Oletko helposti lähestyttävä?

kyllä ne muakin pysäyttelee, kaikenlaiset katumyyjät ja greenpeace edustajat. Mutta baarissa ei pysäyttele kukaan

Silloin tällöin joku on pysäyttänyt niinä harvoina kertoina kun käveleskelen kadulla, aivan tuiki tuntemattomatkin on kysyneet joskus neuvoa jne..

Viimeksi suuremmassa kaupungissa yksin käydessäni ja kävellessäni kadulla mut pysäytti joku mummo ja kysyi jotain, mutta en tiennyt vastausta niin jatkoin matkaani.

Eli joo varmaan oon helposti lähestyttävä.

Turisteja neuvon usein mutta varmaan puolet kerroista on sellaisia, että tarjoan apuani jo ennen kuin kysyvät. Feissarit eivät kovin usein pysäytä koska painelen asematunnelin läpi sen näköisenä, että ei kannata lähestyä. Mormonien kanssa olen tullut jopa ulkonäkötutuksi, kun on samaan aikaan matkustettu samaa reittiä muutamaan otteeseen; lopulta lakkasivat jopa tyrkyttämästä tilaisuuksiaan :-)

Juu, olen helposti lähestyttävä, minulle juttelevat mummot ja puliukot ja joskus vastakkainen sukupuolikin.

Juu ja ei. Feissarit ym kyllä kiusaavat välillä. Mummot ja turistitkin uskaltavat kysellä, vaikka olenkin kalju ja parrakas.

Toisaalta olen kaupungilla usein omissa mietteissäni, jolloin näytän helposti hiukan myrtsiltä, vaikka en mitenkään vihainen olisikaan. Se varmaan häätää osan potentiaalisista flirttaajista.

Olen kyllä ystävällinen ja melko avoin ihmisiä kohtaan. Esim. kuppilassa jutustelen mielelläni kaikenlaisten tyyppien kanssa, jos kyseessä ei ole mikään häirikkö tai k-pää.

Tämä on kyllä hyvä neuvo naisille. Jos naisella ei ole kumppania, ei tarvitse kuin mennä jonnekin helposti lähestyttävän näköisenä odottelemaan että joku tulee juttelemaan.
Naisen on helppo milloin tahansa lopettaa oma sinkkuutensa.

Miehen on turha kuvitella että nainen lähestyisi häntä vain jos hän on helposti lähestyttävän näköinen. Miehen on oikeasti tehtävä kunnolla töitä jos haluaa kumppanin itselleen.

totta puhuen en osaa sanoa, johtuen pitkälti myös siitä että elän niin paljo omille ajatuksilleni yksin liikuskellessani. kuullu (sekä ehkä jollain tasolla itekki tiedostanu) että oon jotenki ylimielisen ja omahyväisen näköinen mut sitte ollaanki oltu yllättyneitä ku oonki ollu mukavaa ja iloista seuraa (paitsi toki silloin jos ja kun oikeasti ärtsyllä päällä).. et ei se ulkonäkö aina näemmä kaikkea kerrokkaan pysäyttelemistenkään suhteen. mut onhan noita muutamia kulkijoita tullu mut toisaalta taas "valinnu" mieluummin sen toisen ja ok, eipä tässä olla mitenkään kaipaavia seuran etsijöitä Saati seuraa oottavia, täällä on jotenki niin ärsyttävän huvittava tää ajatusmaailma et jos yks haluais seuraa eikä sitä saa niin se oottaa automaattisesti et se vastakkainen sukupuoli lähestyis ja sitä et kaikkien pitäis olla lähes hysteerisiä haluamaan seuraa ja sitte ku sitä ei kaipaa eikä vaan halua niin on heti joku passiivinen ja apaattinen lehmä.. sitte seuraavaksi aletaan valittaa ja vinkua et voi ku naisilla (aina niin ihanasti lasketaan ne maailman kaikki naisetki mukaan) onki niin helppoa määhmää :D ei näin.

ja kyllä se muuten on niin näin niinku by the way et ei sitä kumppania saati yhtään mitään muutakaan seuraa saa niin sitte mistään silloin ku sitä ehtis.. mut sitte ku ei niin johan alkaa löytymään. et seki ihan näin niinku vink vink ja muutenki niin et ei silläkään luulis olevan mitään väliä onko tyyppi lähestyttävän näköinen vai ei, kunhan vaan joku vastaantuleva eli en menis maailmalle sitä julistaan muutaman tyypin perusteella :D

Ilmeisesti en ole, mutta sellaisen olen huomannut, että jos minä avaan ensin suuni ja mainitsen vaikka säästä jotakin, niin vastapuolen puhetulva alkaa välittömästi :) Lienee yleistä Suomessa...