muodostivat sen ideajoukon, jonka pohjalta - matkan varrella ja vähitellen - myös ideat suhteellisuudesta syntyivät ja saivat muotoaan. Hiljaiseloa tämä kehityskausi ei siis suinkaan ollut - tilanne olisi ollut toinen jos tuo hämmästyttävä "suhteellisuusteoria" olisi ollut jokin kertakaikkinen oivallus, joka ei ensin olisi saanut huomiota mutta sitten jotenkin myöhemmin pamahtanut kaikkien tietoisuuteen. Asioiden sisäisen kehityksen huomioonottaen Einstein sai kyllä ajattelulleen vastetta vähintään vuodesta 1905 lähtien, ja emeritus Raimo Lehti kuvasi tätä julkisuusasteen nousua toteamalla että "Einsteinista tuli muutamassa vuodessa todellinen tiedemaailman superjulkkis".
Einsteinin kerrotaan jo ennen kuin oli koulussa opiskellut hetkeäkään geometriaa esittäneen sedälleen Jakobille pytagoraan teorian todistuksen. Tällainen tuskin onnistuu ellei ole poikkeuksellista lahjakkuutta.
Koululaisenahan Einstein oli jokseenkin huonosti menestyvä. Esim. hänen vahvaksi tukijakseen myöhemmin tullut Minkowski oli Zürichin polyteknisessä opejjana kun Einstein oli siellä oppilaana, ja myös Minkowski piti Einsteinia tuolloin laiskana. Laiskuus ei kuitenkaan liene samaa kuin lahjattomuus tai luovuus.
Osmo A Wiio - jos tämä on se henkilö, jonka juttuun viittaat - ei omasta mielestäni ansaitse kovin korkeaa journalistinstatusta huolimatta huomattavasta polittistaustaisesta urastaan mediavallankäyttäjänä.
Kyseisessä TM:n artikkelissa Wiio ei käsittääkseni esitä Einsteinistä mitään uutta, mitä ei olisi jo aikaisemmin tuotu julki, liittyen näihin tässä keskustelussa käsitteltyihin asioihin. Wiion kirjoitus on näiltä osin mielestäni uskottava.
Liittyen näihin Einsteinin kolmeen kirjoitukseen patenttivirkailija aikanaan, Wiio kirjoittaa: "Entä huomasiko tiedemaailma, että fysiikan vallankumous oli tapahtunut? ... Tuliko kiivaita vastaväitteitä...? ... Ei mitään! Einsteinin kirjoituksia seurasi täydellinen hiljaisuus. Vihdoin turhautunut nuori patenttivirkailija sai kirjeen ... Max Planckilta. Hän (Planc) kysyi selvennyksiä joihinkin kohtiin, joita ei ollut oikein ymmärtänyt."
Wiion kirjoituksesta voi todeta, ettei tapahtunut mitään räjähtävää kuuluisuutta ja suosiota. Nämä kaikki tulivat hiljalleen ajan saatossa.
Einstein sai Nobelin palkinnon vuonna 1921, mutta ei suinkaan edelleen kiistanalaisista suhteellisuusteorioistaan vaan teoriasta energian kvanteista selittääkseen valon luonnetta sähkömagneettisena säteilynä.
"Minkowski piti Einsteinia tuolloin laiskana. Laiskuus ei kuitenkaan liene samaa kuin lahjattomuus tai luovuus."
Juuri näin. Mielestäni laiskuuskaan ei ole, ainakaan kun kyseessä on todella älykäs ihminen, mitään absoluuttista laiskuutta, kuten tämä Einsteinin tapaus todistaa. Laiskuus on usein motivaation puutetta. Laiska opiskelija on usein hyvinkin aktiivinen jollain muulla alueella. Suomalainen koulujärjestelmä saattaa olla hyvinkin epäoikeudenmukainen erityisen älykkäille henkilöille.
