Ehjä ihminen*

yxex

*seesteinen, harmoninen, onnellinen, kokonainen...

Erämaassa tuli mietittyä kaikenlaisia asioita (terveisiä samalla myös elisaketulta) :)

Kun ihminen menee henkisesti rikki narsistisessa ihmis-suhteessaan, tärkein tavoite olisi eheytyä. Mitä eheytymiseen tarvitaan, ja kenen vastuulla kunkin ihmisen omakohtainen eheytyminen on?

Ehkäpä ehjä ihminen voisi olla narsisti/käänteisnarsisti-yhdistelmä (ottaja-antaja), ja juuri jommankumman piirteen puuttuminen tekee ihmisestä epävakaan (narsistin tai läheisriippuvan)... ;-)

48

251

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • maljojen_prinsessa

      Kiitoksia erämaaterveisistä! :D

      Minusta eheytyminen on jokaisen ihmisen omalla vastuulla. Jos ei osaa itse eheytyä, täytyy etsiä joku, joka osaa auttaa eheytymisessä. Meidän kaikkien täytyy tavallaan nöyrtyä itsemme ja muiden edessä, koska se on kai ainoa keino saavuttaa tasapainoa.

      Minusta eheytymiseen tarvitaan vuorovaikutusta sellaisen ihmisen kanssa, joka osaa toimia vastavuoroisena "peilinä", heijastaen takaisin kaikki ikävät tunteet sekä ihanat tunteet. Vastavuoroisuuden opettelussa voi eheytyä, tulla omaksi itsekseen.

      Jos kumppani on itsensä kanssa epätasapainossa, se heijastuu hänen kanssaan olevaan ihmiseenkin. Tavallaan siis allekirjoitan tuon ottaja-antaja-asetelman. Tärkeää kai onkin, että kuuntelee itseään tarkasti silloinkin (tai erityisesti juuri silloin), kun tapaa rakastamansa ihmisen ja on hänen kanssaan.

      Sitten on vielä erikseen se tosiasia, että meistä jokainen on muovautunut tietynlaiseen rooliin ja käsitykseen omasta itsestään lapsuuden ja nuoruuden aikana. Tämän takia on aika järkeenkäypää, että löytää itselleen sellaisen kumppanin, joka heijastelee tietyssä suhteessa tietynlaisia asioita. Tämä mahdollistaa helposti myös dominoiva-alistuja-asetelman yms. asetelmat. Erilaisista käsityksistään ja asetelmistakin voi tietysti oppia pois.

      Kukaan ihminen ei ole täysin eheä ja täydellisen tasapainoinen. Kaikilla ihmisillä on erilaista problematiikkaa itsensä kanssa ja sehän tekee meistä kaikista ihmisiä. Voimme kuitenkin kehittää ja kasvattaa itseämme.

      Jos on vähän enemmänkin epätasapainossa itsensä kanssa, niin silloin täytyy keskittyä siihen ja antaa paljon aikaa ja energiaa oman itsensä tasapainoon saattamiseksi. Muuten saattaa epätasapainoon myös kaikkia muitakin ihmisiä, joiden kanssa on tekemisissä.

      • lynett

        YE : Jeeees, kiitti terkuista (takas kans) ja kiva "nähdä" suakin ;)

        Maljojen prinsessalle ; sulla on älyttömän hyviä maanläheisiä kirjoituksia, tykkään lueskella ja kattelet asiaa monelta kantilta, osaten kirjoittaa vielä niin ettei se mene herneenä nenään vaikka muut saavat samasta asiasta kirjoittaessaan annettua toisen kuvan. Pointsit siitä =)

        "Kukaan ihminen ei ole täysin eheä ja täydellisen tasapainoinen. Kaikilla ihmisillä on erilaista problematiikkaa itsensä kanssa ja sehän tekee meistä kaikista ihmisiä. Voimme kuitenkin kehittää ja kasvattaa itseämme."

        Näin juuri ; on ERITTÄIN vaarallista kuvitella olevansa "valmis" (koskaan) ja AINA on kehitettävää. EIKÄ siinä ole MITÄÄN hävettävää koska se koskee kaikkia ja tekee meistä ihmisiä.

        Mulla nyt on tällainen inhimillisempi lähestymistapa asioihin tällä hetkellä...joo...en vain jaksa tuomita ihmisiä koko ajan (enää) koska jos kaikki laitettaisiin "sille viivalle" - jokainen saisi jonkin härön nimikkeekseen.
        Tosiasia on, että kukaan ei voi tietää toisten motiiveista ja ajatuksista oikeasti eikä olla täysin rehellinen itselleen, koska kaikkea ei vain näe...siihen tarvitaan toisia ihmisiä ja sormet jotka voi laittaa ristiin...jotta ehkä joskus näkisi myös enemmän itsestään heidän kauttaan.

        "Tämän takia on aika järkeenkäypää, että löytää itselleen sellaisen kumppanin, joka heijastelee tietyssä suhteessa tietynlaisia asioita"

        Veeeery very important thing... ainakin meikäläiselle ja siksi pysyn edelleenkin "narsistisessa suhteessani" oppimassa jotain myös itsestäni.


      • yxex

        Kiitos kommentistasi m_p! :)

        Kyllä, olen samaa mieltä että vastuu eheytymisestä on jokaisella itsellään. Uhrivaiheessa saattaa toki olla tervehdyttävää hetkeksi siirtää vastuu syrjään, vihata ja olla katkera uhriuttajalle, mutta siitä tulisi edetä kohti tapahtuneen asian hyväksymistä, ja lopulta; anteeksiantoa. Anteeksiannon jälkeen ihminen saattaa jopa pystyä näkemään huonot kokemuksensa positiivisessa valossa; tapahtumana joka opetti omasta itsetuntemuksesta jotain, ja/tai käynnisti halun lähteä sisäiselle tutkimusmatkalle (Introspektio, aloituksesi). ;)

        Meillä kaikilla on erilaisia vaiheita elämässä.

        Itsehavannointi...rohkeudella, hyvksynnällä ja suvaitsevaisuudella toteutettu, kokonaistaa ja eheyttää ihmistä. Kokonaisemmaksi itsensä tuntemisen voisi kai kuvailla kyvyllä saavuttaa tila missä pystyy ja uskaltaa tarkastella itseään ilman kritiikkiä, hyväksyen itsensä kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen, virheineen ja hyvine puolineen. Rakastaa itsessään sekä enkeli- että demonipuolta. (demonipuolen splittaus johtaisi harmonian särkymiseen ja valheelliseen minäkuvaan)

        Peileistä: Se mitä kirjoitit heijastuksista ja vuorovaikutuksesta, olen pitkälti pohdiskellut samaa viime aikoina. Pariskunta joka alusta lähtien heijastelee suoruutta, lojaalisuutta, turvallisuutta ja rehellisyyttä toisilleen, mahdollistaa myös terveen keskinäisen liiton. Kaksi empatiaa, sympatiaa ja rakkautta toisiaan kohtaan tuntevaa ottaja-antajaa voisi olla vuosisadan juttu. :)

        Meille on kehittynyt, liekö syy evoluution, monimutkainen tunne- ja tunnetilajärjestelmä, hellyyteen vastaamme hellyydellä, vihaan vihalla jne. Kun tunnetilamme on vääntynyt, heijastamme vääntynyttä kuvaa. Ollaksemme suoria peilejä lähimmäistemme iloksi, meidän täytyy tuntea itsemme, hyväksyä itsemme, oltava rehellisiä itsellemme, pitää itseämme tärkeinä. Ja sisäistää että lähimmäinen on yhtä tärkeä.


      • yxex
        lynett kirjoitti:

        YE : Jeeees, kiitti terkuista (takas kans) ja kiva "nähdä" suakin ;)

        Maljojen prinsessalle ; sulla on älyttömän hyviä maanläheisiä kirjoituksia, tykkään lueskella ja kattelet asiaa monelta kantilta, osaten kirjoittaa vielä niin ettei se mene herneenä nenään vaikka muut saavat samasta asiasta kirjoittaessaan annettua toisen kuvan. Pointsit siitä =)

        "Kukaan ihminen ei ole täysin eheä ja täydellisen tasapainoinen. Kaikilla ihmisillä on erilaista problematiikkaa itsensä kanssa ja sehän tekee meistä kaikista ihmisiä. Voimme kuitenkin kehittää ja kasvattaa itseämme."

        Näin juuri ; on ERITTÄIN vaarallista kuvitella olevansa "valmis" (koskaan) ja AINA on kehitettävää. EIKÄ siinä ole MITÄÄN hävettävää koska se koskee kaikkia ja tekee meistä ihmisiä.

