Niin, mikäpäs on nimitys sellaisella pienellä läpyskällä, jossa n. 20 tikkua ja raapaisupinta sekä kannessa tietysti firman mainos?
Ruotsiksi "tändsticksplån". Niitä lie myös hammastikuille.
Ruotsiksi "tändsticksplån". Niitä lie myös hammastikuille.
Tulitikku-x ei -rasia vaan...
Silja Laine
2483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
plåna = poistaa, hävittää (Lampén/WSOY-opiskelusanakirja)
plån = raapaisupinta (Euroword 2004 Pro, versio 4.2)
bok = kirja (tai pyökki) (ei sanakirjasta vaan ihan vaan kouluruotsia muistellen)
plånbok = raapaisupintakirja (vapaasti edellisiä yhdistellen)
Suomesta eivät tulitikut ole vielä ihan kokonaan hävinneet, vaikka valmistus on lopetettu kannattamattomana. Viimeiset koneet pistettiin koipussiin Vaajakoskella jo aikaa sitten, ellei sitten rahdattu muille maille vierahille.
Vuosikymmeniä sitten tulitikkuteollisuudessa pyörivät melkoiset taloudelliset arvot. Kun ruotsalaisen tulitikkumagnaatti Ivar Kreugerin plånbok ehtyi, oli samassa konkurssissa pari pankkiakin vähällä mennä nurin! Kuka muistaa tarkemmin?
Suomessa olivat lankarullat vastaavasti joskus ennen viime sotia erinomaisen merkittävä vientiteollisuuden haara. Savon koivikoita sorvattiin maailmanmarkkinoille erinäisiä neliökilometrejä! Vaikea kuvitella moista nykypäivän vinkkelistä.
Taitavat tulla Suomessa myytävät tulitikut (siis ne puiset, tavanomaiset) nykyisin lähinnä maasta, missä niistä käytetään nimeä "tuletikk" (sing.) / "tuletikud" (plur.).
Pahvisten mainostulitikkujen alkuperämaasta ja tuollaisen läpyskän nimestä minulla ei valitettavasti ole aavistustakaan.
> Kun ruotsalaisen tulitikkumagnaatti
> Ivar Kreugerin plånbok ehtyi,...
Kreuger-dynastian kaatuminen johtui seuraavassa mainitun lähteen mukaan Ivar Kreugerin kuolemasta. Oliko kyseessä itsemurha vai murha, siitä on kiistelty näihin päiviin saakka.
Kuolipa Kreuger liiketoimiensa umpikujan seurauksena tai menivätpä hänen perustamansa konsernin liiketoimet umpikujaan hänen kuolemasa seurauksena – joka tapauksessa tulitikkukuningas oli aikansa mahtimiehiä, Alfred Nobelin ja Wallenbergien luokkaa. Lähteen mukaan jopa puhelinfirma Ericsson oli Kreugerin omistuksessa ennen hänen kuolemaansa ja Kreuger-konsernin tuhoutumista!
Tulitikkujen ohella Ivar teki vähän isompaakin. Tukholman olympiastadionin (kisat 1912) ja NK-tavaratalon rakennuksen urakoi rakennusliike Kreuger & Toll, jonka toinen osakas Kreuger oli.
* * *
"Kreugerkraschen är namnet på den börsnedgång och pengaförstörelse som inleddes med Kreugerkoncernens sammanbrott år 1932. Utlöstes av Ivar Kreugers död i Paris 12 mars år 1932.
Innan Kreugerkraschen hade många svenskar köpt så kallade "kreugerpapper", ägarandelar utan rösträtt (jfr aktie). Många trodde att Kreugerkoncernen gick en lysande framtid till mötes och hade därför investerat stora delar av sina besparingar i koncernen. Flera välbeställda familjer förlorade hela sin förmögenhet i kraschen.
Telefonaktiebolaget LM Ericsson ägdes före kraschen av Kreuger, efter kraschen rekonstruerades företaget av Wallenbergsfären. Enligt familjen Wallenberg själva räddade de bolaget från ruin, men sanningen i detta, liksom familjens inblandning i de många bolagsombildningarna i samband med kraschen, är omtvistad. Familjen Wallenbergs främsta ombud var advokaten Hugo Stenbeck.
Huruvida Kreugers död verkligen var ett självmord är omtvistat. Rättshaveristen Jan Gillberg presenterade 20 september 2000 en konspirationsteori om att Kreuger sköts av ryssen [Leon Birthschansky]?. Många liknande teorier har genom åren presenterats, bland annat av Ivar Kreugers bror [Torsten Kreuger]?. Under 1930-talet hade flera av dessa konspirationsteorier en antisemitisk prägel."
http://susning.nu/Kreugerkraschen