Moni todella älykäs ihminen ajautuu sivuraiteelle syystä, että koulujärjestelmä ei kykene huomioimaan tätä älykkyyttä kovinkaan hyvin. Päinvastoin järjestelmä tulkitsee sen laiskuudeksi, huonoksi käytökseksi ja niskuroinniksi. Vain pieni murto-osa kykenee hyödyntämään älykkyyttään sen jälkeen kun opinnot ovat sujuneet huonosti.
En minä ainakaan voi sanoa henkilön olevan erityisen älykäs, jos hän on valmistunut ylioppilaaksi 5 L:n paperein, saanut nopeasti opiskelupaikan, valmistunut nopeasti lääkäriksi ja väitellyt sitten pikavauhtia tohtoriksi. Sen voin kuitenkin sanoa, että kyseinen henkilö omaa sellaisia ominaisuuksia, joilla pärjää hyvin vallitsevassa järjestelmässä. Erityinen älykkyys ei välttämättä kuulu näihin.
vielä yleisvaikutelma, jonka sain kun mielenkiinnon vuoksi jäin hieman selailemaan sekalaista Einstein-kirjallisuuttani.
Tuo fysiikan alalla tapahtunut tieteellinen läpimurto näyttäisi minusta olevan juuri senkaltainen kuin muistikuvani oli: asiat etenivät vähitellen eri ideoiden nostaessa esiin toisia. Luulen että tuossa näkyy myös jokin luovalle tyypille ominainen ajatuslaatu: ideat ruokkivat toisiaan tavalla joka ulkopuolisesta saattaa näyttää asiayhteydettömältä ja irralliselta. Mutta asioiden hitaaseen kypsymiseen kuuluu sitten myös tuo ominaisuus, että on vähän vaikeaa sanoa tai edes jälkikäteen etsiä sitä kohtaa, jossa jokin "ratkaiseva askel" otettiin. Tunnetun muotonsa E=mc2 yhtälö sai 1907, vaikka kaikki ainesosat olivat koossa jo pari vuotta aiemmin. (Dukasin kirjasta)
Niinpä Einsteinin ajatustyö kantoi tulosta tasaisesti, ja fysiikkaan kaiketi kuuluu tällainen intresseerattujen ammattilaisten vuorovaikutusverkostossa tapahtuva kehittely. Julkisen hyväksynnän tai maineen kanssa tällä ei varsinaisesti ole tekemistä, ja laajemman huomion ammattipiireissäkin saa vasta siinä vaiheessa jolloin teorioille löytyy evidenssiä. Tämähän Einsteinin kohdalla tapahtui vasta sitten kun Eddington oli tehnyt kuvauksensa. Kuvaavaa kuitenkin jälleen neroudelle on se, että Einsteinille itselleen tämä todistus ei ollut mikään dramaattinen "Haa, olin oikeassa!" -elämys. Pikemminkin päinvastoin: on oletettavaa ettei hän olisi luopunut visioistaan vaikkei Eddington olisi onnistunutkaan todistuksessaan.
Korjaan sitä mitä sanoin aikaisemmin: jos yleistä mainetta, tunnustusta ja kunniaa ajatellaan, tämä räjähti Einsteinin kohdalla todellakin vasta Eddingtonin onnistuttua todistuksessaan. Tällöin Einsteinista tuli kaikille tiedemaailman superjulkkis.
Olet älykäs. Kaiken todennäköisyyden mukaan huomattavasti keskiverto-sukankuluttajaa älykkäämpi. Hyvä koulumenestys vaatii myös älykkyyttä ja koulumenestyksen ja ÄO-osamäärän korrelaatio on itse asiassa yllättävän korkea.
Tutkimusten mukaan naisilla/tytöillä yleensä korkeampi kuin pojilla.
Toisin sanoen tyttöjen poikia parempi suoriutuminen koulutuksessa johtuu lähinna siitä että on selvästi enemmän poikia jotka suoriutuvat älykkyystasoaan heikommin. Miksi näin on olisikin mielenkiintoinen kysymys, mutta liian vaikea minun ratkaistavaksi.