        Mulla nyt on tällainen inhimillisempi lähestymistapa asioihin tällä hetkellä...joo...en vain jaksa tuomita ihmisiä koko ajan (enää) koska jos kaikki laitettaisiin "sille viivalle" - jokainen saisi jonkin härön nimikkeekseen.
        Tosiasia on, että kukaan ei voi tietää toisten motiiveista ja ajatuksista oikeasti eikä olla täysin rehellinen itselleen, koska kaikkea ei vain näe...siihen tarvitaan toisia ihmisiä ja sormet jotka voi laittaa ristiin...jotta ehkä joskus näkisi myös enemmän itsestään heidän kauttaan.

        "Tämän takia on aika järkeenkäypää, että löytää itselleen sellaisen kumppanin, joka heijastelee tietyssä suhteessa tietynlaisia asioita"

        Veeeery very important thing... ainakin meikäläiselle ja siksi pysyn edelleenkin "narsistisessa suhteessani" oppimassa jotain myös itsestäni.

        Lynett, kiva nähdä sinua myös! :)

        Ehjä ihminen on ideaali, ja tavoite...se vuorenhuippu...mutta matkan teko sinne ystävien kanssa...se se vasta antoisaa onkin ;)


      • maljojen_prinsessa
        lynett kirjoitti:

        YE : Jeeees, kiitti terkuista (takas kans) ja kiva "nähdä" suakin ;)

        Maljojen prinsessalle ; sulla on älyttömän hyviä maanläheisiä kirjoituksia, tykkään lueskella ja kattelet asiaa monelta kantilta, osaten kirjoittaa vielä niin ettei se mene herneenä nenään vaikka muut saavat samasta asiasta kirjoittaessaan annettua toisen kuvan. Pointsit siitä =)

        "Kukaan ihminen ei ole täysin eheä ja täydellisen tasapainoinen. Kaikilla ihmisillä on erilaista problematiikkaa itsensä kanssa ja sehän tekee meistä kaikista ihmisiä. Voimme kuitenkin kehittää ja kasvattaa itseämme."

        Näin juuri ; on ERITTÄIN vaarallista kuvitella olevansa "valmis" (koskaan) ja AINA on kehitettävää. EIKÄ siinä ole MITÄÄN hävettävää koska se koskee kaikkia ja tekee meistä ihmisiä.

        Mulla nyt on tällainen inhimillisempi lähestymistapa asioihin tällä hetkellä...joo...en vain jaksa tuomita ihmisiä koko ajan (enää) koska jos kaikki laitettaisiin "sille viivalle" - jokainen saisi jonkin härön nimikkeekseen.
        Tosiasia on, että kukaan ei voi tietää toisten motiiveista ja ajatuksista oikeasti eikä olla täysin rehellinen itselleen, koska kaikkea ei vain näe...siihen tarvitaan toisia ihmisiä ja sormet jotka voi laittaa ristiin...jotta ehkä joskus näkisi myös enemmän itsestään heidän kauttaan.

        "Tämän takia on aika järkeenkäypää, että löytää itselleen sellaisen kumppanin, joka heijastelee tietyssä suhteessa tietynlaisia asioita"

        Veeeery very important thing... ainakin meikäläiselle ja siksi pysyn edelleenkin "narsistisessa suhteessani" oppimassa jotain myös itsestäni.

        "sulla on älyttömän hyviä maanläheisiä kirjoituksia, tykkään lueskella ja kattelet asiaa monelta kantilta, osaten kirjoittaa vielä niin ettei se mene herneenä nenään vaikka muut saavat samasta asiasta kirjoittaessaan annettua toisen kuvan"

        Kiitos!

        Itsekin olet ihana, viisas ja itseäsi tutkiskeleva!


      • maljojen_prinsessa
        yxex kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi m_p! :)

        Kyllä, olen samaa mieltä että vastuu eheytymisestä on jokaisella itsellään. Uhrivaiheessa saattaa toki olla tervehdyttävää hetkeksi siirtää vastuu syrjään, vihata ja olla katkera uhriuttajalle, mutta siitä tulisi edetä kohti tapahtuneen asian hyväksymistä, ja lopulta; anteeksiantoa. Anteeksiannon jälkeen ihminen saattaa jopa pystyä näkemään huonot kokemuksensa positiivisessa valossa; tapahtumana joka opetti omasta itsetuntemuksesta jotain, ja/tai käynnisti halun lähteä sisäiselle tutkimusmatkalle (Introspektio, aloituksesi). ;)

        Meillä kaikilla on erilaisia vaiheita elämässä.

        Itsehavannointi...rohkeudella, hyvksynnällä ja suvaitsevaisuudella toteutettu, kokonaistaa ja eheyttää ihmistä. Kokonaisemmaksi itsensä tuntemisen voisi kai kuvailla kyvyllä saavuttaa tila missä pystyy ja uskaltaa tarkastella itseään ilman kritiikkiä, hyväksyen itsensä kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen, virheineen ja hyvine puolineen. Rakastaa itsessään sekä enkeli- että demonipuolta. (demonipuolen splittaus johtaisi harmonian särkymiseen ja valheelliseen minäkuvaan)

        Peileistä: Se mitä kirjoitit heijastuksista ja vuorovaikutuksesta, olen pitkälti pohdiskellut samaa viime aikoina. Pariskunta joka alusta lähtien heijastelee suoruutta, lojaalisuutta, turvallisuutta ja rehellisyyttä toisilleen, mahdollistaa myös terveen keskinäisen liiton. Kaksi empatiaa, sympatiaa ja rakkautta toisiaan kohtaan tuntevaa ottaja-antajaa voisi olla vuosisadan juttu. :)

        Meille on kehittynyt, liekö syy evoluution, monimutkainen tunne- ja tunnetilajärjestelmä, hellyyteen vastaamme hellyydellä, vihaan vihalla jne. Kun tunnetilamme on vääntynyt, heijastamme vääntynyttä kuvaa. Ollaksemme suoria peilejä lähimmäistemme iloksi, meidän täytyy tuntea itsemme, hyväksyä itsemme, oltava rehellisiä itsellemme, pitää itseämme tärkeinä. Ja sisäistää että lähimmäinen on yhtä tärkeä.

        "Meillä kaikilla on erilaisia vaiheita elämässä."

        "Pariskunta joka alusta lähtien heijastelee suoruutta, lojaalisuutta, turvallisuutta ja rehellisyyttä toisilleen, mahdollistaa myös terveen keskinäisen liiton."

        "hellyyteen vastaamme hellyydellä, vihaan vihalla jne"

        Oi miten kauniisti ja oikeamielisesti sanottu.

        Vaikean vaikeen yli pääsee tuntemalla vaikeat tunteensa kokonaan (itse). Heijastuksesta tulee yleensä sama heijastus takaisin. Itsensä tunteminen on ehkä ihmiselämän suurin oppimistehtäviä: joka sen saavuttaa, voi todennäkisesti hyvin ja luo elämästään sellaista, kuin haluaa.


    • Halebob

      Mitä se "eheys" sitten kenellekkin merkitsee.

      Filosofi Rosi. Braidotti

      "Nomadismi jatkuvana muutoksena on sisäinen tila, jossa ihminen ei koskaan pysähdy. Sen sijaan nomadit leiriytyvät ja he saattavat pysytellä leireissä kuukausiakin. Ihmiset siis tarvitsevat myös paikallaan pysymisen hetkensä, jolloin otetaan tukea ja varmistetaan, että kestetään nomadismia, ettei tapahdu loppuun palamista, ja että ihmiset ympärillä kestävät sen...............Nomadismissa tärkeää on se, että se ei ainoastaan kiistä kaksijakoisia vastapareja vaan myös pitää lähtökohtanaan sitä, että kukaan ei ole ykseys. Tämä pätee, pyrkii asiaa tarkastelemaan sitten kartesiolaisesti tai porvarillisen, liberaalin individualismin kautta. On kyse sosiaalisista tavoista, jotka täytyy saattaa toimimaan sisäisesti. On kyse myös kieliopillisista tavoista: täytyy sanoa "minä", jotta voi saada koko ymmärrettävyyden järjestelmän toimimaan. Silti tuon "minän" metafyysiseen ykseyteen uskominen on paha virhe, koska se antaa täysin väärän luennan kyseisen yksilön sijoittuneisuudesta. Tämän väitteeni tieteellisenä perustana ovat psykoanalyysi, antropologia, marxismi sekä monet sosiaalisen konstruktivismin alueet, jotka todistavat, että se mitä kutsumme "minäksi" on itse asiassa ristiriitaisten todisteiden joukko, jota pitävät yhdessä sellaiset tekijät kuten muisti, tapa, pysyvyys. Ego on vain narsistisuuden ja vainoharhan puhdistamisen talo. Se tarjoaa stabiliteettia ja itsekunnioitusta, asioita joita tarvitsemme. Se joka perustaa koko tunteensa identiteetistään näille asioille, häviää, koska silloin ei näe nenänkärkeään pidemmälle. Lähtöpisteenäni on pikemminkin hyvin hajautunut, avoin ja moninainen itseys, joka ei ole historian, tapojen, kulttuurin tai omien halujensa läpiampuma."

      http://megafoni.kulma.net/index.php?art=93&artp=3

      Mielenkiintoista ko. filosofin näkemyksessä on, niin kuin hän sanoo: "Ego on vain narsistisuuden ja vainoharhan puhdistamisen talo."

