Hunaja

Hunaja on kasvisperäistä - mehiläiset vain keräävät sitä kukista talvenvaralle ravinnokseen.

Se että ihmiset taas keräävät mehiläisten keräämän itselleen ravinnokseen voidaan katsoa olevan eläimen hyväksikäyttöä ja näin siis myös tuomittavaa. Ja silti mehiläistarhat ja ihmiset ovat tulleet toimeen keskenään kummankaan kärsimättä.

Vegaanien sientensyönti on siis myös ehdottomasti kiellettyä, sillä sieni ei ole kasvis vaan oma yhteisö, jota ihminen häiritsee ja voidaan katsoa sienten syönnin haittaavan lajien lisääntymistä.

Nykykäsityksen mukaan on eläin-, kasvis- ja sienikunta eli mehiläiset ovat eläimiä ja sienet omansa kasvikunnan ulkopuolella.

Tosiasiassa vegaanitkin käyttävät kasvikunnan ulkopuolisia hyväkseen, sillä ilman sieniä ja pölyttäjiä ei olisi kasviksiakaan.

Joten hurskattelu sikseen.

Ei elämä katoa, mutta ihmisille soveltuvat ruokakasvit vähenevät melkoisesti.

Mehiläispesä käyttää suurimman osan keräämästään hunajasta itse. Se osa joka pesästä kerätään pois, on mehiläisten keräämää "talvivarastoa" ja kuten hunajatarhuri viisaasti sanoi, Suomen pakkasissa hunaja ei toimi hyvin pesän ruokana. Siksi pesille annetaan tilalle sokerilientä. Näin pesän elämä ja arvokas pölytystyö voivat jatkua seuraavanakin kesänä. Esimerkiksi metsiemme mustikka tarvitsee pörriäispölytyksen. Vähiin käy vegaanin herkut jos aletaan vastustamaan mehiläisten ylläpitotyötä, joiden olemassa oloa teollinen maailma runsaasti vähentää. Ja luonnossa, monet muutkin olennot kuin ihmiset rokottavat osansa mehiläisiltä; kuten muurahaiset , linnut ja pahimmillaan karhut. On osa luonnon kiertokulkua että hyödymme toinen toisistanne. Tässä tapauksessa, me saamalla hunajaa ja mehiläiset selviytyvät paremmin talvesta. Toivottavasti näkökulmastani oli selvennystä tai hyötyä. Ja muistetaan mikä on luonnolle itselleenkin hyväksi, eli se että mehiläiset eivät katoa.