Pitäisi myös muistaa että älykkyystestien tarkoituksena on mitata älyllistä suorituskykyä ja jos tuloksilla ei olisi mitään korrelaatioita reaalimaailman menestymisen kanssa niin testeissäkään ei juuri olisi järkeä.
Kaikki oppiminen, opiskelu ja elämässä menestyminen vaatii hyvää muistia vähintäänkin yhtä paljon kuin Mensan mittaamaa kuviopäättelykykyä. Toisaalta toki myös kuviopäättelytehtävät vaativat hyvää lyhytkestoista muistia.
Toinen älykkyystestien ongelma on, että eri tutkimuksissa on todettu että juuri verbaalinen älykkyys, eli käytännössä eri analogioiden taju, sananselityskyky, sanavarasto yms. korreloi yleensä älykkyyden osa-alueista voimakkaammin opinto- ym. menestyksen kanssa.
Pitää siis muistaa että älykkyys on se sumea ominaisuus jota yritetään mitata, ei mikään testitulos sinänsä. Useimmat nykyisin eniten käytetyt testit korreloivat toki hyvin G-tekijän kanssa mutta vaatimus testien kulttuurivapaudesta tuo mukanaan myös haittapuolia.
Älykkyys on myös melko voimakkaasti perinnöllistä ja valitettavasti älykkäät naiset hankkivat selvästi keskimääräistä vähemmän lapsia. Voisiko asiaan realistisesti mitenkään vaikuttaa, vai pitääkö meidän vain odottaa geenimanipulaation tuloa?
"Hyvä koulumenestys vaatii myös älykkyyttä ja koulumenestyksen ja ÄO-osamäärän korrelaatio on itse asiassa yllättävän korkea. Tutkimusten mukaan naisilla/tytöillä yleensä korkeampi kuin pojilla."
1) Hyvä koulumenestys vaatii monen muun asian ohella myös jonkin asteista älykkyyttä, mutta ihan normaalilla 120 ÄO:lla päästään opiskeluissa maksimimenestykseen jos muut ominaisuudet tukevat menestymistä. Korkeampi ÄO saattaa alkaa jo haitata monotoonista opiskelua.
2) Todella älykkäistä (korkea ÄO) ihmisistä valtaosa on miehiä.
Älykkyys on myös melko voimakkaasti perinnöllistä ja valitettavasti älykkäät naiset hankkivat selvästi keskimääräistä vähemmän lapsia. Voisiko asiaan realistisesti mitenkään vaikuttaa, vai pitääkö meidän vain odottaa geenimanipulaation tuloa?
no älähän nyt hätäile! osataanhan jo kloonata, ja kyllä sen hitlerin dna.ta jostain löydetään! tai voithan sinä jatkaa siitä mihin veikkonen jäi.
vai luotetaanko sittenkin vain siihen, että asiat etenevät luonnonmukaisuuden ehdoilla oikeimmin päin.
Tyhmä työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä...
menestynyt ja omaan myös nykykulttuurin vaatimat tunnusmerkit menestykselle.
Vituttaa vain hännystellä idiootteja, jotta voin edetä urallani ja saada VALTAA ja RAHAA muutaman vuoden päästä.
Tuossa näyttäytyy nyt hyvin pähkinänkuoressa kykyjen ja menestymisen ongelma.
"Omaan nykykulttuurin vaatimat tunnusmerkit."
"Vituttaa vain hännystellä idiootteja."
Tässä sinkkiämpäritodellisuudessasi on hieman ristiriitaisen törmäilyn kaikuja.
Joko tuo oli provo, tai sitten osoitus korkeasta älykkyydestä tulla kyselemään Suomi24:n (lennokaalle ja äärinmäisen intellektuelliselle) palstalle älykkyydestäsi?
...Mää oon itte muute saanu lvi-asentajan paperit.
Ja meni vaa 4-vuotta.
Miksi kirjoitat 4 vuotta viivan kanssa? Älytöntä. Ehkä et pysty oppimaan asioita.