      Ego sovittaa narsismia ja varhaislapsuuden defenssien jälkeensä jättämää vainoharhaisuutta yhteisöelämään.

      • yxex

        Mielenkiintoisia ajatuksia Braidottilla! Kiitos.

        Kiertolaisuus, nomadismi voi olla monelle fyysisesti elämäntapa tai välttämättömyys. Etsiä parempaa tai hyvää elämää. Koska elämä ei yleensä muutu, on hyvän elämän etsijän muutettava jotain, jonka pystyy muuttamaan; itsensä. Suhtautumisensa elämään kenties. Henkisen nomadismin laita voipi olla samoin...tai sitten ei. 'Alati liikkeessä', vaiko 'olla perillä' kuin Siddhartha jokilautturi-kamunsa luona joen rannalla, kierrettyään maailman ääret elämän tarkoitusta etsimässä.. :)

        Uskon että kaikki mitä ihminen kokee, tuuppaa häntä johonkin suuntaan, eikä turhaa kokemista ole olemassakaan. Tunne jonkin asian kokemisesta saattaa silti turhauttaa.

        Filosofi Maija-Riitta Ollila sanoo kirjassaan 'Johtajan parempi elämä' :

        "On yksi taho, joka näkee kaikki ajatukseni ja tekoni ja noteeraa niistä joka ainoan. Minä olen tuo taho. Jokainen sanamme ja ajatuksemme muuttaa jotakin tässä maailmassa, nimittäin minut itseni. Minkä teen toisille, sen teen aina itselleni. Moraalin magia tarkoittaa sitä, että ihminen voi luoda itseään."


      • ruma mies

        Nuo kaikki filosofiset hienoudet vissiin kertoo siitä miten kehittynyt ja valistunut ja viisas ihminen narsisti on? Sitä vaan ihmettelen ihan pelkällä maalaisjärjellä varusetettuna tollukkana, että jos narsistit ovat kehityksessään noin paljon tavallista ihmistä korkeammalla niin miten ihmeessä ne kaikki narsistin lähipiirissä olleet kokevat narsistin olevan varsinainen k*sipää ihmisten rääkkääjä.


      • ruma mies kirjoitti:

        Nuo kaikki filosofiset hienoudet vissiin kertoo siitä miten kehittynyt ja valistunut ja viisas ihminen narsisti on? Sitä vaan ihmettelen ihan pelkällä maalaisjärjellä varusetettuna tollukkana, että jos narsistit ovat kehityksessään noin paljon tavallista ihmistä korkeammalla niin miten ihmeessä ne kaikki narsistin lähipiirissä olleet kokevat narsistin olevan varsinainen k*sipää ihmisten rääkkääjä.

        ruma mies hyvä:

        Tuossa filosofin ajatuksissa ei ole kyse narsistisen persoonallisuushäiriöisen kehityksestä ja viisaudesta, vaan tavallisen ihmisen valistuksesta, eheytymisen vaikutuksia. Sinun, minun, meidän ja kaikkien mahdollisuus, jos siihen haluamme pyrkiä. Terve narsismi (itsetunto); suo itselleen sen oikeuden ja elintilan mikä kuuluu; ottaa osaa luonnollisena ja kuuluvana itselleen, kunnioittaa elämää.

        Haluammehan kunnioittaa elämää, eikö niin? Terveesti narsistinen ottaa sen hyvän vastaan minkä tietää ansainneensakin (välittämisen, ansion, kunnioituksen, arvostuksen jne). Terve narsismi ei vahingoita toista, ei kaltoinkohtele, mitätöi tai loukkaa. Terve narsismi rakastaa itseään ja kykenee rakastamaan toista, koska kunnoittaessaan elämää ja itseään, kykenee vastavuoroisuuteen ihmissuhteissaankin. Terveesti riippuva ottaa tunteet ja toiminnan vastaan nöyrtymättä nauttien saamastaan ja ottaa saamansa vastaan ilolla. Kummankaan uhriutumatta, muuttumatta marttyyriksi tai hallitsijaksi.

        Eheytymisen luonnollisia, hienoimpia seurauksia. Pystyä tasapainoiseen , toista ja itseä kunnioittavaan parisuhteeseen, vastavuoroisuuden periaatteella. Ottaa ja antaa. Vuorotellen ja yhdessä.

        Hieno aloitus Yxex. Ja kiitos kun toit terveiseni :)


      • ruma mies
        elisakettu kirjoitti:

        ruma mies hyvä:

        Tuossa filosofin ajatuksissa ei ole kyse narsistisen persoonallisuushäiriöisen kehityksestä ja viisaudesta, vaan tavallisen ihmisen valistuksesta, eheytymisen vaikutuksia. Sinun, minun, meidän ja kaikkien mahdollisuus, jos siihen haluamme pyrkiä. Terve narsismi (itsetunto); suo itselleen sen oikeuden ja elintilan mikä kuuluu; ottaa osaa luonnollisena ja kuuluvana itselleen, kunnioittaa elämää.

        Haluammehan kunnioittaa elämää, eikö niin? Terveesti narsistinen ottaa sen hyvän vastaan minkä tietää ansainneensakin (välittämisen, ansion, kunnioituksen, arvostuksen jne). Terve narsismi ei vahingoita toista, ei kaltoinkohtele, mitätöi tai loukkaa. Terve narsismi rakastaa itseään ja kykenee rakastamaan toista, koska kunnoittaessaan elämää ja itseään, kykenee vastavuoroisuuteen ihmissuhteissaankin. Terveesti riippuva ottaa tunteet ja toiminnan vastaan nöyrtymättä nauttien saamastaan ja ottaa saamansa vastaan ilolla. Kummankaan uhriutumatta, muuttumatta marttyyriksi tai hallitsijaksi.

        Eheytymisen luonnollisia, hienoimpia seurauksia. Pystyä tasapainoiseen , toista ja itseä kunnioittavaan parisuhteeseen, vastavuoroisuuden periaatteella. Ottaa ja antaa. Vuorotellen ja yhdessä.

        Hieno aloitus Yxex. Ja kiitos kun toit terveiseni :)

        Ok, siis kyse ei ollut siitä minkälainen narsistisesti persoonallisuushäiriöinen on vaan siitä mitä on terve narsismi.


      • Halebob
        yxex kirjoitti:

        Mielenkiintoisia ajatuksia Braidottilla! Kiitos.

        Kiertolaisuus, nomadismi voi olla monelle fyysisesti elämäntapa tai välttämättömyys. Etsiä parempaa tai hyvää elämää. Koska elämä ei yleensä muutu, on hyvän elämän etsijän muutettava jotain, jonka pystyy muuttamaan; itsensä. Suhtautumisensa elämään kenties. Henkisen nomadismin laita voipi olla samoin...tai sitten ei. 'Alati liikkeessä', vaiko 'olla perillä' kuin Siddhartha jokilautturi-kamunsa luona joen rannalla, kierrettyään maailman ääret elämän tarkoitusta etsimässä.. :)

        Uskon että kaikki mitä ihminen kokee, tuuppaa häntä johonkin suuntaan, eikä turhaa kokemista ole olemassakaan. Tunne jonkin asian kokemisesta saattaa silti turhauttaa.

        Filosofi Maija-Riitta Ollila sanoo kirjassaan 'Johtajan parempi elämä' :

        "On yksi taho, joka näkee kaikki ajatukseni ja tekoni ja noteeraa niistä joka ainoan. Minä olen tuo taho. Jokainen sanamme ja ajatuksemme muuttaa jotakin tässä maailmassa, nimittäin minut itseni. Minkä teen toisille, sen teen aina itselleni. Moraalin magia tarkoittaa sitä, että ihminen voi luoda itseään."

        Joki opettaa olemaan aina liikkeessä, jos joki seisahtuisi muodostuisi lampi joka ryvettyisi, alkaisi löyhkätä.

        Meillä on esimerkkimme pysähtyneisyydestä.


      • ruma mies kirjoitti:

        Ok, siis kyse ei ollut siitä minkälainen narsistisesti persoonallisuushäiriöinen on vaan siitä mitä on terve narsismi.

        Pitänee täsmentää: en ole lukenut teosta enkä tiedä mitä se tarkalleen käsittää; oletukseni oli että nomadismi olisi käsitellyt eheyttä/eheytymisprosessia (oleelllisen tärkeä tällä narsismipalstalla) ja toin omaa tulkintaani omaan kommenttiini. Kirjoittaessa ajautuu omiin ajatuksiin, ja aloin miettiä myös aloitusen sanoja.

        Parempi kysyä Halebobilta. Mitä toi teos lopulta käsittelee? Hieno kommentti kylläkin. Yxex:n viittaus Ollilan teokseen, kiitos myös siitä.

