Miksi haluamme jotain?

Haluun liittyvä ketju menee jotenkin näin:

Ensin on tarve (fysiologinen tai henkinen), siitä seuraa halu, halusta muodostuu tahto, tahto luo tavoitteen, saavutettu tavoite poistaa tarpeen - häviäväksi hetkeksi.

Perustarpeet ja niistä kumpuavat halut ovat fysiologisia, korkeammat tarpeet ovat henkisiä ("psykologisia"). Osa tarpeista on sekä fysiologisia että henkisiä - ajatus ruokkii hormonitoimintaa, joka aiheuttaa tarpeen, josta seuraa halu jne.
Mm. Maslow on luonut karkean portaikon, jolla hän yrittää kuvata tarpeiden hierakiaa. Maslowin portaikko on keskeneräinen, mutta suuntaa-antava.

Halun syntymisessä ei ole mitään mystistä tai selittämätöntä, ihan vähiten jumalallista. Se on raakaa hormonitoimintaa tai hienosyisempää ajatusten ja mielikuvien aikaan saamaa tasapainon ja tyydytyksen etsimistä.
Tasapainon siinä mielessä, että tarve ilmoittaa elimistön tai toiveiden (ajatusrakennelmien) epätasapainosta ja halu ja siitä seuraava tahto suntautuvat tämän epätasapainon korjamiseen.

Todellisuudessa ihmiset, aivan jokainen meistä, tekee KAIKKI tekonsa vain saadakseen jollakin tasolla tyydytystä ja mielihyvää. Näin on silloinkin kun näennäisesti teemme jotakin vastentahtoisesti tai jopa kun toimimme epäitsekkäästi.

Halulla on kääntöpuoli. Täyttymätön halu on sitä kuuluisaa kärsimystä, josta uskonnot ja filosofiat puhuvat. Siitä voi suoraan johtaa, että halun päättyminen taas lopettaa kärsimyksen.
Halun päättyminen kuitenkin tarkoittaa "haluajan" hävittämistä. Joko fyysistä kuolemaa tai sitten ns. "itsen" kuolemaa.

Psykologisen "itsen" kuolema, ei kuitenkaan poista fysiologisia tarpeita, joten se on ns. vippaskonsti taistelussa kärsimystä aiheuttavaa halua vastaan. Itse asiassa taistelu halujaan vastaan on halua sekin - halun lopettamisen halua.

Halu on ENERGIAA, joten älkää lakatko haluamasta. Älkääkä yrittäkö sitä väkisin lopettaa. Riittää kun näkee halunsa juuri niin raadollisina ja itsekkäinä kuin ne ovat. Näkee, mistä halu kumpuaa, mikä on sen käyttövoima ja motiivi. Se on halun voittamista, ei sen lopettamista.
Sen jälkeen KAIKKI on ihmiselle sallittua, aivan kaikki, mutta YHDELLÄ EHDOLLA:
- Älä tee toiselle sitä, mitä et halua sinulle tehtävän,

Sellaista elämää, halun ymmärtämistä, kutsutaan vapaudeksi.

Miksi sinä trollaat täällä palstalla "herra oikea" vastaus?
Unohditko kenties aamulääkkeesi?

Koko elämä perustuu haluun... mielihyvä saa ihmiseliön valitsemaan mielyttävämmän vaihtoehdon.
Itsensä ruoskijakin kokee mielihyvää, pystyessään rankaisemaan itseään ja odottaessaan palkintoa kärsimyksistään.

Yksi haluamisen lähde on aivoissa jotka ovat vielä yllättävän primitiiviset.
Haluamme asioita, jotta asemamme ja muut sosiaaliset asiat, elinolot, ja paremmat mahdollisuudet pärjätä ympäristössä ja muuttuvassa sellaisessa.

Asioiden omistaminen ja omaaminen voi joillekkin taata paremmat sosiaaliset olosuhteet, joillekkin terveyden kannalta ja ylipäätään mukavuuden halun vuoksi.

Mukavuutta tavoitellaan aina, koska on ihan luonnollista välttää epämukavuutta, joka voi olla terveydelle ja muille edellämainituille osa-alueille haitallista.

Tämä on ihan järkevää ajatellen ihmisenä, luonnon kappaleena jolla on tavoite selviytyä maailmassa.

Mutta jos mukaan tulee Buddhalaisuus ja sun muut ajatukset, asia menee päälaelleen. Mitä enemmän haluaa sen vaikeammaksi elämä tulee. Tästä syntyy melkoinen ristiriita.