Kato nimi-merkkiä. 4-vuotias
Älykkyys tulee äidinmaidosta, ei koulunpenkiltä. Jos laskettelet seuraavan läpi, ja ensimmäinen mikä tulee mieleesi ei ole täh!! Olet keskivertoa älykkäämpi(tunne)
Haluaisin tietää, että ottaako sulla paremmin eteen muijas kanssa nyt kun olet meille kaikille kertonut kuinka älykäs tohtori-setä on?
Johtuukohan siitä, että perinteisiä älykkyystestimenetelmiä hyväksikäyttämällä on saatu selville, että pulu on viisaampi kuin apina.
Mensaviisaus lieneekin seurausta normaalia yksioikoisemmista hermojohdotuksista päässä.
Ei ketään noin viisasta ja oppinutta voi kyllä tyhmäksi sanoa, mutta et sinä itsestäsi puhunut.
Jos joku on 25 vuotiaana tohtori hän on sekä älykäs, että kunnianhimoinen. Sinä et ole tohtori, etkä älykäs, vaan lähinnä harhainen.
Mene terapiaan. Kokkikin tässä tajuaa, ettei kukaan todella oppinut kysele tuollaisia ja epäilenpä viitsiikö näitä kskustelukanavia katsellakaan. Suorita peruskoulu loppuun! Siitä voisi olla vaikka hyötyä! tai, empä tiedä..sinun tapauksessasi.
Et välttämättä ole älykkö. Jos vain suorittelet noita tutkintoja, muttet löydä tai keksi mitään uutta itse, voisi ajatella, että sinulla on vain hyvä muisti ja looginen ajattelutapa, mutta kaikki tietosi on pelkkää triviaalia.
Mä oon suo älykkäämpi, koska kansakoulun jälkeen (7,4) keskiarvo olen menestynyt niin hyvin, että tänäpäivänä toimin tutkimusapulaisena eräässä suuressa tuotantoyhtiössä. Työkavereinani on muutama tohtori ja yksi fyysikko.
Johan ruuti palaa!
Oikeinko fyysikon ja tohtorin kanssa mahdolliset sinunkaupat tehty.
Sä pääsit tutkimusapulaiseksi?!
Kumman kanssa sä ensin...tohtorin vai fyysikon ..juttelit?
ainakin omasta mielestäsi olet kerta vaivaudut tänne asti asiasta kysymään ja kuulemaan kuinka älykkäitä sitä ollaankaan. Vaan tottahan toki sä oletkin älykäs, sillä eihän sitä ihan tyhmä noin vaan älliä kirjottele. Vaan se kyllä voi ola myös kovan työn tulos. Ei tarvitse olla keskitasoa älykkäämpi päästäkseen tuohon tulokseen jos on vaan valmis raatamaan niska limassa aamusta iltaan sen edestä... Kuka tietää. Mutta kaikesta huolimatta: nostan hattua!
Sinun mielestäsi yo-kirjoitusten ällät olivat kyseisen henkilön paras saavutus?? jos näin, tiedät kovin vähän. Kyllä lääketieteen tohtori 25-vuotiaana on helvetin kova juttu. Joku tällä palstalla väitti, ettei kys. hlö ole keksinyt mitään uutta. Tiedoksi kaikille, tohtorin tutkintoon (luonnontieteissä) vaaditaan nimenomaan uuden keksimistä. Se ei ole mikään gradu, jossa testataan toimiiko joku asia ja jos ei toimi niin kirjoitetaan juttu että ei toimi. Esim. lääketieteen tohtorin väitöskirja koostuu keskim. neljästä kansainvälisissä lehdissä julkaistusta tutkimuksesta, jotka ovat käyneet läpi maailman parhaiden ammattilaisten ankaran seulan ennen kuin ne hyväksytään julkaistavaksi.
jaa,a joo,o tai sitten frigidi! kun noin on aikaa kirjojen parissa vietetty viriilissä iässä!