        Tästä tulikin mieleeni; filosofiset pohdinnat, seesteisiä, tasapainoisia, rauhoittavia ja itseään ymmärtäviä. Terveellä tavalla narsistisia. Mutta kyllä, myös piirteitä kuin suoraan NPH:n suusta (useimmat ovat lukeneet läksynsä, siksi näissä on niin paljon tuttua keskenään, niin minunkin tuntemani). Tässäkin ehkä eräs syy miksi vaikea erottaa terveen narsismi-ajattelun/pohdinnat NPH:sta (jos nph on pystynyt keskustelemaan tunne- tai kokemusasioista) keskustelupalstalla, mitä paljon vatuloidaan. Eroja on. Pitää vain pitää ne mielessä :)


      • yxex
        elisakettu kirjoitti:

        ruma mies hyvä:

        Tuossa filosofin ajatuksissa ei ole kyse narsistisen persoonallisuushäiriöisen kehityksestä ja viisaudesta, vaan tavallisen ihmisen valistuksesta, eheytymisen vaikutuksia. Sinun, minun, meidän ja kaikkien mahdollisuus, jos siihen haluamme pyrkiä. Terve narsismi (itsetunto); suo itselleen sen oikeuden ja elintilan mikä kuuluu; ottaa osaa luonnollisena ja kuuluvana itselleen, kunnioittaa elämää.

        Haluammehan kunnioittaa elämää, eikö niin? Terveesti narsistinen ottaa sen hyvän vastaan minkä tietää ansainneensakin (välittämisen, ansion, kunnioituksen, arvostuksen jne). Terve narsismi ei vahingoita toista, ei kaltoinkohtele, mitätöi tai loukkaa. Terve narsismi rakastaa itseään ja kykenee rakastamaan toista, koska kunnoittaessaan elämää ja itseään, kykenee vastavuoroisuuteen ihmissuhteissaankin. Terveesti riippuva ottaa tunteet ja toiminnan vastaan nöyrtymättä nauttien saamastaan ja ottaa saamansa vastaan ilolla. Kummankaan uhriutumatta, muuttumatta marttyyriksi tai hallitsijaksi.

        Eheytymisen luonnollisia, hienoimpia seurauksia. Pystyä tasapainoiseen , toista ja itseä kunnioittavaan parisuhteeseen, vastavuoroisuuden periaatteella. Ottaa ja antaa. Vuorotellen ja yhdessä.

        Hieno aloitus Yxex. Ja kiitos kun toit terveiseni :)

        Kiitos muru-elisakettu erittäin selkeästä terveen narsismin piirteiden luonnehdinnasta!


      • maljojen_prinsessa

        Kiitos hienoista ajatuksista! Sori, jos tykitän nyt alas teidän hienot kommenttinne, mutta minulle tuli näistä kommenteista mieleen tällainen: minä olen tullut siihen tulokseen (tällä hetkellä), että ei ole erityisen tärkeää löytää muiden ajatuksista omaa tasapainoaan, vaan on tärkeämpää etsiä se itsestään.

        Muiden ajatukset toki kasvattavat ihmisen tietovarantoa ja sitä myötä mahdollisesti myös ihmisen ratkaisukykyä. Monesti olen kuitenkin huomanut filosofiaa lukiessa, että ajatukset pyörivät vain rationaalisella tasolla, jolloin ei koskaan päästä sisäistämiseen asti: tämän takia olenkin kokenut, että monet filosofit ovat juuttuneet ajatusten pyörittämiseen sen sijaan, että he tutkiskelisivat itseään. (Voisiko tämä olla rationalisointia eli defenssi?) Ajatuksia tutkimalla voi siis tavallaan löytää ajatuksia, mutta ei itseään tai tasapainoa itsensä kanssa, varsinkaan tunne-elämään.

        Käytännön elämän ongelmanratkaisussa filosofien ajatukset ovat monesti korvaamattomia, mutta minun mielestäni ihmisen kaikki ongelmat tavallaan ratkeavat vain omaa sisäisyyttään tutkimalla.


      • halebob ( ei kirj.)
        yxex kirjoitti:

        Mielenkiintoisia ajatuksia Braidottilla! Kiitos.

        Kiertolaisuus, nomadismi voi olla monelle fyysisesti elämäntapa tai välttämättömyys. Etsiä parempaa tai hyvää elämää. Koska elämä ei yleensä muutu, on hyvän elämän etsijän muutettava jotain, jonka pystyy muuttamaan; itsensä. Suhtautumisensa elämään kenties. Henkisen nomadismin laita voipi olla samoin...tai sitten ei. 'Alati liikkeessä', vaiko 'olla perillä' kuin Siddhartha jokilautturi-kamunsa luona joen rannalla, kierrettyään maailman ääret elämän tarkoitusta etsimässä.. :)

        Uskon että kaikki mitä ihminen kokee, tuuppaa häntä johonkin suuntaan, eikä turhaa kokemista ole olemassakaan. Tunne jonkin asian kokemisesta saattaa silti turhauttaa.

        Filosofi Maija-Riitta Ollila sanoo kirjassaan 'Johtajan parempi elämä' :

        "On yksi taho, joka näkee kaikki ajatukseni ja tekoni ja noteeraa niistä joka ainoan. Minä olen tuo taho. Jokainen sanamme ja ajatuksemme muuttaa jotakin tässä maailmassa, nimittäin minut itseni. Minkä teen toisille, sen teen aina itselleni. Moraalin magia tarkoittaa sitä, että ihminen voi luoda itseään."

        " 'Alati liikkeessä', vaiko 'olla perillä' kuin Siddhartha jokilautturi-kamunsa luona joen rannalla, kierrettyään maailman ääret elämän tarkoitusta etsimässä.. :)"

        Muistaakseni Siddhartha sai opetuken joelta: olla aina liikkeessä, virrata.

        Nykyinen vallitseva todellisuusperiaate, suoriutumisperiaate, on johdettu psykoanalyyttisestä 'sitomisen' käsitteestä. Sitominen puolestaan on yhtäkuin Thanatos.

        Totaali pysähtyneisyys on riemuvoitto Thanatokselle, hautausmaan rauha, tila jossa häiriötä ei ole, Budhalainen helvetti (absoluuttisessa nollapisteessä mikään ei liiku).

        Jopa juutalais-kistillis-islamilais Jumala oli liikkeesä suunnitellessaan luomistyötään; " Ja Jumalan henki liikkui vetten päällä". Kaukoidän jumala todennäköisesti istui puunjuurella ja pyrki häiriöttömään tilaan, negaatioon.


      • Halebob
        maljojen_prinsessa kirjoitti:

        Kiitos hienoista ajatuksista! Sori, jos tykitän nyt alas teidän hienot kommenttinne, mutta minulle tuli näistä kommenteista mieleen tällainen: minä olen tullut siihen tulokseen (tällä hetkellä), että ei ole erityisen tärkeää löytää muiden ajatuksista omaa tasapainoaan, vaan on tärkeämpää etsiä se itsestään.

        Muiden ajatukset toki kasvattavat ihmisen tietovarantoa ja sitä myötä mahdollisesti myös ihmisen ratkaisukykyä. Monesti olen kuitenkin huomanut filosofiaa lukiessa, että ajatukset pyörivät vain rationaalisella tasolla, jolloin ei koskaan päästä sisäistämiseen asti: tämän takia olenkin kokenut, että monet filosofit ovat juuttuneet ajatusten pyörittämiseen sen sijaan, että he tutkiskelisivat itseään. (Voisiko tämä olla rationalisointia eli defenssi?) Ajatuksia tutkimalla voi siis tavallaan löytää ajatuksia, mutta ei itseään tai tasapainoa itsensä kanssa, varsinkaan tunne-elämään.

        Käytännön elämän ongelmanratkaisussa filosofien ajatukset ovat monesti korvaamattomia, mutta minun mielestäni ihmisen kaikki ongelmat tavallaan ratkeavat vain omaa sisäisyyttään tutkimalla.

        "Kiitos hienoista ajatuksista! Sori, jos tykitän nyt alas teidän hienot kommenttinne, mutta minulle tuli näistä kommenteista mieleen tällainen: minä olen tullut siihen tulokseen (tällä hetkellä), että ei ole erityisen tärkeää löytää muiden ajatuksista omaa tasapainoaan, vaan on tärkeämpää etsiä se itsestään............."

        Suo anteeksi, mutta näyttää siltä kuin lähtökohtaisesti asennoidut ikäänkuin kaiken tulisi olla jotenkin terapeuttista. Elämässä on ja tuleekin olla paljon muuttakin kuin terapeuttiset vaikutukset.


      • yxex
        halebob ( ei kirj.) kirjoitti:

        " 'Alati liikkeessä', vaiko 'olla perillä' kuin Siddhartha jokilautturi-kamunsa luona joen rannalla, kierrettyään maailman ääret elämän tarkoitusta etsimässä.. :)"

        Muistaakseni Siddhartha sai opetuken joelta: olla aina liikkeessä, virrata.