Halu ja perustarpeiden tyydyttäminen kulkevat käsi kädessä. Itse koen että halu syntyy meissä fysiologisesti, tietyt osat avoissa pistävät rattaat pyörimään. Mielestäni ei ole yhtä oikeaa vastausta asiaan. Mielestäni on hyvä todellakin kysyä, että " mikä sen halun saa aikaan", "mikä saa sen fysiologisen reaktion aikaan". Tuon tietenkin voi selittää jo tutkituilla asioilla, mutta tiede on vain yksi osa millä sitä asiaa voi lähestyä. Onko tiede oikeassa on toinen kysymys, useimmiten on ainakin juuri siinä tutkimuksessa mikä opn tehty esim. tutkimus halusta.

Halu on tunne siinä kuin pelko tai ihastuminen, se kestää hetken ja menee pois. Halua ja sen tyydytystä voi miettiä silloin kun on juomassa aamukahvia ja alkaa vatsatoimimaan. Halu juoda kahvia, tarve päästä paskalle ja juustosämpyläkin olisi ihana nauttia loppuun lehteä lukien ja kahvia nauttien. Tietenkin kaiken voi tehdä yht'aikaa vessassa kun on tullut halu paskoo:)...

Mitä on halu narkkarille?mitä se on nälkäiselle lapselle? Mistä heidän halut syntyy?

Mielestäni asiaa on hyvä lähestyä biologiselta kannalta, näin ajattelen...

Kuten toteat, haluja on monenlaisia. Karkeasti ottaen halut voidaan jakaa aktuaalisiin ja tiedostettuihin haluihin. Ensinmainituista haluista voisi olla esimerkkinä vaikkapa heräteostokset. Jälkimmäisten kohdalla tiedetään, mitä todella halutaan ja mitä on järkevää haluta. Tällöin haluamisesta tulee vähemmän sokeaa.

Haluamista pidetään yleensä fysikaalisena asiana. Tällöin kyse on varsin arkipäiväisestä asiasta, jota on oikeastaan turha psykologisoida. Nykyisin haluja pidetään myös keskeisimpänä hyvinvoinnin tekijänä. Toisin kuin muiden tekijöiden kohdalla halujen kautta hyvinvoinnista tulee paremmin mitattavaa ja tunnistettavaa. Halut liittyvät myös arvoihin siten, että kaikkia haluja ei pidetä hyvinä, eikä suotavina. Esimerkkinä kuolemanhalu. Liioin kaikkia haluja ei voida koskaan tyydyttää.

Halujen ja tarpeiden suhde on hieman ongelmallinen. Esimerkiksi perustarpeet ovat välttämättömiä, kun taas kaikki halut eivät sitä ole. Jatkettujen tarpeiden kohdalla asia saattaa olla hieman toisin.

"Haluamista pidetään yleensä fysikaalisena asiana. Tällöin kyse on varsin arkipäiväisestä asiasta, jota on oikeastaan turha psykologisoida"

KAIKKI hienosyisemmät halut ovat nimenomaan psykologista perua. Sen jälkeen, kun perustarpeet (nälkä, jano, lämmön ja suojan tarve yms.) on tyydytetty, alkaa PSYKOLOGISTEN halujen ryöppy. Koko ihmiselämä aina ja kaikissa tilanteissa perustuu näiden psykologisten halujen tyydyttämiseen. Muuta elämää ei ole.

Aina kun saamme itsemme liikkumaan johonkin suuntaan tai tekemään ylipäätään jotakin, kyseessä on jonkin halun motivoima toiminto. Minusta se on yksinkertaisin totuus, jonka ihmismielestä ylipäätään voi esittää.

Siihen ei liity mitään buddhalaista, uskonnollista eikä edes filosofista ajatusrakennelmaa. Se vain on näin. Analysoi mikä tahansa teko tai toiminto, johon elämässäsi ryhdyt, niin löydät sen takaa halun ja siitä kumpuavan motiivin.

Jos haluaa MUUTTAA elämäänsä johonkin suuntaan, niin silloin (ja vasta silloin) tämän ymmärtäminen on aivan ratkaisevan tärkeää. Muuten tuolla totuudella ei tietenkään ole mitään väliä.

Jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä, niin silloin halujen ja niistä syntyneen tahdon ja siitä seuranneiden toteutuneiden tavoitteiden balanssi on suht koht kunnossa.
Jos elämä taas EI OLE kunnossa, niin AINA on kyse haluamisen ja todellisuuden välisestä ristiriidasta, se on päivänselvää. Siitä syystä halujen psykologisointi SAATTAA olla, ei ainoastaan tärkeää, vaan elintärkeää.

Huono kommentti, mutta näin sanat "vapaa tahto"... sellaista ei ole olemassa...aina jokin on vaikuttanut mielipiteeseen...ei se oo vapaa