Olen itse melko tuore juoksentelun harrastelija ja olen innoissani lukenut erilaisia harjoitusohejlmia. Se on jäänyt mieleen että kaikissa painotetaan miten suuren osan harjoituksista tulisi olla hitaita lenkkejä. Okeaoppisessa harjoittelussa pitäisi käsittääkseni olla paljon melko rahaullisia pitkiä peruskuntolenkkejä, välillä kokeillaan pitkää vauhtikestävyyslenkkiä ja välillä lyhempiä ja noepampia loppua kohti kiihtyviä juoksuja ja intervalliharjoittelua joissa vuorotellaan hidasta ja nopeaa juoksua.
Mutta mikä tämän oikeaoppisen harjoittelun vaikutus ja merkitys on? Onko se vasta kilpajuoksijoiden hifistelyä, vai onko sillä merkitystä jo kerran pari vuodessa kellotetun massatapahtuman juoksevalle harrastelijalle?
Mutta mikä tämän oikeaoppisen harjoittelun vaikutus ja merkitys on? Onko se vasta kilpajuoksijoiden hifistelyä, vai onko sillä merkitystä jo kerran pari vuodessa kellotetun massatapahtuman juoksevalle harrastelijalle?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan fysiologiseen tutkimustietoon tuo perustuu ja kokemukseen. Sulla on ihan hyvin harjoittelun peruspalikat kasassa. Jatka vaan. Muista myös monipuolinen lihaskuntoharjoittelu ja juoksutekniikan treenaaminen.
Osaatko heittää mitään konkreettista arvausta siitä että kuinka suuri ero oikein ja väärin harjoittelulla voisi olla?
Jos ajatellaan että juoksee vaikka kolme lenkkiä viikossa ja kaikki peruskuntolenkkejä ja hankkii sillä kesän puolimaraton tapahtumaan kunnon jolla juoksee tasan kahden tunnin ajan. Niin kuinka paljon paremman ajan olisi voinut saada samalla harjoitusmäärällä, mutta fiksummilla harjoituksilla?
Kovin yksilöllistä. Mun nyrkkisääntö on, että treeniohjelmassa on 1. hitaampaa kuin kilpavauhti, 2. kilpavauhtista ja vielä 3. kilpavauhtia kovempaa treeniä. Hitaampaa on kahta lajia 1. palauttavaa kevyttä ja 2. peruskestävyysvauhtia. Nopeaa juoksua on myös kahta lajia 1. pitkiä intervalleja ja 2. maksimikestävyysvauhtia esim 100, 200, 400 ja 800 pyrähdyksiä