        Nykyinen vallitseva todellisuusperiaate, suoriutumisperiaate, on johdettu psykoanalyyttisestä 'sitomisen' käsitteestä. Sitominen puolestaan on yhtäkuin Thanatos.

        Totaali pysähtyneisyys on riemuvoitto Thanatokselle, hautausmaan rauha, tila jossa häiriötä ei ole, Budhalainen helvetti (absoluuttisessa nollapisteessä mikään ei liiku).

        Jopa juutalais-kistillis-islamilais Jumala oli liikkeesä suunnitellessaan luomistyötään; " Ja Jumalan henki liikkui vetten päällä". Kaukoidän jumala todennäköisesti istui puunjuurella ja pyrki häiriöttömään tilaan, negaatioon.

        Kiitos halebob :)

        Totta on että seisova vesi pilaantuu...vierivät kivet ei sammaloidu.

        Katsoessaan jokea, Siddhartha oivalsi että joki on yhtäaikaa vuorilla mistä se alkaa ja meressä mihin se päätyy. (Alkupisteessä ja perillä yhtäaikaa, mielenkiintoinen ajatus siitä että aika onkin vain illuusiota)

        Aika on oikeasti illuusiota, sillä se kuluu pitkäveteisessä työssä hitaasti, ja iloisessa seurassa hemmetin nopeasti! ;-D

        Siddharthan tarina herätti ajatuksen missä joki on ihmisen elämänkaari, elämänvirta...kukin ihminen on omalla kaarellaan tietyssä kohtaa, takanaan menneisyys kuin joen alkupää vuorilla, edessä tulevaisuus...kaukainen loppupää merellä...oikea hetki meille kaikille elää on tässä ja nyt, elämänvirrassa, tarttua hetkeen.

        'liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä' -hesse-

        'Buddhalaiset totuudet'(4kpl) kertoo oivasti narsismista:

        'Esimmäinen totuus on, että elämä on epätyydyttävää, sillä siihen kuuluu kärsimystä, vaikka siinä on iloakin. Tähän epätyydyttävään elämään ihminen pyrkii etsimään vastauksia. Siddhartha käytti näiden vastausten etsimiseen lähes puolet maallisesta elämästään ja hänen tapaamansa pyhä mies todennäköisesti sai hänet etsimään niitä. Toisen totuuden mukaan ihminen on itsekäs, eikä ymmärrä että juuri itsekkyys on kärsimyksen perimmäinen syy. Kolmannen totuuden mukaan ihminen voi päästä kärsimyksestä, kun hän lakkaa itsekkäästi haluamasta asioita ja suuntaa voimansa omien mahdollisuuksiensa näkemiseen, takertumatta omiin haluihinsa. Neljännen totuuden mukaan ihminen voi päästä kärsimyksestä, jos hän alkaa kulkea kahdeksanosaista polkua, johon kuuluu pyrkimys oikeaan, täydellisyyteen. Polun muodostavat ymmärrys, tunne, puhe, toiminta, elinkeino, ponnistelu, tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Näistä osista muodostuivat lopulta neljä totuutta, koska niiden avulla Siddhartha itse koki valaistumisen.'
        ( lähdesivu: http://ue4.posterous.com/siddhartha-gautama-ja-buddhalaisuus )

        *mielenrauhaa ja nirvanaa edelleen etsimässä, yhä eksyksissä, täällä jossain..* ;-D


      • maljojen_prinsessa
        Halebob kirjoitti:

        "Kiitos hienoista ajatuksista! Sori, jos tykitän nyt alas teidän hienot kommenttinne, mutta minulle tuli näistä kommenteista mieleen tällainen: minä olen tullut siihen tulokseen (tällä hetkellä), että ei ole erityisen tärkeää löytää muiden ajatuksista omaa tasapainoaan, vaan on tärkeämpää etsiä se itsestään............."

        Suo anteeksi, mutta näyttää siltä kuin lähtökohtaisesti asennoidut ikäänkuin kaiken tulisi olla jotenkin terapeuttista. Elämässä on ja tuleekin olla paljon muuttakin kuin terapeuttiset vaikutukset.

        "Suo anteeksi, mutta näyttää siltä kuin lähtökohtaisesti asennoidut ikäänkuin kaiken tulisi olla jotenkin terapeuttista."

        Kiitos kritiikistä! Ja ei ollut aihetta anteeksipyyntöön.

        Mietin tuota lausettasi, ja olet jollain tavalla oikeassa: minä suhtaudun nykyisin moniin asioihin terapeuttisilla ajatuksilla. Psykologiasta on tavallaan tullut tapani katsoa maailmaa ja ihmisiä, eräänlainen maailmankuva.

        En taida kuitenkaan olla ihan samaa mieltä kanssasi. Minusta filosofian ja filosofien ajatusten lukeminen on tavallaan vastausten etsimistä. Itsensä ulkopuolelta ei kuitenkaan ehkä voi saada "vastauksia", koska ne täytyy mielestäni jokaisen löytää itsestään. (Tiedän, että tuo kuulostaa helposti new age -hörhöilyltä, mutta tavallaan tämä tulee esille myös psykoterapiassa, koska psykoterapiakin on juuri oman itsensä ja oman tietonsa löytämistä.) Jos on löytänyt oman itsensä, niin arvelen, että sen jälkeen on aika yhdentekevää mitä joku on jossain pohtinut, olipa hän sitten miten kuuluisa filosofi tahansa. Ja tätä tarkoitin juuri tuolla oman sisäisyyden tutkimisella: terapia ei ole vain tunnemaailman korjaamista vaan myös omanlaisensa tietoprosessi (ainakin kognitiivinen pt).

        Kaiken ei tarvitse olla terapeuttista, ei missään tapauksessa! Mutta silloin, kun on kyse etsimisestä ja vastausten löytämisestä, niin terapeuttisuus on hyvä ja ellei jopa ainoa kunnon apu.

        Ja vaikka olen sitä mieltä, että ei kannata pitää filosofisiakaan esikuvia (viittaus kirjaan: Jos kohtaat matkallasi buddhan, tapa hänet) hyvä keskustelu vaikka filosofiasta on vain hyvästä! Eli jatkakaa ihmeessä! :D


      • Halebob
        maljojen_prinsessa kirjoitti:

        "Suo anteeksi, mutta näyttää siltä kuin lähtökohtaisesti asennoidut ikäänkuin kaiken tulisi olla jotenkin terapeuttista."

        Kiitos kritiikistä! Ja ei ollut aihetta anteeksipyyntöön.

        Mietin tuota lausettasi, ja olet jollain tavalla oikeassa: minä suhtaudun nykyisin moniin asioihin terapeuttisilla ajatuksilla. Psykologiasta on tavallaan tullut tapani katsoa maailmaa ja ihmisiä, eräänlainen maailmankuva.

        En taida kuitenkaan olla ihan samaa mieltä kanssasi. Minusta filosofian ja filosofien ajatusten lukeminen on tavallaan vastausten etsimistä. Itsensä ulkopuolelta ei kuitenkaan ehkä voi saada "vastauksia", koska ne täytyy mielestäni jokaisen löytää itsestään. (Tiedän, että tuo kuulostaa helposti new age -hörhöilyltä, mutta tavallaan tämä tulee esille myös psykoterapiassa, koska psykoterapiakin on juuri oman itsensä ja oman tietonsa löytämistä.) Jos on löytänyt oman itsensä, niin arvelen, että sen jälkeen on aika yhdentekevää mitä joku on jossain pohtinut, olipa hän sitten miten kuuluisa filosofi tahansa. Ja tätä tarkoitin juuri tuolla oman sisäisyyden tutkimisella: terapia ei ole vain tunnemaailman korjaamista vaan myös omanlaisensa tietoprosessi (ainakin kognitiivinen pt).

        Kaiken ei tarvitse olla terapeuttista, ei missään tapauksessa! Mutta silloin, kun on kyse etsimisestä ja vastausten löytämisestä, niin terapeuttisuus on hyvä ja ellei jopa ainoa kunnon apu.

        Ja vaikka olen sitä mieltä, että ei kannata pitää filosofisiakaan esikuvia (viittaus kirjaan: Jos kohtaat matkallasi buddhan, tapa hänet) hyvä keskustelu vaikka filosofiasta on vain hyvästä! Eli jatkakaa ihmeessä! :D

        "En taida kuitenkaan olla ihan samaa mieltä kanssasi. Minusta filosofian ja filosofien ajatusten lukeminen on tavallaan vastausten etsimistä....................."

        Kiitos palautteestasi:)

        Keskustelevien ihmisten yhteisö on myös argumentoivien ihmisten yhteisö.
        Ellei näin olisi kaikki olisi vain yhtä ja samaa mutua ja mielipidettä.


      • -t-
        yxex kirjoitti:

        Kiitos halebob :)

        Totta on että seisova vesi pilaantuu...vierivät kivet ei sammaloidu.

        Katsoessaan jokea, Siddhartha oivalsi että joki on yhtäaikaa vuorilla mistä se alkaa ja meressä mihin se päätyy. (Alkupisteessä ja perillä yhtäaikaa, mielenkiintoinen ajatus siitä että aika onkin vain illuusiota)

        Aika on oikeasti illuusiota, sillä se kuluu pitkäveteisessä työssä hitaasti, ja iloisessa seurassa hemmetin nopeasti! ;-D

        Siddharthan tarina herätti ajatuksen missä joki on ihmisen elämänkaari, elämänvirta...kukin ihminen on omalla kaarellaan tietyssä kohtaa, takanaan menneisyys kuin joen alkupää vuorilla, edessä tulevaisuus...kaukainen loppupää merellä...oikea hetki meille kaikille elää on tässä ja nyt, elämänvirrassa, tarttua hetkeen.

        'liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä' -hesse-

        'Buddhalaiset totuudet'(4kpl) kertoo oivasti narsismista:

        'Esimmäinen totuus on, että elämä on epätyydyttävää, sillä siihen kuuluu kärsimystä, vaikka siinä on iloakin. Tähän epätyydyttävään elämään ihminen pyrkii etsimään vastauksia. Siddhartha käytti näiden vastausten etsimiseen lähes puolet maallisesta elämästään ja hänen tapaamansa pyhä mies todennäköisesti sai hänet etsimään niitä. Toisen totuuden mukaan ihminen on itsekäs, eikä ymmärrä että juuri itsekkyys on kärsimyksen perimmäinen syy. Kolmannen totuuden mukaan ihminen voi päästä kärsimyksestä, kun hän lakkaa itsekkäästi haluamasta asioita ja suuntaa voimansa omien mahdollisuuksiensa näkemiseen, takertumatta omiin haluihinsa. Neljännen totuuden mukaan ihminen voi päästä kärsimyksestä, jos hän alkaa kulkea kahdeksanosaista polkua, johon kuuluu pyrkimys oikeaan, täydellisyyteen. Polun muodostavat ymmärrys, tunne, puhe, toiminta, elinkeino, ponnistelu, tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Näistä osista muodostuivat lopulta neljä totuutta, koska niiden avulla Siddhartha itse koki valaistumisen.'
        ( lähdesivu: http://ue4.posterous.com/siddhartha-gautama-ja-buddhalaisuus )

        *mielenrauhaa ja nirvanaa edelleen etsimässä, yhä eksyksissä, täällä jossain..* ;-D

        Sisäisen naisen kasvu on väistämätön ja se on nähtävissä hienosti Siddharthan tarinassa .. tosin sen kasvuun voi vaikuttaa toiset ihmiset 'ennen vaimoni kuolemaa, en olisi voinut kasvaa siksi, miksi minun piti tulla' -neurootikon(?) aviomies


      • -t-
        Halebob kirjoitti:

        "En taida kuitenkaan olla ihan samaa mieltä kanssasi. Minusta filosofian ja filosofien ajatusten lukeminen on tavallaan vastausten etsimistä....................."

        Kiitos palautteestasi:)

        Keskustelevien ihmisten yhteisö on myös argumentoivien ihmisten yhteisö.
        Ellei näin olisi kaikki olisi vain yhtä ja samaa mutua ja mielipidettä.

        Kaikki löytyy meistä itsestämme. Nauroin lukiessani anteeksipyyntöjänne .. pitäisihän teidän tietää tuollainen perusjuttu ilman mitään narsistista yliajatteluakaan .. prkl.. ja miten muuten voisimme tutustua itseemme, kuin toisten kanssa vuorovaikutuksessa joskus samaa mieltä, toisinaan eri mieltä olemalla.

        Filosofia, tai filosofinen ajattelu voidaan nähdä defenssinä, mutta miten ajatus suhtautuu seuraavaan:

        Mikään psyykinen ei ole olemassa, ennen kuin sitä valaistaan.


      • Halebob
        -t- kirjoitti:

        Kaikki löytyy meistä itsestämme. Nauroin lukiessani anteeksipyyntöjänne .. pitäisihän teidän tietää tuollainen perusjuttu ilman mitään narsistista yliajatteluakaan .. prkl.. ja miten muuten voisimme tutustua itseemme, kuin toisten kanssa vuorovaikutuksessa joskus samaa mieltä, toisinaan eri mieltä olemalla.

        Filosofia, tai filosofinen ajattelu voidaan nähdä defenssinä, mutta miten ajatus suhtautuu seuraavaan:

        Mikään psyykinen ei ole olemassa, ennen kuin sitä valaistaan.

        Jos vedämme rajan psyykkisen ja tietoisuuden välille, niinkuin teoreettisesti tehdään, niin sanoisin; psyykkinen nousee tiietoisuuden valoon tullakseen havaituksi, olevaksi.


      • -t-
        yxex kirjoitti:

        Kiitos muru-elisakettu erittäin selkeästä terveen narsismin piirteiden luonnehdinnasta!

        Koko narsistinen rakennelma voitaisiin kuvata sanoilla: luottamus itseen, rakkaus itseen ja itsensä hyväksyminen.

        Väitän, että jokaisen minuus keikkuu näiden kolmen voiman varassa. Narsistinen tasapaino. Herää vain kysymys, kun neljä on itse täydellisyy, että mikä on se neljäs voima? (Kolmikko, joka etsii neljättä on arkkityyppi.)


      • -t-
        Halebob kirjoitti:

        Jos vedämme rajan psyykkisen ja tietoisuuden välille, niinkuin teoreettisesti tehdään, niin sanoisin; psyykkinen nousee tiietoisuuden valoon tullakseen havaituksi, olevaksi.

        Tietoinen tiedostamattoman käsittely edellyttää edes jossain määrin käsitystä tiedostamattomasta. Kuinka pitkälle tiedostamattoman valaisua voidaan tietoisesti mennä ylittämättä tiedostamattoman rajaa? Ja missä tuo raja on? Ja jos se on tarve ylittää, että sen yli näkisi mieleneterveytensä säilyttäen, miten se pitäisi tehdä? Eikö tarve tuon rajan ylittämiseen, tai edes sen yrittäminen, ole narsistinen?


      • Halebob
        -t- kirjoitti:

        Tietoinen tiedostamattoman käsittely edellyttää edes jossain määrin käsitystä tiedostamattomasta. Kuinka pitkälle tiedostamattoman valaisua voidaan tietoisesti mennä ylittämättä tiedostamattoman rajaa? Ja missä tuo raja on? Ja jos se on tarve ylittää, että sen yli näkisi mieleneterveytensä säilyttäen, miten se pitäisi tehdä? Eikö tarve tuon rajan ylittämiseen, tai edes sen yrittäminen, ole narsistinen?

        "Tietoinen tiedostamattoman käsittely edellyttää edes jossain määrin käsitystä tiedostamattomasta. Kuinka pitkälle tiedostamattoman valaisua voidaan tietoisesti mennä ylittämättä tiedostamattoman rajaa? Ja missä tuo raja on? "

        Tietoisen ja tiedostamattoman kesken ei ilmeisestikkään ole selvää rajaa, vaan tietoisen ja tiedostamattoman välissä on "esitietoinen".

        "Ja jos se on tarve ylittää, että sen yli näkisi mieleneterveytensä säilyttäen, miten se pitäisi tehdä?"

        Esitietoisen tulisi käydä kurkkimassa tiedostamattomaan, esim. unityöskentely, hypnoosi.

        "Eikö tarve tuon rajan ylittämiseen, tai edes sen yrittäminen, ole narsistinen? "

        Lapslelle on ominaista uteliaisuus ja tiedon jano.


      • -t-
        Halebob kirjoitti:

        "Tietoinen tiedostamattoman käsittely edellyttää edes jossain määrin käsitystä tiedostamattomasta. Kuinka pitkälle tiedostamattoman valaisua voidaan tietoisesti mennä ylittämättä tiedostamattoman rajaa? Ja missä tuo raja on? "

        Tietoisen ja tiedostamattoman kesken ei ilmeisestikkään ole selvää rajaa, vaan tietoisen ja tiedostamattoman välissä on "esitietoinen".

        "Ja jos se on tarve ylittää, että sen yli näkisi mieleneterveytensä säilyttäen, miten se pitäisi tehdä?"

        Esitietoisen tulisi käydä kurkkimassa tiedostamattomaan, esim. unityöskentely, hypnoosi.

        "Eikö tarve tuon rajan ylittämiseen, tai edes sen yrittäminen, ole narsistinen? "

        Lapslelle on ominaista uteliaisuus ja tiedon jano.

        Joku voisi käyttää esitietoisesta sanaa 'anima/animus' tai 'sielu'.
        Hypnoosin voisi joku toinen korvata sanoilla vapaa assosiaatio.

        Lapset ovat aidon narsistisia!


      • maljojen_prinsessa
        -t- kirjoitti:

        Kaikki löytyy meistä itsestämme. Nauroin lukiessani anteeksipyyntöjänne .. pitäisihän teidän tietää tuollainen perusjuttu ilman mitään narsistista yliajatteluakaan .. prkl.. ja miten muuten voisimme tutustua itseemme, kuin toisten kanssa vuorovaikutuksessa joskus samaa mieltä, toisinaan eri mieltä olemalla.

        Filosofia, tai filosofinen ajattelu voidaan nähdä defenssinä, mutta miten ajatus suhtautuu seuraavaan:

        Mikään psyykinen ei ole olemassa, ennen kuin sitä valaistaan.

        "miten muuten voisimme tutustua itseemme, kuin toisten kanssa vuorovaikutuksessa"

        Hienoa! Kyllä! Eihän meillä olisi minuutta ja minuden kerrostumia (paitsi tietysti ydinminä) ja persoonaa ilman vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa: mehän muodostumme persooniksi muiden kanssa olemalla!

        Minäkin näen monesti filosofian defenssinä, mutta en aina, varsinkaan jos filosofi on löytänyt itsensä eikä käytä sitä omien neuroosiensa hoitamiseen.

        Minusta tuntuu, ettei ole olemassa psyykkistä tai mitään muutakaan ilman tietoisuutta. Kaikki asiat syntyvät tietoisuutemme kautta, muutenhan emme tietäisi mitään ja ylipäätään minkään olevan olemassa.


      • maljojen_prinsessa
        -t- kirjoitti:

        Tietoinen tiedostamattoman käsittely edellyttää edes jossain määrin käsitystä tiedostamattomasta. Kuinka pitkälle tiedostamattoman valaisua voidaan tietoisesti mennä ylittämättä tiedostamattoman rajaa? Ja missä tuo raja on? Ja jos se on tarve ylittää, että sen yli näkisi mieleneterveytensä säilyttäen, miten se pitäisi tehdä? Eikö tarve tuon rajan ylittämiseen, tai edes sen yrittäminen, ole narsistinen?

        "Kuinka pitkälle tiedostamattoman valaisua voidaan tietoisesti mennä ylittämättä tiedostamattoman rajaa?"

        Onkohan olemassa ylipäätään jotain rajaa? Minä ajattelen, että ehkä jonkinlainen skaala voisi kuvata paremmin tuota tiedostettu-tiedostamaton -asiaa. Tosin, kyllähän ihminen oppii olemaan tiedostavakin ja esim. keskittymällä itseensä voi oppia havainnoinnin avulla tiedostamaan koko ajan esim. kehonsa ja mielensä tuntemuksia ja liikkeitä. Tavallaan meditaatiossa, jossa keskitytään kehotuntemuksiin ja mielen ja ajatusten liikkeisiin, ollaan koko ajan tiedostavassa tilassa.

        Tuosta tuli kuitenkin sellainenkin asia mieleen, että ei kai kukaan ihminen voi saavuttaa koskaan täysin tietoista tilaa, vaikka monissa idän uskonnoissa ja filosofioissa tällaista tilaa kuvataankin. Tavallaan se tarkoittaisi kai sitä, että olisi vain meditatiivisessa tilassa koko ajan, jotta tiedostaisi kaiken itsessään. Se tuskin on mahdollista, koska kyllähän se varmaan alkaisi pidemmän päälle viedä jonnekin aika järjettömään paikkaan.

        Muistanpa lukeneeni Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojasenkin sanoneen, että psykoterapiassa muokataan tiedostamisen "yläluokkaa" (en muista ihan tarkalleen mitä sanaa hän käytti). Taidan olla jokseenkin samaa mieltä, koska oman terapiani jälkeen monet ihmiset, joista olen ollut kiinnostunut, eivät enää kiinnosta lainkaan sen takia, etteivät tiedosta suurin piirtein lainkaan omia tekemisiään, sanomisiaan ja olemisiaan eli itseään, ja raskaaksihan se helposti käy itselle...


      • maljojen_prinsessa
        -t- kirjoitti:

        Joku voisi käyttää esitietoisesta sanaa 'anima/animus' tai 'sielu'.
        Hypnoosin voisi joku toinen korvata sanoilla vapaa assosiaatio.

        Lapset ovat aidon narsistisia!

        "Hypnoosin voisi joku toinen korvata sanoilla vapaa assosiaatio. "

        Joo, samaa mieltä. Olen lukenut hypnoosista vain pinnallisesti, mutta en kyllä luota koko hommaan lainkaan. Tosin en ole kyllä kokeillutkaan. Enkä ehkä haluakaan.

        Keskittyminen ja meditaatiokin tai psykologiset harjoitukset voisivat ajaa saman asian. Itse en myöskään ajattele, että tiedostamaton olisi jotain maagista ja salaperäistä, kuten monesti kai analyytikkojen keskuudessa ajatellaan. Minusta tiedostamaton on omien tunteiden tuntemattomuutta ja "vammaisuutta", käyttäytymisestään tietämättömyyttä, omasta kehosta, kehotuntemuksista ja tunteista pakenemista jonnekkin defenssien sumuiseen maailmaan jne.

        Mutta vapaa assosiaatio, se on juuri sitä mielen liikehdintää, jota kuunnellessa ja johon reagoidessa (tunteillaan) tietää olevansa tiedostava. Ja tietysti silloin, kun on vuorovaikutuksessa ja on kytköksissä omiin tunteisiinsa. :D

        Ja lapset, ihanat pikku pallerot, ne ovat suloisen narsistisia: heillä on vain pieni minä, jota pitää suojella narsismilla, jotta se voisi vuorovaikutuksessa kasvaa kokonaiseksi minäksi ja tasapainoiseksi mutta persoonalliseksi persoonaksi. (kylläpäs taas tuli satuiltua :)


      • Halebob
        maljojen_prinsessa kirjoitti:

        "miten muuten voisimme tutustua itseemme, kuin toisten kanssa vuorovaikutuksessa"

        Hienoa! Kyllä! Eihän meillä olisi minuutta ja minuden kerrostumia (paitsi tietysti ydinminä) ja persoonaa ilman vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa: mehän muodostumme persooniksi muiden kanssa olemalla!

        Minäkin näen monesti filosofian defenssinä, mutta en aina, varsinkaan jos filosofi on löytänyt itsensä eikä käytä sitä omien neuroosiensa hoitamiseen.

        Minusta tuntuu, ettei ole olemassa psyykkistä tai mitään muutakaan ilman tietoisuutta. Kaikki asiat syntyvät tietoisuutemme kautta, muutenhan emme tietäisi mitään ja ylipäätään minkään olevan olemassa.

        "Minusta tuntuu, ettei ole olemassa psyykkistä tai mitään muutakaan ilman tietoisuutta. Kaikki asiat syntyvät tietoisuutemme kautta, muutenhan emme tietäisi mitään ja ylipäätään minkään olevan olemassa. "

        Filosofian peruskysymyksiä; onko jotakin tajunnan ulkopuolella?
        Materialistinen näkemys; kyllä.
        Idealistinen näkemys; ei


      • maljojen_prinsessa
        Halebob kirjoitti:

        "Minusta tuntuu, ettei ole olemassa psyykkistä tai mitään muutakaan ilman tietoisuutta. Kaikki asiat syntyvät tietoisuutemme kautta, muutenhan emme tietäisi mitään ja ylipäätään minkään olevan olemassa. "

        Filosofian peruskysymyksiä; onko jotakin tajunnan ulkopuolella?
        Materialistinen näkemys; kyllä.
        Idealistinen näkemys; ei

        En ole lukenut filosofiaa kuin pinnallisesti, mutta tavallaan ihan jo fysiikan kautta voi ajatella, että kyllä materiaa on, vaikka tajuntaa ei olisikaan. Se, että ymmärrämme materiaa olevan, on tietysti tajunnan vaikutusta. Arvelen, että materiaa on, vaikka emme tajuaisikaan sitä olevan.


      • Halebob
        maljojen_prinsessa kirjoitti:

        En ole lukenut filosofiaa kuin pinnallisesti, mutta tavallaan ihan jo fysiikan kautta voi ajatella, että kyllä materiaa on, vaikka tajuntaa ei olisikaan. Se, että ymmärrämme materiaa olevan, on tietysti tajunnan vaikutusta. Arvelen, että materiaa on, vaikka emme tajuaisikaan sitä olevan.

        " Arvelen, että materiaa on, vaikka emme tajuaisikaan sitä olevan. "

        Näin meikäläinenkin on sen ratkaissut. Tajunta on materian korkein olomuoto, idealistinen näkemyshän on että idea luo materian.


      • n.o.p.p.a.
        maljojen_prinsessa kirjoitti:

        En ole lukenut filosofiaa kuin pinnallisesti, mutta tavallaan ihan jo fysiikan kautta voi ajatella, että kyllä materiaa on, vaikka tajuntaa ei olisikaan. Se, että ymmärrämme materiaa olevan, on tietysti tajunnan vaikutusta. Arvelen, että materiaa on, vaikka emme tajuaisikaan sitä olevan.

        "Arvelen, että materiaa on, vaikka emme tajuaisikaan sitä olevan. "

        Kvanttifysiikan mukaan todellisuus on vain mielemme luoma illuusio, eikä materiaa näin ollen olisi olemassa. Kaikki olisi vain yhtä kolmiuloitteista aivojen luomaa hologrammia. :)
        Itse taas arvelen, että vastaus tuohon onko materiaa olemassa on sekä kyllä, että ei...


    • 18+

      Itselle eheys tuli kun pääsi irti narsistin juonittelun, valehtelun ja manipuloinnin ihmisringistä (ihmisiä joita manipuloi minua vastaan järjestelmällisesti toista vuotta).

      Maksoi monta ihmissuhdetta, mutta ne on jätettävä kaikki taakse, sillä myrkky on jo heidän suonissaan ja luottamus näihinkin ihmisiin ja heidän hyviin tarkoitusperiinsä on mennyttä. Irti päästetty.

      Kyllä on helpottanut, on ihanaa olla taas ehjä.

      Välttäkää ihmisiä jotka eivät ilmaise negatiivisia tunteitaan suoraan vaan kostavat muiden kautta!

      • yxex

        Hyvä homma, parempi olla ehjä. Ehjyyttä voisi ajatella elämän lahjana meille. Lahjoja taas tulee suojella, ei rikkoa.. :)


      • älyllinen pöyhkeys

        En tiedä, mutta tämä ketju aiheutti suorastaan fyysistä pahoinvointia.


      • puskajussipuska
        älyllinen pöyhkeys kirjoitti:

        En tiedä, mutta tämä ketju aiheutti suorastaan fyysistä pahoinvointia.

        Ääliöt kammoavat kuollakseen kaikkea ajattelua.


      • maljojen_prinsessa
        puskajussipuska kirjoitti:

        Ääliöt kammoavat kuollakseen kaikkea ajattelua.

        Omalta mukavuusalueelta voi olla vaikea päästä pois.


      • tyhmyyden arroganssi
        älyllinen pöyhkeys kirjoitti:

        En tiedä, mutta tämä ketju aiheutti suorastaan fyysistä pahoinvointia.

        Tuntuiko tämän ketjun teksti pahalta sen takia, että tässä ketjussa oli positiivisuutta (jota itselläsi ei ehkä ole?), lämpöä (jota et ehkä osaa tuntea?) ja älykästä dialogia (johon et ehkä osaa itse osallistua?)?


      • kauhiasti ihmettelen
        tyhmyyden arroganssi kirjoitti:

        Tuntuiko tämän ketjun teksti pahalta sen takia, että tässä ketjussa oli positiivisuutta (jota itselläsi ei ehkä ole?), lämpöä (jota et ehkä osaa tuntea?) ja älykästä dialogia (johon et ehkä osaa itse osallistua?)?

        Se on muuten aika kummallista, että samat ihmiset jotka haluavat esiintyä korkeasti oppineina viisaina älykköinä ja filosofeina palstalla eivät pysty muuhun kuin hiekkalaatikkotasoiseen "itse olet narsisti" tai typeriin, hyvin yksinkertaisiin "olet katkera", "olet kateellinen" kommenteihin niistä kirjoituksista joista eivät itse pidä....................


      • woeirukjfhnbcx,mnads
        kauhiasti ihmettelen kirjoitti:

        Se on muuten aika kummallista, että samat ihmiset jotka haluavat esiintyä korkeasti oppineina viisaina älykköinä ja filosofeina palstalla eivät pysty muuhun kuin hiekkalaatikkotasoiseen "itse olet narsisti" tai typeriin, hyvin yksinkertaisiin "olet katkera", "olet kateellinen" kommenteihin niistä kirjoituksista joista eivät itse pidä....................

        He varmaankin näin toimiessaan muotoilevat viestinsä sellaiseksi, että se vastaa arvostelijan kognitiivista tasoa: toisin sanoen tällöin tyhmempikin lukija sen ymmärtää.


    • pöyhkeä röyhkeys

      Mikä ketjussa sai sinut voimaan pahoin?

      • älyllinen pöyhkeys

        Antaa olla, jatkakaa harjoituksia. Miettikää ite kun kerran ootte niin viisaita :)


      • saa sitä ihmetellä
        älyllinen pöyhkeys kirjoitti:

        Antaa olla, jatkakaa harjoituksia. Miettikää ite kun kerran ootte niin viisaita :)

        Minä olen usein ihmetellyt, mikä hinku joillakin on tuntea narsismia ja narsistista persoonallisuushäiriötä koskevalle keskustelupalstalle pitkiä filosofisia pohdintoja, jotka eivät liity palstan aiheeseen. Joskus väitetään että ne liittyisivät terveeseen narsismiin mutta terve narsismi on ihan eri asia kuin narsismi. Joskus tulee mieleen että halutaanko näillä "filosofisilla" pohdinnoilla osoittaa vaan omaa erinomaisuuttaan ja lukeneisuuttaan ja sekin tulee mieleen, että eikö olisi antoisampaa sitten kirjoitella jollakin tiedepalstalla ja luulisi että jokin filosifinen keskustelupalstakin lienee netissä olemassa, tosin sellainenkin ajatus tulee mieleen, että eikö nämä tämän palstan "filosofit" pärjäisi jollakin tuollaisella, esim tiede.fi palstalla, jossa kai on todellisia alan asiantuntijoita ja alaa pitkälle opiskelleita?


      • ruskapuska
        saa sitä ihmetellä kirjoitti:

        Minä olen usein ihmetellyt, mikä hinku joillakin on tuntea narsismia ja narsistista persoonallisuushäiriötä koskevalle keskustelupalstalle pitkiä filosofisia pohdintoja, jotka eivät liity palstan aiheeseen. Joskus väitetään että ne liittyisivät terveeseen narsismiin mutta terve narsismi on ihan eri asia kuin narsismi. Joskus tulee mieleen että halutaanko näillä "filosofisilla" pohdinnoilla osoittaa vaan omaa erinomaisuuttaan ja lukeneisuuttaan ja sekin tulee mieleen, että eikö olisi antoisampaa sitten kirjoitella jollakin tiedepalstalla ja luulisi että jokin filosifinen keskustelupalstakin lienee netissä olemassa, tosin sellainenkin ajatus tulee mieleen, että eikö nämä tämän palstan "filosofit" pärjäisi jollakin tuollaisella, esim tiede.fi palstalla, jossa kai on todellisia alan asiantuntijoita ja alaa pitkälle opiskelleita?

        kuuleha sie henna, siun kannattais mennä eskariin:D


      • maljojen_prinsessa
        saa sitä ihmetellä kirjoitti:

        Minä olen usein ihmetellyt, mikä hinku joillakin on tuntea narsismia ja narsistista persoonallisuushäiriötä koskevalle keskustelupalstalle pitkiä filosofisia pohdintoja, jotka eivät liity palstan aiheeseen. Joskus väitetään että ne liittyisivät terveeseen narsismiin mutta terve narsismi on ihan eri asia kuin narsismi. Joskus tulee mieleen että halutaanko näillä "filosofisilla" pohdinnoilla osoittaa vaan omaa erinomaisuuttaan ja lukeneisuuttaan ja sekin tulee mieleen, että eikö olisi antoisampaa sitten kirjoitella jollakin tiedepalstalla ja luulisi että jokin filosifinen keskustelupalstakin lienee netissä olemassa, tosin sellainenkin ajatus tulee mieleen, että eikö nämä tämän palstan "filosofit" pärjäisi jollakin tuollaisella, esim tiede.fi palstalla, jossa kai on todellisia alan asiantuntijoita ja alaa pitkälle opiskelleita?

        "eikö olisi antoisampaa sitten kirjoitella jollakin tiedepalstalla"

        Mikähän siinä on, että tietynlaiset kommentit tällä palstalla häiritsevät sinua?

        Eikö tällä julkisella palstalla saakin kaikki kirjoittaa sellaisia kommentteja, joita he haluavat kirjoittaa?

        MInun mielestäni ainakin saavat. Sitä varten tämäkin palsta on olemassa: jotta ihmiset kirjoittaisivat ja keskustelisivat!


      • tyhmyyden arroganssi
        älyllinen pöyhkeys kirjoitti:

        Antaa olla, jatkakaa harjoituksia. Miettikää ite kun kerran ootte niin viisaita :)

        "Antaa olla, jatkakaa harjoituksia. Miettikää ite kun kerran ootte niin viisaita :) "

        Kateellisuutta (ikävä tunne joka pitää siirtää muille, pois itsestä) ja sarkasmia (defenssi).


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      275
      17546
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5645
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      121
      2631
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2135
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1788
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1040
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      970
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      933
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      931
    Aihe